Aktiivinen yritysverkosto ratkaisee hankkeiden onnistumisen

Laurean ja Suomen Ympäristöopisto Syklin toteuttama Circular Economy GO (2024–2026) oli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama hanke, jonka tavoitteena oli vauhdittaa kiertotalouden mukaisten ratkaisujen luomista ja kehittämistä sekä käyttöönottoa yrityksissä. Laurean koordinoimassa projektissa oli mukana poikkeuksellisen laaja 40 yrityksen monialainen verkosto, jonka tehtävänä oli kehittää uusia liiketoimintamalleja sekä löytää uusia konkreettisia yhteistyön mahdollisuuksia yli toimialarajojen.

Kiertotalouden merkitys liiketoiminnalle

Maailmantalous toimii edelleen pitkälti lineaarisella logiikalla, jossa valmistetaan tuotteita lopulta päätyvät jätteeksi. Malli ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, sillä raaka-aineiden ja materiaalien kysyntä kasvaa jatkuvasti. Tämän vuoksi yrityksiltä odotetaan ratkaisuja, jotka perustuvat resurssien tehokkaaseen kiertoon, materiaalivirtojen hallintaan ja uudenlaisiin arvonluonnin tapoihin. Kiertotalous ei ole vain kierrätystä, vaan se luo uusia toimintamalleja ja palveluita, kuten vuokraamista, korjaamista, jakamista ja uudelleenkäyttöä (Dufva, Kiiski-Kataja & Lähdemäki-Pekkinen 2026, 53).

Yrityksiltä kiertotalous edellyttää kokonaisvaltaisia kyvykkyyksiä suunnittelun, logistiikan, dataohjatun päätöksenteon sekä vankan verkostomaisen yhteistyön parista. Kehitystarpeet koskevat sekä uusien tuotteiden elinkaarihallintaa sekä jo kierrossa olevien tuotteiden parempaa hyödyntämistä (Dufva, Kiiski-Kataja & Lähdemäki-Pekkinen 2026, 48). Yksittäinen organisaatio ei pysty ratkaisemaan kaikkia vaateita yksin, siksi kumppanuudet ja verkostot sekä tiedon jakaminen ovat avainasemassa.

Ennusteiden mukaan second hand -markkinan odotetaan nousevan globaalisti jopa 367 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä. Kasvuvauhti on kolminkertainen verrattuna uusien tuotteiden markkinaan, mikä heijastaa kuluttajien ja yritysten kiinnostusta resurssiviisaisiin tapoihin omistaa ja käyttää tuotteita (Resale Report 2025). Kyse ei siis ole marginaalisesta kehityksestä, vaan markkinoiden rakenteellisesta muutoksesta.

Kiertotalous ei siis ole pelkkä vastuullisuusteema, vaan strateginen kasvun, kilpailukyvyn ja innovaatioiden lähde. Yritykset, jotka onnistuvat hyödyntämään sen tarjoamaa potentiaalia, rakentavat itselleen merkittävää etumatkaa muuttuvassa taloudessa (Sorama, Luomanmäki, Siltamäki, Matalamäki, Joensuu-Salo, Teittinen, Lehtinen & Alakoski 2019, 38–39).

Yritysten yhteistyöstä vauhtia kiertotalouteen

Kahden vuoden aikana Circular Economy GO -hankkeessa (2024–2026) kehitettiin toimiva yritysverkostokonsepti, joka perustui hankkeeseen osallistuneiden yritysten esittelemiin kiertotalousesimerkkeihin ja yrityskumppanuuksien välisiin onnistuneisiin yhteistyömuotoihin. Tavoitteena oli kehittää yrityksille mahdollisimman hyödyllisiä tapahtumia, joiden sisällöt perustuivat suoraan yritysten itsensä esittämiin ajankohtaisiin ja kiinnostaviin teemoihin.

