Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet ovat paitsi kehittämisen, myös kehittymisen paikkoja. Hanketiimit koostuvat usein erilaisista osaajista, joilla on monenlaista osaamista, tietotaitoa sekä kokemuksia ja näkemyksiä. Tätä osaajaresurssia kannattaa hyödyntää niin hankkeen etenemisen ja tavoitteiden saavuttamisen kuin myös osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Eloisa-hankkeen hanketiimi on koostunut Laurean ja Metropolian eri alojen osaajista. Tiimissä on ollut mukana muun muassa hoitotyön, sosiaalialan ja luovien alojen lehtoreita sekä hanketyön asiantuntijoita. Hankkeen aikana on opittu uusia asioita esimerkiksi 3AMK-hanketyöskentelystä, hankkeen teemoista sekä erilaisista käytännön asioista hankkeen toteutukseen liittyen. Tähän blogitekstiin on koottu hankkeen toteuttajien ajatuksia hankkeessa opituista asioista.
Kaikesta ja jokaiselta voi oppia
Useamman hankekumppanin kanssa yhteistyönä toteutettava hanke on antoisaa ja opettavaista, sillä eri organisaatioilla on omat työskentelytapansa ja -kulttuurinsa. Lisäksi yksittäisen organisaationkin sisällä voi olla erilaisia toimintatapoja ja ohjeistuksia esimerkiksi opetus- ja TKI-henkilöstön välillä, mitkä on hyvä huomioida.
Hanketoimijoiden tiimiytyminen ja ryhmäytyminen vie oman aikansa ja ryhmähengen syntymiseen on panostettava alusta lähtien, jotta yhteistyö on sujuvaa hanketyön edetessä. Eloisassa tiimiytymistä tuettiin esimerkiksi vapaalla kuulumisten vaihdolla ennen varsinaisen työskentelyn aloittamista, julkaisujen yhteiskirjoittamisella eri kokoonpanoilla sekä Laurean hanketiimin omilla yhteisillä tapaamisilla.
Hankekumppaneiden arvostus ja luottamus mahdollistavat hankkeen etenemisen haastavissakin paikoissa. Oppimista voi tapahtua myös toista kuuntelemalla ja katsomalla.
”Ryhmän yhteishenki on todella tärkeä. Minusta Eloisan hanketiimissä oli todella hyvä ja kannustava yhteishenki, mikä tukee myös omaa työskentelyä hankkeessa. On helppo kokeilla uusia asioita ja ideoida, kun tiimi on kannustava.”
”Jokainen ihminen on opettajasi, jos osaat katsoa oikeasta näkökulmasta.”
Jotta hanketiimi pystyy toimimaan hankesuunnitelman mukaisesti, se vaatii osaavan projektipäällikön, joka luotsaa hanketta eteenpäin. Positiivisen ja kannustavan johtamisen merkitys hankkeen kaikissa vaiheissa on merkittävä.
”Projektipäällikön luottamus hankkeessa toimivia asiantuntijoita kohtaan mahdollistaa asiantuntijoiden luovuuden käytön, parhaimmillaan jopa itsensä ylittämisen.”
Vaikka hankkeen toimintaa ja tavoitteita on pitänyt kirjata mahdollisimman tarkasti jo hankehakemusvaiheessa, ovat muutokset silti aina mahdollisia hankkeen edetessä. Muutokset voivat liittyä ulkopuolisiin muuttujiin, jotka vaikuttavat hankkeen luonteeseen tai toteutustapaan tai sisäisiin muuttujiin, kuten hankehenkilöstön vaihtuvuuteen. Eloisa-hankkeessakin on tullut vastaan muutoksia ja nopeaa reagointia vaativia tilanteita, mutta niihin on pyritty vastaamaan ketterästi. Vastaan tulleista asioista on jaettu oppeja myös Eloisa-hankkeen ulkopuolella (ks. esim. Linnamäki 2022). Lisäksi hanketta rahoittava taho määrittelee omat erityispiirteensä hankkeen toteutukselle ja esimerkiksi dokumentoinnille.
”Olen saanut kokemusta epävarmuuden ja muutosten, uudelleen orientoitumisen merkityksestä ja asenteen tärkeydestä onnistumiseen, vaikka muutoksia tulee. Paras hanke on kuitenkin se, jonka lopputulosta ei tiedä etukäteen.”
”Hankkeen vaiheistuksen sisäistäminen erityisesti ennakkovalmistelun ja vakiinnuttamisen osalta. Vakiinnuttamista pitää miettiä koko hankkeen ajan.”
”Myös ESR-hankkeiden sisällä kyetään luovaan ja ketterään toimintaan riittävällä ja hyvällä viestinnällä rahoittajan kanssa.”
Hankkeen teemat
Hankkeen tavoitteena on ollut tukea koronapandemiasta kärsineiden työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointia sekä henkilöstön kehittämistä tuomalla luovia ja taidelähtöisiä työkaluja yritysten ja heidän työntekijöiden arkeen. Käytännössä hankkeessa on tuotettu yrityksille räätälöityjä valmennuksia, joiden toteutuksesta on vastannut yhteisövalmentaja-taiteilija-työparit. Työparityöskentely sekä taiteen tuominen työyhteisöön ovat opettaneet hanketoimijoille paljon.
