Syyskuussa 2023, osana kansainvälistä inCities-hanketta, Laureassa järjestettiin työpajoja, joissa keskusteltiin tasa-arvosta, monimuotoisuudesta ja osallisuudesta korkeakoulussa. Työpajat olivat osa niin kutsuttujen DEI-teemojen (diversity, equality, inclusion eli moninaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden) osaamisen ja muutoksen johtamisen kokonaisuutta Laureassa. Tätä kehittämistyötä tehdään osittain osana kansainvälistä inCITIES-hankketta, yhdessä kumppanien kanssa. DEI-teemat liittyvät myös Laurean käynnissä olevaan strategiaprosessiin.

Koulutus ja tasa-arvo

Koulutusta pidetään lähtökohtaisesti tasa-arvoa lisäävänä tekijänä, mutta siihen sisältyy monia epätasa-arvoisuuden ulottuvuuksia ja riskejä. Suomessa koulutus ja kasvatus myös uusintavat eriarvoisuutta (esim. Brunila 2019). Koulutus eriarvoisuuden toisintajana lähtee jo alemmilta koulutusasteilta kuin korkeakouluasteelta. Tästä todellisuudesta on hyvä olla korkeakouluasteellakin tietoinen, kun moninaisuuteen, tasa-arvoon ja osallisuuteen (nk. DEI-asioita) liittyviä asioita edistetään.

Koulutus lisää inhimillistä pääomaa. Suomessa perhetausta ennustaa vähemmän lasten kouluttautumista kuin monissa muissa maissa. Lukiokoulutus on tutkimuksissa tunnustettu kohdaksi, joka tällä hetkellä ennustaa tulotasoa jatkossa. Tietenkään lukiokoulutus yksinään ei riitä tähän tekijäksi. Kuitenkin lukio tarjoaa suoremmaksi mielletyn väylän korkeakoulutukseen ja korkeakoulutus tarjoaa väylän parempiin tuloihin. (Kivistö 2023).

Suomessa tutkinto-opiskelu on maksutonta. Suomessa maksuttomuus on totuttu näkemään koulutuksen tasa-arvon keskeisenä tukijalkana. (Haltia 2017). Koulutuksen maksuttomuus on ollut julkisessa keskustelussa viime aikoina (esim. Hurme ym. 2023). Avoimen yliopiston kautta kuitenkin moni opiskelee jo nyt maksullisessa koulutuksessa (esim. Hurme 2023). Eri yhteiskuntaluokissa ja erilaisissa elämäntilanteissa maksullisuus koetaan eri tavoin. (Haltia 2017). On syytä kysyä, mitä avoimuudella maksullisuuden yhteydessä oikeastaan tarkoitetaan?

Suomalainen korkeakoulu toimii julkisiin varoin, joten korkeakoulutus on myös yhteiskuntapoliittinen kysymys. Yhteiskuntapolitiikan kannalta ydinkysymys on se, missä määrin koulutukseen tai sen puutteeseen liittyvät asiat johtuvat mahdollisuuksien tasa-arvon epäämisestä ja missä määrin yksilön omista valinnoista. (Kivistö 2023.)

Keskustelua DEI-työpajoissa

Syyskuussa 2023 järjestettyjen kolmen eri työpajan teemat olivat kieli (Tasa-arvo, monimuotoisuus ja osallisuus korkeakoulussa – näkökulmana kieli | Laurea Journal), tiedostamattomat vääristymät (Tiedostamattomat vääristymät monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta hankaloittamassa | Laurea Journal) ja viimeiseksi koulutus eriarvoisuuden toisintajana. Viimeisessä työpajassa alusti ensin professori Jussi Kivistö, sitten Laureamkon edunvalvonnan asiantuntija Linda Lindgren. Näiden jälkeen keskistelimme Akvaario -menetelmän avulla aihepiiristä. Työpajat olivat avoimia kaikille laurealaisille ja niiden tarkoituksena oli kuulla yhteisön jäseniä DEI-teemojen tiimoilta kehittämistyön pohjaksi.

