Opparijunan kyydissä pääteasemalle osa 2: Kokemuksia työelämäyhteistyössä toteutetusta strukturoidusta opinnäytetyöprosessista

Opinnäytetyö voi parhaimmillaan tarjota hyviä oppimiskokemuksia, vertaistukea sekä tiivistä työelämäyhteistyötä. Tässä artikkelissa kuvataan Laureassa pilotoitua Opparijuna-mallia ja siitä kertyneitä kokemuksia ohjaajien, yhteistyökumppaneiden sekä opiskelijoiden näkökulmista.

Image by magnific

Hyvällä ohjauksella ja tuella opinnäytetyö voi olla hieno kasvukokemus  

Opinnäytetyö on ammattikorkeakouluopinnoissa keskeinen oppimisprosessi, jossa opiskelija yhdistää tutkimus- ja kehittämisosaamisensa käytännön työelämän tarpeisiin. Aiemman tutkimuksen mukaan opinnäytetyön onnistumiseen vaikuttavat merkittävästi ohjauksen laatu, ohjauksen sisältö sekä ohjaussuhteen toimivuus, jotka tukevat opiskelijan oppimista, työn etenemistä ja opinnäytetyön laatua (Mårtensson & Söderström 2026). Lisäksi opinnäytetyöohjaus rakentuu opiskelijan ja ohjaajan välisessä vuorovaikutuksessa, johon liittyy erilaisia rooleja, vastuita ja odotuksia, jotka eivät aina ole yksiselitteisiä (Ädel, Skogs, Lindgren & Stridfeldt 2023).

Opinnäytetyöohjausta voidaan tarkastella myös useiden toimijoiden yhteistyönä, jossa opiskelijoiden ja opettajien lisäksi työelämäyhteistyökumppanit muodostavat tärkeän sidosryhmän. Tutkimusten mukaan vaikuttava opinnäytetyöohjaus edellyttää selkeitä toimintatapoja, toimivaa yhteistyötä sekä yhteistä ymmärrystä opinnäytetyön tavoitteista ja prosessista (Grohnert, Delnoij, Gromotka & Beausaert 2024). Työelämäyhteistyön näkökulmasta onnistunut yhteistyö perustuu eri osapuolten tavoitteiden ja odotusten yhteensovittamiseen, mikä tukee sekä opiskelijan oppimista että työelämän kehittämistarpeita (Albats 2018).

Vaikka opinnäytetyö tarjoaa mahdollisuuden osaamisen syventämiseen ja työelämäyhteistyöhön, siihen liittyy usein myös yksilöllisiä haasteita. Tyypillisimmin haasteet liittyvät tutkimus- ja kirjoittamistaitoihin, prosessin hallintaan sekä opiskelijan psykologisiin valmiuksiin. Opiskelijat kokevat vaikeuksia erityisesti akateemisessa kirjoittamisessa ja metodologisten ratkaisujen ymmärtämisessä, kun taas prosessiin liittyvät haasteet näkyvät aiheen rajaamisessa, työn kokonaisuuden hahmottamisessa ja aikataulussa pysymisessä. Lisäksi motivaatio, turhautuminen ja epävarmuus omista kyvyistä voivat kuormittaa opinnäytetyöprosessia (Hatunen ym. 2025, 98–99; Praestegaard Larsen 2025, 2–4). Mahdollisista haasteista huolimatta opinnäytetyöprosessiin liittyy runsaasti myös myönteisiä kokemuksia: opiskelijoiden osaaminen ja itseluottamus vahvistuvat, ja samalla kehittyvät työelämässä tarvittavat valmiudet, kuten kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja itsenäinen työskentely (Turunen ym. 2025, 7).

Tässä artikkelissa tarkastellaan keväällä 2026 Laurea-ammattikorkeakoulussa pilotoidun Opparijuna-toimintamallin kokemuksia opiskelijoiden, opettajien ja työelämäyhteistyökumppanin näkökulmista. Opparijunan yhteistyökumppanina toimi Tukena-säätiö, jonka asiantuntijat osallistuivat myös tämän artikkelin kirjoittamiseen.

Tähän artikkeliin liittyen on kirjoitettu myös ensimmäinen osa: Opparijunan kyydissä pääteasemalle osa 1: Työelämäyhteistyössä toteutetun strukturoidun opinnäytetyöprosessin pilotointi, jossa kuvataan tarkemmin Opparijuna – Opinnäytetyöohjausta pedagogisesta näkökulmasta käsin.

Opiskelijoiden näkemyksiä Opparijunassa matkustamisesta 

Opparijunaan osallistui alun perin yhteensä 10 opiskelijaa, joista muodostui neljä opinnäytetyöryhmää. Ryhmien tehtävänä oli tuottaa opinnäytetyönään podcast-sarja (4 jaksoa) Kehitysvammaisten henkilöiden palliatiivisesta ja saattohoidosta läheisille ja yhteistyökumppanin käyttöön. Lopulta Opparijunan kyydissä pysyi 3 ryhmää (8 opiskelijaa) ja valmiita podcast-jaksoja saatiin 3 kappaletta. (Opparijunassa tuotetut podcast-jaksot ovat kuunneltavissa täältä). 