Työpajarakenteen suunnittelussa korostimme systemaattisesti luottamuksen rakentumista osallistujien välille. Tämä nähtiin keskeisenä edellytyksenä avoimen vuorovaikutuksen syntymiselle. Luottamuksellisen ilmapiirin ansiosta osallistujat pystyivät jakamaan näkemyksiään ja kokemuksiaan vapaasti. Näin pystyimme havainnoimaan uusien innovaatioiden ja yhteistyömahdollisuuksien syntymisen luottamuksellisessa ilmapiirissä (Stickdorn, Lawrence, Hormess & Schneider 2018, 28).

Liike-elämälähtöinen työpajojen kokonaisuudessa teemat suunniteltiin vastaamaan yritysten itse esiin nostamia ajankohtaisia kysymyksiä ja kehittämiskohteita. Näin varmistettiin, että työpajojen keskustelut ja asiantuntijapuheenvuorot olivat suoraan kytköksissä osallistujien arkeen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Työpajojen vetovoimaa lisäsi erityisesti mahdollisuus vertaistiedon jakamiseen. Yritykset kokivat arvokkaaksi sen, että he pääsivät kuulemaan muiden samankaltaisten toimijoiden kokemuksia, haasteita ja onnistumisia.

Yritykset pystyivät jakamaan tietoutta myyntikanavista, yhteistyökumppaneista, keskeisistä aktiviteeteistä ja resursseista sekä liiketaloudellisista vaikuttimista (Stickdorn, Lawrence, Hormess & Schneider 2018, 199). Tämä laaja yhteistyö vahvisti entisestään ymmärrystä toimialojen tilanteesta ja edisti käytännönläheistä oppimista. Laurea toimi kaikissa tilaisuuksissa koollekutsujana ja yhtenä järjestelevänä osapuolena yritysten edustajien kanssa varmistaen, että tilaisuudet olivat jatkumoa toisilleen ja samankaltainen sisältö sekä aikataulu oli rakennettu jokaiseen työpajaosioon.

Lisäksi työpajojen toteutuksessa hyödynnettiin vaihtelevia ympäristöjä vierailemalla eri yritysten tiloissa. Yritysvierailut tarjosivat konkreettisen näkymän toisten organisaatioiden tuotantoon ja liiketoimintamalleihin, mikä lisäsi osallistujien kiinnostusta ja syvensi oppimiskokemusta. Samalla nämä kohtaamiset tukivat luottamuksen rakentumista sekä vahvistivat yritysten välistä verkostoitumista. Esimerkiksi kaksi entuudestaan toisilleen tuntematonta yritystä löysivät toisistaan uudet liikekumppanit kierrätettävien työkalujen parista. Näin syntyi win-win liikekumppanuus, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Kokonaisuutena osallistava ja joustava lähestymistapa mahdollisti kehittämisen yhdessä, joka vastasi aidosti yritysten tarpeisiin ja loi edellytykset pitkäjänteiselle yhteistoiminnalle.

Tuottoisaa yhteistyötä siivitti se, että Laurea toimi luottamuksellisen verkoston neutraalina rakentajana ja koordinoijana yrityskentän edustajan sijaan. Näin pystyttiin tarjoamaan yritysverkostolle avoin keskustelutilaisuus sekä tasapuolinen toiminta- ja tapaamisympäristö. Yhteinen luottamus oli tärkeä saavuttaa, jotta yritysten edustajat pystyivät rakentamaan pidempiaikaisia liikesuhteita. Tietotaidon ja kokemuksen sekä luottamuksen keskinäinen jakaminen luo aitoja yhteistyön mahdollisuuksia, joista rakentuu pitkän ajan kuluessa tiiviitä suhteita (Koski, Suominen & Hyytinen 2021, 31).