Akvaario-keskustelussa ja yleisökeskustelussa tuli esiin muun muassa se, että Laureassa työskentelee ja opiskelee kymmeniä eri kansalaisuuksia”, kulttuureja, kieliä ja uskontoja edustettuna. Esimerkiksi uskontojenlukutaitoa pidettiin tänä päivänä kansalaistaitona. Kansainvälisten opiskelijojen määrä tulee myös kasvamaan jatkossa entisestään, sillä tähän korkeakouluja ohjataan. Tärkeänä huomiona tuotiin esiin, että ihminen saattaa kuulua johonkin vähemmistöön, mutta ei silti edusta tuota väestöä.
Akvaariossa kysyttiin myös, mikä on riittävä kielitaito siihen, että saa opiskella? Pohdittiin, teemmekö enemmän poistyöntämistä arvioidessamme sitä, että jollakin ei ole riittävä kielitaitoa opiskeluun. Akvaariossa pohdittiin, olemmeko kielitaidon suhteen enemmän tuomareita kuin lääkäreitä.

Yhteistä keskustelua DEI-asioista pidettiin tärkeänä ja todettiin, että voimme toimia tässä DEI-keskustelussa myös arvojohtajina. Representaation tärkeyttä esimerkiksi vierailevien luennoitsijoiden osalta tuotiin esiin ja organisaation visuaalista ilmettä pidettiin merkittävänä. Konkreettisena ehdotuksena pohdittiin, voisiko vaikka joka opintojaksolla olla diversiteettiä lisäävä vieraileva luennoitsija? Esimerkiksi ILO-hankkeen kautta tällaista on jo pyritty mahdollistamaan.

Koulutuksen saatavuus, saavutettavuus ja horisontaalinen eriytyminen

McCowanin (2016) mukaan olennaista koulutuksen eriarvoisuuden toisintamisessa ja sen estämisessä on ensinnäkin koulutuksen saatavuus (availability) eli tarjolla olevat koulutuspaikat ja mahdolliset muut resurssit. Toisekseen koulutuksen saavutettavuus (accessibility), eli esteiden poistaminen koulutukseen pääsyn tieltä, kuten kielelliset syyt, sosioekonomiset syyt tai kulttuuriset syyt. Nämä ilmiöt taitavat näkyä jo peruskouluvaiheessa. Eli olennaista olisi pyrkiä vähentämään koulutukseen pääsyn esteitä. (Kivistö 2023). Kolmas tekijä on koulutuksen horisontaalinen eriytyminen (horizontality) eli koulujen laatu- ja statuserot (McCowan 2016, myös Kivistö 2023). Tästä esimerkkinä on erilaiset edellytykset, jotka annetaan jo varhaiskasvatuksessa, kuten opettajien osaaminen tai varhainen puuttuminen (Kivistö 2023). Yksi ajankohtainen esimerkki eriytymisestä on lapsen lähikoulun sijaan esimerkiksi jonkun painotetun luokan valinta, eli niin kutsuttu koulushoppailu (esim. Takala ja Welling 2023 tai Hirvonen 2023). Eriarvoisuuden vähentämiseksi, on näiden edellä mainittujen teemojen eteen tehtävä paljon töitä. Jos ensimmäinen ja toinen aste toimii hyvin, niin kolmas aste on luonnollisesti helpompi. (kts. myös Kivistö 2023). Kivistö nosti puheenvuorossaan esiin myös hyvän näkökulman siitä, että Suomessa ollaan mukisematta valmiita maksamaan varhaiskasvatuksesta (jota aiemmin kutsuttiin ”päivähoidoksi”) noin 3000 € vuodessa, mutta muun koulutuksen maksullisuudesta keskusteltaessa näkemykset poikkeavat.

Koulutuksen eriarvoisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus

Kivistö (2023) määritteli puheenvuorossaan keskeisiä käsitteitä seuraavasti: Koulutuksen eriarvoisuutta voi kuvata tilana, jossa yksilöiden välillä on eettisesti vääriä, epäoikeudenmukaisia eroja koulutukseen osallistumisessa, jotka olisivat vältettävissä eli niille voisi tehdä jotakin. Eriarvoisuus voi tällöin liittyä yksilön asuinpaikkaan, sosioekonomiseen asemaan, kieliryhmään, etniseen taustaan tai johonkin muuhun ominaisuuteen tai tekijään. (Kivistö 2023).

