Kuka kouluttaa hoitotyön ammattilaiset poikkeusoloihin?

Varautuminen poikkeusolojen terveydenhuoltoon tarvitsee osaavaa hoitohenkilöstöä

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi vuoden 2022 jälkeen, ja Suomi on ollut Naton jäsen huhtikuusta 2023 alkaen. Eduskunta on hyväksynyt lain sosiaali- ja terveydenhuollon valmiudesta ja varautumisesta sotilaalliseen voimankäyttöön tai sen uhkaan. Lain tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueiden valmiutta ja varautumista sekä kykyä toimia häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. (STM, Sosiaali- ja terveysministeriö 2025.)

Terveydenhuollon on toimittava myös silloin, kun olosuhteet eivät ole normaalit. Pandemia, sähkönjakelun häiriöt, kyberisku, terroriteko tai sotilaallinen voimankäyttö voivat lisätä potilasmääriä ja heikentää resursseja. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki velvoittaa hyvinvointialueita varautumaan häiriötilanteisiin (STM, Sosiaali- ja terveysministeriö 2021), ja sosiaali- ja terveysministeriö johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista valtakunnallisesti (STM, Sosiaali- ja terveysministeriö 2025).

Varautumiseen kuuluvat suunnittelun ja materiaalivarantojen lisäksi koulutus ja harjoitukset. Suunnitelmat toimivat vain, jos niiden mukaan toimivat hoitotyön ammattilaiset tuntevat oman roolinsa. Hoitotyön ammattilaisilla on tässä keskeinen paikka, sillä päivystys, tehohoito ja ensihoito nojaavat heidän työpanokseensa. Erityisosaamista ja välineistöä tarvitaan potilaiden hoidon turvaamiseksi sekä henkilöstön ja tilojen suojaamiseksi sekundaariselta altistukselta (Lund, Matero & Ollila, 2024). Tällä hetkellä Suomessa ei näyttäisi olevan valtakunnallisesti vakiintunutta hoitotyön ammattilaisille suunnattua poikkeusolojen terveydenhuollon valmiuskoulutuksen kokonaisuutta, jossa varmistettaisiin hoitajien osaaminen normaaliolojen häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja viranomaisyhteistyössä. Lääkäreille on järjestetty vastaavaa koulutusta muun muassa valtakunnallisella sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskurssilla. Valmiuskurssista on vastannut STM:n valmiusosaston poikkeusolojen neuvottelukunta (Lehto 2021).

Ajatus ei ole uusi

Aihetta on käsitelty terveysalan koulutuksessa myös aiemmin, ja yksittäisiä koulutuskokonaisuuksia on kuvattu jo 2000-luvun alussa (Vesterinen 2005). Koulutuksen tavoitteena oli luoda pohja terveydenhuollon perusosaamiselle normaaliolojen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa. Koulutuksen sisältöön kuuluivat muun muassa globalisaatio ja sen aiheuttamat muutokset ja uhat normaaliolojen toimintoihin, poikkeusoloja koskeva lainsäädäntö, varautuminen mahdollisiin poikkeusoloihin ja suuronnettomuustilanteet ja toiminta onnettomuuspaikalla (sis. harjoitus) sekä poikkeusolojen terveydenhuollon yleisjärjestelyt. Koulutuksessa korostettiin viranomaisyhteistyötä ja osallistuttiin puolustusvoimien järjestämään harjoitukseen.

Vuonna 2005 toteutetussa koulutuksessa nostetut teemat näkyvät edelleen nykyisissä poikkeusolojen koulutuksissa, mikä viittaa siihen, että osaamistarve on säilynyt ajankohtaisena. Myös lainsäädäntö edellyttää varautumista: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaan henkilöstön koulutuksesta ja harjoittelusta siviiliterveydenhuollossa on huolehdittava (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021).

Mitä koulutusta on nyt tarjolla?

