Korkeakoulun tulisi kyetä uudistumaan ja kehittymään riittävän tehokkaasti, jotta se kykenee ennakoimaan muutoksia ja vastaamaan alati yhteiskunnassa muuttuviin kehittymisvaateisiin. Kun Laurea-ammattikorkeakoulussa toteutettiin keväällä 2021 ulkoinen arviointi EFQM-mallia hyödyntäen, Suomen Laatuyhdistyksen auditointiryhmä nosti korkeakoulun toiminnan keskeiseksi vahvuudeksi visioon ja arvoihin tukeutuvan strategian, jonka toteuttamisessa on huomioitu toimintaympäristön muutokset ja, jonka valmisteluun on osallistettu henkilöstöä ja sidosryhmiä. Lisäksi saavuttaakseen visionsa, korkeakoulu on osana strategiaprosessia tunnistanut kriittiset muutostarpeet, jotka ovat hankkeistettu ja vastuutettu ja niille on asetettu mitattavat tavoitteet. On ehdottoman tärkeää, että korkeakoululla on yhdessä asetettu strateginen tahtotila ja strategian operationalisointi on huolella ja johdonmukaisesti toteutettu, jolloin sen toteutumista on myös kaikkien mahdollista seurata.
Auditointiryhmän antama palaute Laurealle oli tältä osin hyvin rohkaiseva. Kun keväällä 2022 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti korkeakoulun laatujärjestelmän auditoinnin, auditointiryhmä kiinnitti huomiota samaan asiaan. Karvin auditointiryhmä toteaa auditointiraportissa, että Laurea pystyy laatujärjestelmänsä ja johtamisen avulla tunnistamaan kriittiset muutostarpeet, joiden kehittämistä seurataan aktiivisesti. Auditointiryhmän mukaan Laurean laatujärjestelmän kehittäminen pohjautuu selkeään tavoitteiden asettamiseen ja systemaattinen toiminta tähtää tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi tavoitteiden toteutumista seurataan korkeakoulussa säännöllisesti.
Mikä olisi vielä tätäkin tärkeämpää korkeakoulun kehittymiseksi myös tulevaisuudessa? Kun tahtotilan asettaminen ja strategian laatiminen sekä sen toteuttaminen edellyttää laajaa osallistumista ja sitoutumista, on mielestäni korkeakouluyhteisö avainasemassa. Miten siis korkeakoulun uudistumiseen ja kehittämiseen suhtaudutaan korkeakouluyhteisössä? Karvin auditointiryhmä kuvaa Laurean yleistä toimintakulttuuria kehittämismyönteiseksi ja uuteen kannustavaksi. Haastatteluiden ja muun aineiston perusteella auditointiryhmä kertoo, että korkeakoulussa vallitsee kehittämismyönteinen ja uuteen suuntautunut ilmapiiri. Se on myös hyvin rohkaiseva viesti. Auditointihaastatteluissa auditointiryhmälle oli lisäksi kerrottu, että henkilöstö ei anna kehittämistyöstä kielteistä palautetta, vaan he ovat ylpeitä tehdystä työstä sekä ammattitaidostaan. Auditointiryhmän mukaan korkeakoulussa rohkaistaan kokeiluihin eikä epäonnistumisista rangaista. Lisäksi Karvin auditointiryhmä toteaa, että kehittämistyö ja kokeilut ovat olleet hyvin pitkäjänteisiä Laureassa, jolle on tyypillistä eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden osallistaminen ja sitouttaminen kehittämiseen.
EFQM-mallia v. 2021 hyödyntäneen Suomen Laatuyhdistyksen auditointiryhmän mukaan Laurean toinen vahvuus strategian rinnalla on kehittämismyönteisyys. Auditointiryhmä toteaa, että haastattelujen mukaan henkilöstöä kannustetaan innovatiivisuuteen ja uusien ratkaisumallien kokeilemiseen. Koulutuksiin on myönteinen ja kannustava johtamiskulttuuri ja kehittämishalukkuutta. Auditointiryhmä näkee, että korkeakoulun oma kehittämispohjaisen oppimisen malli (Learning by Developing) innostaa koko korkeakouluyhteisöä luovuuteen ja innovointiin sekä siihen kannustetaan myös vuonna 2019 aloitetulla palkitsemisella (vuoden pedagoginen teko, vuoden TKI-teko ja vuoden palveluteko sekä jo pidempään palkittu vuoden laurealainen).
Rehtorina suhtaudun samaan aikaan sekä nöyrästi että ylpeästi Laurea-ammattikorkeakoulun auditoinneissa saamaan palautteeseen, joka laajasta auditointiaineistosta ja suuresta haastateltavien määrästä huolimatta on kuitenkin aina ”pysäytyskuva ajasta”. Korkeakoulun on elettävä ajassa ja sen on kehityttävä jatkuvasti, jolloin korkeakouluyhteisönä olisi varmistuttava, että korkeakoulu kehittyy oikeaan suuntaan. Siinä auditoinneilla on iso merkitys. Rehtorina uskon, että korkeakoulun kehittymisen tärkein avaintekijä on korkeakouluyhteisön kehittämismyönteisyys, jota korkeakouluyhteisössä on tarpeen myös tulevaisuudessa vaalia. Kun kehittämismyönteisyys on vahvaa, on sitoutuminen kehittämisen suunnan määrittämiseen suurta ja kehittämistyöllä on tapana järjestyä.
Lähteet:
