Suomeen muuttaneiden korkeasti koulutettujen työnhakijoiden työelämäosaamisen tunnistaminen edellyttää huolellista paneutumista ja erityistä asiantuntemusta. Kun osaaminen koostuu monista elämän aikana kertyneistä taidoista ja kompetensseista, voi oman osaamisen tunnistaminen tai sen hahmottaminen, mitkä omaan osaamisidentiteettiin liittyvistä tekijöistä ovat työllistymisen kannalta huomionarvoisia olla joskus haastavaa.

Vantaan kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen Talent Vantaa -hanke (2022–2023) tarjoaa kansainvälisille työnhakijoille vahvistusta työelämätaitoihin, luovuutta urasuunnitteluun ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Laurean luotsaamassa Boost your professional skills and competences – valmennuksessa kartoitamme yhdessä valmennukseen osallistuvien kanssa heidän työelämätaitoihinsa liittyviä vahvuuksiaan draaman, kuvallisen ilmaisun ja muiden erilaisten luovien menetelmien keinoin. 1.12.2022 – 8.3.2023 välisenä aikana järjestetyillä valmennuskerroilla vahvistimme osallistujien omaa itseilmaisua ja vuorovaikutustaitoja, tutustuimme aiemmista kokemuksista kertyneisiin työelämätaitoihin ja tunnistimme niistä kertyneitä vahvuuksia. Osallistujat pääsivät myös paketoimaan omaa osaamistaan ja kartoittamaan tulevaisuuden työminää sekä tutustumaan VAINU-klinikan mahdollisuuksiin työnhaussa.

Osaamisen tiedostaminen auttaa tunnistamaan oman osaamisidentiteetin

Sitran muistion (2022) mukaan osaaminen on olennainen osa yksilön identiteettiä ja osaaminen tulisi nähdä tutkintoa tai ammattia laajemmin. Osaamista voi olla vaikea määritellä yksiselitteisesti, sillä jokaisen ihmisen osaamisprofiili on yksilöllinen. Yhtäältä meissä kaikissa on käytännöllistä osaamista, joka rakentuu tekemisen ja kokemuksen kautta. Toisaalta osaamisessa on myös formaali, teoreettinen puoli – joka kertyy käsitteiden ja erilaisten mallien ymmärtämisestä. Metakognitiivinen osaaminen puolestaan liittyy yksilön omaan toimintaan, ajatteluun ja sen ohjaukseen (Happo & Lehtelä 2015). Usein olemme taitavia tunnistamaan muodollisen koulutuksen kautta kertynyttä osaamista, mutta harrastuksissa tai perhe-elämässä karttunut osaaminen jää tunnistamatta, samoin kuin työelämässä kertynyt niin sanottu hiljainen tieto.

Talent Vantaa -hankkeen luovassa valmennuksessa olemme halunneet tukea erityisesti yksilön oman metakognitiivisen osaamisen tiedostamista ja siten auttaa valmennettavaa tunnistamaan omaan osaamiseen liittyvää potentiaaliaan.

Monilla korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista on usein jo Suomeen tullessaan valtava määrä aiempaa osaamista, työelämäkokemusta ja erilaisia kompetensseja, mutta he eivät välttämättä ole tietoisia tai eivät tunnista tai osaa sanoittaa heihin kertynyttä osaamista. Halonen, Grekula & Wenström (2020) puhuvat työntekijän osaamisidentiteetistä, jolla he tarkoittavat yksilön käsitystä itsestään osaajana muuttuvassa työelämässä.  Osaamisidentiteetti saa määrityksensä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, ja se rakentuu erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä toimimalla, oppimalla ja osaamista reflektoiden. Talent Vantaa -hankkeen luovassa valmennuksessa paneudumme erityisesti yksilön oman osaamisen tunnistamiseen ja reflektointiin. Luovan valmennusryhmän tuki ja ryhmän jäsenten toimiminen toisilleen vertaistuellisena osaamispeilinä, on keskeinen tekijä valmennusprosessissamme. Oman osaamisen tunnistaminen on helpompaa ryhmästä saadun tuen ja peilaamisen kautta. Alitolppa-Niitamo kuvaa maahan muuttaneen henkilön tilannetta peilivertauksen kautta. Mikäli henkilöllä ei ole ympärillään ihmisiä, jotka peilaavat hänelle sitä kuvaa, johon hän on aiemmin tottunut, voi omien vahvuuksien hahmottaminen olla haastavaa. Uudessa ympäristössä hänestä tai hänen osaamisestaan, ammattitaidoista tai vahvuuksista ei tiedetä mitään. Uusi ympäristö myös määrittelee yksilön eri tavoin kuin mihin hänen osaamisidentiteetin tunteensa on aiemmin perustunut. (Alitolppa-Niitamo 1993.) Siksi juuri ryhmässä tapahtuva valmennus on tärkeää. Toiset ryhmäläiset ja ohjaajat toimivat vahvistavana ja palautetta antavana peilinä. Palautteen yksilöllisyys on tärkeää, sillä jokainen valmennettava edustaa ryhmässä itseään, ei kollektiivisesti sitä maata, uskontoa tai kulttuuria, josta hän on kotoisin.