Opiskelijat kokivat Opparijunan ensimmäisen työpajan vahvistavan tieteellisen tiedon hakemisen, artikkeleiden lukemisen sekä tieteellisen tiedon hyödyntämisen taitoja. Opparijunan työpajoihin osallistuminen vahvisti myös opiskelijoiden osaamista opinnäytetyöprosessin eettisiin kysymyksiin liittyen.   

”Siellä (työpajoissa) sai hyvää ohjeistusta tiedon hakemiseen ja sen käyttöön.” 

Opparijunan tarjoama vertaistuen ja vertaisoppimisen opiskelijat kokivat opinnäytetyön työstämistä helpottavaksi ja tarpeelliseksi. Lisäksi koettiin, että saman aiheen ympärillä työskentely lisäsi yhteisöllisyyden kokemusta. Opiskelijoiden mielestä työpajoissa tapahtuneet keskustelut sekä työskentelymenetelmät vahvistivat osaamista. 

”Kun kaikki tekevät saman aiheen ympärillä työtä, tulee olo, ettei ole yksin asian kanssa.” 

Opparijunan lopussa käydyssä yhteisessä keskustelussa opiskelijat esittivät kehittämisehdotuksena, että aikataulutus olisi suunnitelmavaiheen ja toteuttamisvaiheen aikana väljempi. Käytännön työskentely ja eri toimenpiteet painottuvat tässä vaiheessa muuta prosessia enemmän. Nyt aikataulussa oli kuuden viikon ajanjakso, jonka aikana opiskelijat toteuttivat yhteiskehittämisen työpajan, podcastin käsikirjoituksen ja nauhoittamisen sekä podcastin viimeistelyn. Tämä vaihe koettiin melko kuormittavaksi. 

Opiskelijat olivat tyytyväisiä kokonaisuuteen. Kaikki Opparijunaan osallistuneet suosittelivat mallin jatkamista ja kannustavat muita opiskelijoita hyppäämään opparijunan kyytiin. 

”Opparijuna oli kyllä todella kiva kokemus. Suosittelen!” 

Yhteinen matka: vaikuttavia tuloksia ja kehitysehdotuksia – Työelämäkumppanin näkökulma 

Työelämäkumppani Tukena-säätiön näkökulmasta opiskelijoiden Opparijunan aikana tuottama materiaali oli erittäin arvokasta ja vastasi selkeään tunnistettuun tarpeeseen. Kehitysvammaisten ihmisten läheisille suunnattua materiaalia on ollut saatavilla niukasti, joten podcast-sarja täydentää tätä aukkoa merkittävällä tavalla. Työelämäkumppani on vakuuttunut, että tuotetuille podcast-jaksoille on käyttöä niin läheisten tukena kuin ammattilaisten työn välineenä. 

”Podcastien erityinen vahvuus on niiden sisällöllinen laatu. Jaksot eivät ainoastaan käsittele kuolemaa ja surua ilmiöinä, vaan tarjoavat kuuntelijoille myös tutkittuun tietoon perustuvaa, käytännönläheistä ja helposti ymmärrettävää tietoa. Tämä tekee niistä aidosti hyödyllisen materiaalin ihmisille, jotka kohtaavat läheisen kuolemaan liittyviä kysymyksiä omassa elämässään tai työssään.” 

Työelämäkumppani oli myös erityisen iloinen siitä, että vaativa ja herkkä aihe sitoutti opiskelijat työskentelemään yhteisen tavoitteen eteen koko prosessin ajan. Kaikki kahdeksan opiskelijaa veivät projektinsa onnistuneesti päätökseen, vaikka työskentely eteni tiiviissä aikataulussa. Lopputulosten laatu osoittaa opiskelijoiden vahvaa sitoutumista ja kykyä työskennellä tavoitteellisesti. 

Yhteinen teema ja eri näkökulmista tuotetut podcast-jaksot edellyttivät opiskelijaryhmiltä myös tiivistä yhteistyötä. Ryhmät suunnittelivat sisältöjä yhdessä siten, että jaksot täydensivät toisiaan eivätkä käsitelleet samoja asioita. Kaikki podcastit valmistuivat suunnitellussa aikataulussa, mikä mahdollisti työelämäkumppanille riittävästi aikaa tutustua tuotoksiin, antaa niistä palautetta ja käydä opiskelijoiden kanssa yhteistä keskustelua työn etenemisestä ja lopputuloksista.  

Yhdessä kehittämällä Opparijunasta vielä parempi matka – Työelämäkumppanin ehdotuksia

Työelämäkumppanin näkökulmasta Opparijuna -toimintamalli toimi kokonaisuutena erittäin hyvin. Prosessin aikana tunnistettiin kuitenkin muutamia kehittämisnäkökulmia, joiden avulla yhteistyöstä voitaisiin tehdä tulevaisuudessa entistä sujuvampaa ja vaikuttavampaa. 