Yhdenvertaisuus koulutuksessa tarkoittaa mahdollisuuksien ja lähtökohtien tasa-arvoa. Se voidaan määritellä yksilöiden samanarvoisena kohteluna riippumatta yksilön ominaisuuksista tai taustasta (ilman hyväksyttävää syytä) (Kivistö 2023). Koulutuksen tasa-arvo voidaan määritellä Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvona, ”jossa em. taustasyyt eivät negatiivisella tavalla vaikuta koulutuksen saavutettavuuteen ja siitä hyötymiseen”. Mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseen voi sisältyä erilaista kohtelua yksilöiden välillä silloin, kun sen ajatellaan olevan edellytys oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Oikeudenmukaisuuden voi nähdä liittyvän myös ideologiaan ja arvopohjaan. (Kivistö 2023.)

Mitä seuraavaksi?

Olennainen kysymys hankkeen ja DEI-työn tässä vaiheessa on, mitkä olisivat Laureassa ne toimintamallien muutokset, joilla DEI-asiat menisivät eteenpäin? Tätä lähdetään inCITIES-hankkeen DEI-suunnitelmatyössä tekemään.

Järjestetyssä kolmessa työpajassa tarkoitus oli keskustella yhteisön jäsenten kanssa DEI-teemoista ja herättää yhteisön toimijoissa DEI-tietoisuutta. Paikan päällä oli melko pieni joukko yhteisön jäseniä, ja taisi käydä kuten usein, että he olivat jo aiheesta aika paljon muutoinkin tietäviä tai asiasta jo muutoinkin kiinnostuneita. Hankkeen kannalta se ei ollut tässä vaiheessa ongelma, sillä keskustelu ja viestit DEI-suunnitelman tekemiseen oli tärkeintä. Seuraavan vuoden aikana hankkeessa rakennetaan DEI-suunnitelmaa kansainvälisessä yhteistyössä. Sitä seuraavana vuonna toteutetaan DEI-koulutuksia ja muita aktiviteettejä, niin että jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus kasvattaa omaa osaamistaan liittyen DEI-asioihin.

Mikä hanke?

InCITIES – hankkeen (Trailblazing Inclusive, Sustainable and Resilient Cities) tavoitteena on kehittää eurooppalaisten korkeakoulujen ja niitä ympäröivien ekosysteemien yhteistyötä, joka keskittyy osallisuuden, kestävyyden ja joustavuuden tarpeisiin. Laurea vastaa hankkeessa muun muassa työpaketista, joka liittyy korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden tasa-arvo-, yhdenvertaisuus-, ja inklusiivisuustyö yhtenäistämiseen ja tähän liittyvän osaamisen kehittämiseen ja muutoksen johtamiseen. Hanke on Euroopan Unionin Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittama. InCITIES -hankkeen DEI-työstä voi lukea lisää täältä ja täältä.
Kirjoittaja työskentelee hankkeessa työpaketin johtajana: WP4 Actions Towards Equality, Diversity & Inclusion.

Lähteet:

• Brunila, K. 2021. Etuoikeuksista ja eriarvoisuuksista kasvatuksessa ja koulutuksessa. Katsottu 1.11.2023.
• Haltia, N. 2017. Onko avoimen korkeakouluopetuksen maksullisuus ongelma? katsottu 1.11.2023.
• Hirvonen, S. 2023. Koulushoppailu jakaa Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajien mielipiteet – vain yhdessä puolueessa kaikki ovat samaa mieltä. (yle.fi) katsottu 1.11.2023.
• Hurme, A. 2023. Viivi Mustonen maksoi avoimen opinnoista liki 700 euroa ja opiskelee nyt Tampereella unelma-alaansa. YLE. https://yle.fi/a/74-20045077 katsottu 1.11.2023.
• Hurme, A.; Juuti, P. ja Hyypiö, A. 2023. Moni maksaa opiskelupaikasta jo lähes tuhat euroa – näin maksuton koulutus on vaivihkaa muuttumassa. | Yle Uutiset katsottu 1.11.2023
• Keski-Petäjä, M. & Witting, M. 2016. Tilastokeskus: Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin | Tieto&trendit (tilastokeskus.fi) katsottu 1.11.2023.
• Kivistö, J. 2023. (Korkea)koulutus eriarvoisuuden toisintajana. Luentodiat ja luentomuistiinpanot 27.9.2023.
• McCowan, T. 2016. Three dimensions of equity of access to higher education. Compare 46 (4), 645–665.
• Takala, S. & Welling, T. 2023. Tutkija: Koulushoppailu on jo nyt arkipäivää Helsingissä. Helsingin Sanomat. – Kaupunki | HS.fi