Kulttuuriset eroavaisuudet

Kulttuuritausta yleensä vaikuttaa siihen, miten luontevaa omista vahvuuksista puhuminen on. Mikäli kulttuurissa on tapana vähätellä omaa osaamista, ei silloin pidetä suotavana omien taitojen tai kompetenssien liiallista esiin nostamista. Joskus kunnioitus työnantajaa tai haastattelijaa kohtaan voi olla niin suurta, että omista taidoista puhuminen tuntuu jopa tungettelevalta tai väärältä. Eri kulttuureissa on erilaisia sanattomia sopimuksia sille, miten omista vahvuuksista voi puhua tai mitkä asiat kuuluvat työhaastatteluun ja mitkä sen ulkopuolelle. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, millaisen mielikuvan hakija antaa itsestään työnhaussa tai miten hän profiloituu työnhakijana. Omiin aiempiin työtehtäviin saattaa liittyä myös osaamista, jonka tunnistaminen ei ole helppoa tai yksinkertaista. Valmennuksissa olemme huomanneet, että muun muassa oma sinnikkyys, yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot tai organisointikyky voivat jäädä tunnistamatta, jos niitä ei ole koskaan aiemmin sanoittanut kenellekään ääneen.

Luovat menetelmät kutsuvat osaamisen tunnistamiseen

Luovat työmenetelmät soveltuvat hyvin voimavarakeskeiseen valmennukseen siihen liittyvän kokemuksellisuuden, moniaistisuuden ja vuorovaikutuksellisuutensa vuoksi.  Luovat menetelmät auttavat osallistujaa sanoittamaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan – ja joskus saamaan kiinni sellaisesta oivalluksesta, jota ei yksin pohtimalla tai edes keskustelemalla saavuteta. Osaaminen itsessään on dynaaminen ja muuttuva asia ja varsinkin metakognitiiviset taidot todentuvat vasta vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Luoviin menetelmiin kuuluva, välillä jopa hieman leikillinen lähestymistapa, kutsuu osallistujia heittäytymään eri tilanteisiin ja tutustumaan uusiin puoliin itsessään. Tämä mahdollistaa monien sellaisten vahvuuksien esilletulon, jotka muuten saattaisivat jäädä varjoon.

Valmennuksessa tutkimme työelämärooleihin ja tiimityöskentelyyn liittyviä vahvuuksia kuvallisin, kirjallisin ja osallistavan draamatyöskentelyn avulla. Esimerkiksi Forum-teatteri – menetelmässä osallistujat jakavat pienryhmissä kokemuksiaan erilaisista työelämään liittyvistä haasteista ja suunnittelevat niiden pohjalta lyhyet esitykset. Dramatisoidut ongelmatilanteet esitetään ensin ilman ratkaisuja ja sen jälkeen luodaan ja näytellään erilaisia skenaarioita haasteiden pahentamiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Lopuksi esiintyjät ja yleisö käsittelevät yhdessä haasteita ja pohtivat uusia tapoja niiden ratkaisemiseksi. Dramatisoituihin tilanteisiin heittäytyminen tuottaa usein yhteisen jakamisen ja naurun lisäksi oivalluksia työelämään liittyviin haasteisiin. Varsinkin vuorovaikutuksellisten ongelmien draamallinen liioittelu saa usein oivaltamaan jotain olennaista ongelmien juurisyistä. Omista kokemuksista puhuminen ja niiden jakaminen yhteisen kuva- ja/tai draamatyöskentelyn avulla tarjoaa konkreettisia työkaluja näiden juurisyiden tarkasteluun ja reflektointiin.

Omien kompetenssien tarkastelu pienryhmässä tekee omista vahvuuksista puhumisen helpommaksi ja madaltaa kynnystä niiden esilletuomiseen, myös työhaastattelutilanteessa. Työelämään tai rekrytointiprosesseihin liittyvä kokemusten jakaminen vahvistaa sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja tunnetta siitä, ettei ole epävarmuuden tunteineen yksin, vaan ne ovat universaalisesti tuttuja monelle muullekin muualta Suomeen tulleelle. Valmennukseen liittyy myös sosiaalisen verkostoitumisen mahdollisuus. Vertaistuen lisäksi osallistujat ovat pystyneet jakamaan toisilleen vinkkejä hyvistä kielikursseista, keikkatöistä tai potentiaalisista työpaikoista. Osa talenteista on työllistynyt jo valmennusprosessin aikana, mikä on luonut muille osallistujille toivoa ja tulevaisuuden uskoa siihen, että jonain päivänä minäkin onnistun.

Talent Vantaa -hanke on osa kansallista Talent Boost -verkostoa, joka saa rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Hankkeen tavoitteena on tukea työnantajia kansainvälisten työntekijöiden rekrytoimisessa sekä kehittää valmiuksia ja käytäntöjä heidän osaamisensa tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi. Vantaan kaupunki ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä hanketta ajalla 1.5.2022 – 30.4.2023.

Lähteet:

• Airaksinen, A. 2020. Oman osaamisen tunnistaminen voimaantumisen välineenä. Sosiaalipedagoginen Aikakauskirja, 21, 111–124.
• Alitolppa-Niitamo, A. 1993. Kun kulttuurit kohtaavat: matkaopas maahanmuuttajan kohtaamiseen ja kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussäätiö.
• Halonen, L., Grekula, M. & Wenström, S. 2020. Miten ohjaan tulevaisuuden työelämään? Työkaluja opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumisen tueksi. EPooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyön julkaisut 11. Hakupäivä 3.3.2023.
• Happo, I. & Lehtelä, P. 2015. Osaamisen osoittaminen – praktista toimintaa ja syvällistä ajattelua. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 8. Hakupäivä 3.3.2023.
• Sitra 2022. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista?  – Sitra
• Tilastokeskus. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus (UTH) | Tilastokeskus (stat.fi)