Jokaisessa työpajassa yrityksille fasilitoitiin vapaamuotoinen ryhmätyöskentelymalli, jossa yritykset pääsivät keskenään ratkaisemaan kiertotalousaiheiden kipupisteitä sekä tutustumaan tarkemmin toisiinsa. Sen tavoitteena oli tuoda ihmiset yhteen ilman tiukkaa agendaa ja antaa tilaa keskusteluille, jotka harvoin syntyvät strukturoitujen tapahtumien yhteydessä. Kiinnostavimpana työpaja-aiheena oli kannattavat liiketoimintamallit ja -prosessit, kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuudet sekä digitaalinen tuotepassi. Vapaamuotoiset vuorovaikutustilanteet tuottivat yllättäviäkin yhteistyön muotoja, jotka vahvistivat yritysten kykyä vastata kiertotalouden mukanaan tuomiin muutoksiin. Tutkimus vahvistaa, että kun yhteistyö vahvistuu vuorovaikutuksessa niin saavutetaan keskinäinen luottamus ja yhtenäisyys (Sorama, Luomanmäki, Siltamäki, Matalamäki, Joensuu-Salo, Teittinen, Lehtinen & Alakoski 2019, 46).

Verkosto vahvistaa ja luo mahdollisuuksia

Kahden vuoden aikana osallistujayrityksissä kehitettiin 20 uutta tuote- tai palvelukonseptia, jotka vahvistivat yritysten liiketoimintaa kohti kilpailukykyistä kiertotaloutta. Yritysten välisen tuottoisan yhteistyön kannalta oli merkittävää, että verkostoon saatiin monialainen osallistujajoukko useilta eri toimialoilta. Monialainen ryhmä tuottaa uudenlaisia innovaatioita ja ratkaisuja (Koski, Suominen & Hyytinen 2021, 20). Verkosto koostui yhteensä 40 yrityksestä sekä kaupungin, säätiön ja yhdistyksen toimijoista. Samanlainen malli soveltuisi vieläkin suuremmalle noin 60–80 joukon yrityksille.

Eri toimijoiden välinen tiivis yhteistyö oli yksi päätavoitteista, joka saavutettiin poikkeuksellisen hyvin. Yritysten oli mahdollisuus tavata uusia potentiaalisia kumppaneita, kuulla lisätietoa eri toimialojen kiertotaloustilanteesta ja tutustua samojen asioiden parissa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Eri toimijoiden yhteistyö sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävän kehityksen yhtälössä on tärkeää (Koski, Suominen & Hyytinen 2021, 28). Yritykset näkivät tämän käytännössä. Ilman monialaista verkostoa monet kehitysaskeleet olisivat jääneet toteutumatta tai edenneet hitaammin.

Yhteenveto

Kiertotalouden edistäminen edellytti yrityksiltä osaamista ja yhteistyötä, joita harva organisaatio olisi pystynyt rakentamaan yksin. Hankkeen keskeinen menestystekijä oli monialainen yritysverkosto, jossa kiertotalous nähtiin strategisena liiketoimintamahdollisuutena. Laurean neutraali koordinaattorirooli loi luottamuksellisen ympäristön tiedonvaihdolle, osaamisen kehittämiselle ja uusien kumppanuuksien syntymiselle. Hanke osoitti, että aktiivinen verkostoyhteistyö vauhdittaa kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa, vahvistaa yritysten ymmärrystä niiden vaikutuksista ja luo perustaa pitkäjänteiselle liiketoiminnan kehittämiselle.

Suuret kiitokset

Haluan esittää lämpimän kiitokseni kaikille yritysten edustajille, jotka omalla panoksellaan tekivät hankkeesta poikkeuksellisen onnistuneen. Vuosien 2024–2026 aikana yritysten aktiiviset ammattilaiset osallistuivat verkostotilaisuuksiin, webinaareihin ja työpajoihin, joissa pääsimme tarkastelemaan kiertotalouden teemoja monipuolisesti ja eri toimialojen näkökulmista.

Olen kiitollinen jokaisesta keskustelusta, jaetusta kokemuksesta ja yhteistyön muodosta, jotka rikastivat verkoston toimintaa ja loivat perustaa uusille innovaatioille. Toivon, että yhteistyömme jatkuu yhtä tuotoksellisen myös tulevissa hankkeissa ja että saamme mahdollisuuden työskennellä jälleen mahdollisimman monen yritysyhteistyökumppanin kanssa.