Ensimmäinen kehittämiskohde liittyy aikataulutuksen ennakoitavuuteen. Työelämäkumppanin näkökulmasta olisi hyödyllistä saada koko opinnäytetyöprosessin keskeiset vaiheet ja aikataulu tietoonsa jo yhteistyön alkuvaiheessa. Tämä mahdollistaisi oman työajan suunnittelun sekä helpottaisi esimerkiksi yhteiskehittämisen työpajojen ja podcast-nauhoitusten yhteensovittamista. Työelämäkumppanin ehdotus onkin, että tulevaisuudessa selkeät määräajat esimerkiksi työpajojen ajankohtien, kutsujen ja muiden yhteistyömateriaalien toimittamiselle sovitaan yhdessä jo ennen prosessin alkamista. 

Toinen kehittämisnäkökulma liittyy työelämäkumppanin rooliin opinnäytetyöprosessin aikana. Vaikka yhteistyö opiskelijoiden kanssa koettiin sujuvaksi, olisi prosessin aikana ollut hyödyllistä järjestää Opparijunan ajalle yksi tai useampi yhteinen tapaaminen, joissa opiskelijat, ohjaavat opettajat ja työelämäkumppani olisivat voineet yhdessä tarkastella työn etenemistä. Tällaiset välitapaamiset olisivat vahvistaneet yhteistä ymmärrystä työn tavoitteista ja mahdollistaneet mahdollisten kysymysten ratkaisemisen jo prosessin aikana. 

”Toimeksiantaja olisi voinut olla jossain työpajassa ja yhteisessä työskentelyssä mukana. Tämä olisi voinut tukea opiskelijoita opinnäytetyö-prosessissa ja toisaalta me olisimme voineet tehdä näkyväksi meidän organisaation tapaa toimia ja puhua asioista.” 

Työelämäkumppanin näkökulmasta erityisen tärkeää on myös yhteisen käsitteistön rakentaminen silloin, kun opinnäytetyö käsittelee kehitysvammaisten ihmisten elämää. Kohderyhmää kuvaavalla kielellä on suuri merkitys siihen, millainen kuva ihmisistä, palveluista ja alan toimijoista välittyy. Tämän vuoksi työelämäkumppanin näkökulmasta olisi hyödyllistä käyttää enemmän aikaa jo prosessin alkuvaiheessa keskeisten käsitteiden ja toimintaperiaatteiden yhteiseen läpikäyntiin. Näin terminologiaan liittyvät tarkennukset voitaisiin tehdä ennen opinnäytetöiden viimeistelyvaihetta. 

Työelämäkumppani toi myös esille näkökulman opinnäytetyöstä oppimisprosessina. Jatkossa olisi hyödyllistä, jos ennen varsinaisia nauhoituksia opiskelijat voisivat hyötyä siitä, että podcastin tekemistä kokeiltaisiin jollakin muulla aiheella. Harjoittelun avulla opiskelijat voisivat arvioida omaa esiintymistään, kehittää keskustelun rytmiä ja vähentää nauhoitustilanteeseen liittyvää jännitystä ennen lopullisen podcastin tallentamista. 

Kokonaisuutena kehittämisehdotukset liittyvät ennen kaikkea yhteistyön ennakointiin, vuoropuhelun vahvistamiseen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Ne eivät vähennä toimintamallin onnistumista, vaan tarjoavat mahdollisuuksia tehdä jo toimivasta yhteistyömallista entistäkin vaikuttavampi. 

Opparijuna loi edellytyksiä oppimiselle ja vaikuttavuudelle 

Opparijunan kokemukset osoittavat, että opinnäytetyön tekeminen on parhaimmillaan yhteinen oppimis- ja kehittämisprosessi, jossa opiskelijat, ohjaajat ja työelämäkumppani rakentavat ymmärrystä yhdessä. Yhteinen teema, vertaisoppimista tukevat työpajat, selkeä aikataulutus sekä aktiivinen työelämäkumppanuus loivat vahvan perustan opinnäytetöiden etenemiselle. Erityisen merkityksellistä oli, että valmiit työt esiteltiin työelämäkumppanille, jolloin niiden tulokset siirtyivät osaksi organisaation käytännön kehittämistyötä. Näin opinnäytetyö toimii paitsi opiskelijan oppimisprosessina myös aidosti työelämää uudistavana ja kehittävänä toimintana. Kuvassa 3 on vielä tiivistetty yhteisen Opparijuna matkan keskeiset opit. 

Lähteet

URN: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260918126546

henkilökuva.

Anne Suvitie

Terveydenhoitotyön lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

anne.suvitie(at)laurea.fi

henkilökuva.

Sanna Soini

Hoitotyön lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

sanna.soini(at)laurea.fi

Essi Vainonen

Vastaava asiantuntija, Toimintaterapeutti YAMK, Tukena-säätiö sr.

Marjo Rikkinen

Vastaava asiantuntija, Geronomi YAMK, Tukena-säätiö sr.