Alustavassa kartoituksessa tarkastelimme kaksi erityisesti terveydenhuollon poikkeusoloihin suunnattua koulutusta. Kartoitus kuvaa tarkasteluhetkellä löydettyä tarjontaa eikä välttämättä kata kaikkia Suomessa tarjottavia koulutuksia. Johtopäätökset perustuvat tarkasteltuihin julkisiin koulutuskuvauksiin.  Kartoitus tehtiin 1.10-13.10.2026. Kartoituksen kriteereinä olivat seuraavat: koulutus on ammattikorkeakoulun tarjoamaa ja kohdennettu työelämässä oleville hoitotyön ammattilaisiin.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa toteutetaan 30 opintopisteen Poikkeusolojen terveydenhuollon osaaja -koulutus ylemmän ammattikorkeakoulun monimuotokoulutuksena. Koulutus koostuu kuudesta viiden opintopisteen kokonaisuudesta. Niissä käsitellään rakenteellista ja operatiivista resilienssiä, operatiivista toimintaa ja johtamista, moniulotteisia uhkia ja henkilöstön osaamista, psyykkistä kuormitusta ja henkilöstön toimintakykyä. Lisäksi koulutuksessa käsitellään terveydenhuollon häiriönsietokyvyn vahvistamista suunnitelmallisen harjoitustoiminnan avulla sekä poikkeusolojen terveydenhuollon valmiussuunnittelua ja johtamista. (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2026.)

LAB-ammattikorkeakoulussa tarjotaan 10 opintopisteen Poikkeusolohoitotyön osaaja täydennyskoulutusta, jossa yhdistyvät lähi- ja verkko-opetus. Koulutuksen tarkoitus on vahvistaa hoitotyön ammattilaisen osaamista kriittisissä tilanteissa. Koulutuksessa opitaan tunnistamaan riskejä, tekemään päätöksiä paineen alla ja ylläpitämään toimintakykyä myös haastavissa olosuhteissa. Koulutus tarjoaa sekä syventävää teoreettista osaamista että käytännön taitoja. Koulutuksessa käsitellään lainsäädäntöä ja riskienhallintaa, potilasturvallisuutta ja resurssien hallintaa, viestintää, tiimityötä ja psyykkistä kestävyyttä sekä käytännön osaamista poikkeusoloissa. (LAB University of Applied Sciences, 2026.)

Koulutusten painopisteet eroavat toisistaan: toinen korostaa johtamista ja suunnittelua, toinen kliinistä käytännön osaamista. Molemmat on suunnattu jo työelämässä oleville. Tarkastelemissamme koulutuskuvauksissa ei ole tullut esiin valtakunnallisesti tarjottua perustutkintotasoista opintokokonaisuutta, jonka kaikki hoitotyön ammattilaiset voisivat suorittaa.

Laurean pilotti poikkeusolojen terveydenhuollon koulutuksesta

Laurea suunnittelee viiden opintopisteen opintojaksoa, jonka tarkoituksena on luoda poikkeusolojen osaamiselle yhteinen perusta. Opintojakso toteutetaan monimuoto-opintoina, ja se sijoittuu EQF 6 -tasolle. Opintojakso on suunnattu sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille sekä avoimen ammattikorkeakoulun kautta terveydenhuollon ammattilaisille. Pilotti toteutetaan keväällä 2027 noin 30–50 opiskelijan ryhmälle. Koulutuksesta saadun palautteen ja kokemusten perusteella sisältöä tarvittaessa tarkennetaan.

Opintojaksolla perehdytään kansalliseen riskiarvioon ja sen keskeisiin riskeihin, poikkeusolojen vaikutuksiin terveydenhuollon toimintaympäristöissä, teknologian ja tekoälyn hyödyntämiseen, henkilökohtaisen ja työyhteisön resilienssin vahvistamiseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön. Teemat nousevat kansallisen riskiarvion keskeisistä riskeistä: pandemia, terroristinen isku, kyberisku, voimahuollon häiriöt ja sotilaallinen voimankäyttö. Opetusmenetelmiä ovat asiantuntijoiden verkkoluennot, ryhmätyöt, työpajat, tapaustutkimukset ja simulaatio-opetus.

Pilotissa kiinnostavin kysymys on, mitä tapahtuu, kun opiskelijat ja työelämässä olevat ammattilaiset opiskelevat samassa ryhmässä. Voiko tästä syntyä toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös poikkeusolojen työssä?

Mitä seuraavaksi?

Poikkeusoloihin liittyvä koulutus ei ole yhden organisaation tehtävä. Tarvitaan yhteistyötä hyvinvointialueiden, viranomaisten, järjestöjen ja korkeakoulujen kesken, jotta koulutus muodostuu loogiseksi jatkumoksi perustutkinnosta täydennyskoulutukseen ja johtamisen syventäviin opintoihin. Hyvä varautuminen edellyttää osaamista ja eri viranomaisten yhteistyötä, ja sitä tuetaan kohdennetulla, ajantasaisella koulutuksella. Jatkossa on tarpeen selvittää kyselyin ja asiantuntijatyöpajoin, mitä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja työntäjät tarvitsevat. Tavoitteena on kehittää nykyistä laajempia koulutuskokonaisuuksia.