”Valmentajan työssä tulin muistutetuksi siitä, miten sensitiivinen tulee olla yhteistyössä taiteilijan ja yrityksen kanssa. Taiteilija ei voi ohittaa yrityksen tyyliä eikä tarpeita, ja valmentaja on vastuussa eri äänien kuulemisesta ja työnsä sovittamisesta siihen.”
”Hankkeesta sain vahvistusta sille, että taide sopii yritysten hyvinvoinnin tukemiseen ja kehittämistyössä kuvittelukyvyn kehittämiseen, motivoinnin elävöittämiseen ja tulosten konkretisoimiseen.”
Hankkeen toiminta on pohjautunut teoriatietoon resilienssistä, työhyvinvoinnista, sosiaalisesta pääomasta ja luovien menetelmien hyödyntämisestä työyhteisöissä. Hankkeen teemojen pohjalta on paitsi tehty varsinaista hankkeen toimintaa, kuten tapahtumia ja webinaareja, myös kirjoitettu niistä (ks. esim. Nyman & Suvitie 2022) ja siten jaettu ymmärrystä. Hankkeen aikana ovat tulleet tutuksi myös erilaiset työskentely- ja ajattelutavat sekä näkökulmat, kuten intuitio, tarinallisuus, psykologinen turvallisuus ja moniaistisuus.
”Opin luovuuden merkityksestä työhyvinvoinnin edistämisessä.”
”Olen saanut lisäymmärrystä hyvän työyhteisön merkityksestä omaan hyvinvointiin, luovuuteen ja työnimuun.”
”Hyväntahtoinen ja turvallinen työporukka kykenee sellaisiin luoviin tekoihin ja tapaan olla töissä, että sillä on mahdollisuus tehdä hurjasti laajemmin asioita ja kohdata ongelmia ihan eri tavalla kuin turvattomalla.”
Hankkeen käytännön työt
Jokaisella rahoitusinstrumentilla on omanlaisensa ohjeet ja käytännöt esimerkiksi dokumentoinnin, raportoinnin tai vaikkapa viestinnän osalta. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa on opittu monia käytännön hanketyössä tarvittavia asioita, kuten talouteen ja kilpailuttamiseen liittyen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet uusmaalaiset mikro- ja pk-yritykset toimisto- ja palvelualalta. Osana hanketta on siis tullut tutuksi yrityksille suunnattu markkinointi ja heidän rekrytointinsa mukaan hankkeeseen. Markkinointia on tehty myös erilaisten tapahtumien ja webinaarien sekä verkkokurssin osalta hieman eri kohderyhmille.
”Osaamista on kertynyt moniaistisen Elämysnurkka-konseptin suunnittelusta, toteutuksesta ja markkinoinnista erilaisille työyhteisöille.”
”Olen saanut lisää ymmärrystä tilojen kohentamisen merkityksestä tapahtumien tunnelmaan ja merkityksellisyyteen.”
Hankkeen aikana opituista uusista asioista on myös tuotettu omia tekstejä ja jaettu saatua oppia laajemmalle. Esimerkiksi de minimis eli yrityksille myönnettävät julkiset tuet ovat olleet tässä hankkeessa paljon pohdinnan alla ja niihin liittyen on kirjoitettu oma artikkeli (ks. Suvitie 2022).
Luovien alojen toimijoille järjestettiin hankkeen aikana MOOC-verkkokurssi Luova työhyvinvoinnin tuotteistaja, joka toteutettiin Canvas-verkko-oppimisympäristössä. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista kertovat Taide työssä – kun yritys ja luovuus tapasivat toisensa –podcastsarja sekä Luovuuden jyviä, työhyvinvoinnin kasvua – Taide organisaation voimavarana -loppujulkaisu (julkaistaan elokuussa 2023) ovat olleet myös opettavaisia prosesseja.
”MOOCia tehdessä opin hyödyntämään Canvasin eri mahdollisuuksia.”
”Opin paljon uusia käytännön taitoja, esimerkiksi loppujulkaisun työstämisestä osana toimituskuntaa sekä WordPress-pohjaisten sivujen päivittämisestä.”
”Olen oppinut tekemään podcasteja alusta loppuun.”
Lopuksi
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet ovat nimensä mukaisesti asioita eteenpäin vieviä ja uutta tietoa sekä osaamista luovia kokonaisuuksia, jotka opettavat myös niiden tekijöitä. Uuteen hankkeeseen hypätessä ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, vaan tärkeintä on avoin mieli, innostunut uteliaisuus, hyvä muutoksien sietokyky sekä kehittävä ote. Vaikka hanke toteutetaan havaittujen tarpeiden pohjalta ja tehdyn suunnitelman mukaan, tarkkaa lopputulosta ei voi ennalta määritellä. Varmaa on vain se, että uutta oppia ja osaamista kertyy aina lisää.
Lähteet:
