Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) tiedotti juuri viime viikolla (7.6.2022) uudesta julkaisustaan: Koulutus- ja kasvatusalan laadunhallinnan keskeiset elementit. Julkaisu on erittäin ajankohtainen ja tarpeellinen, sillä kasvatuksen ja koulutuksen laatu on laajasti tunnistettu kansalliseksi huolen aiheeksi. Julkaisussa laadunhallinnan keskeisiksi elementeiksi tunnistetaan: 1. Selkeät tavoitteet 2. Toimiva johtamisjärjestelmä, 3. Kehittämistä tukeva tieto, 4. Osallisuutta painottava toimintakulttuuri sekä 5. Jatkuva kehittäminen ja muutos. Näistä on helppoa olla samaa mieltä, kun saanut olla mukana ammattikorkeakoulujen kehitystyössä jo yli neljännesvuosisadan.
Kaiken laadunhallinnan lähtökohtana ovat organisaation tavoitteet, joihin yhteisön jäsenet sitoutuvat. Sen edellytyksenä ovat tavoitteiden ymmärrettävyys ja niiden merkityksellisyys yhteisön jäsenille. Johtamisjärjestelmän toimivuus vastaavasti edellyttää laadunhallintaa, joka perustuu selkeään vastuunjakoon ja tehtävänkuviin. Jotta toimintaa voidaan systemaattisesti kehittää, toimintatavat on kuvattava riittävän hyvin. Se ei taasen onnistu ilman riittävää ja luotettavaa tietoa.
Mielestäni liikaa ei voi korostaa osallisuutta painottavaa toimintakulttuuria, sillä yhteisön jäsenet eli ihmiset tekevät laadun, vaikka prosessit ja järjestelmät siinä auttavat merkittävästi. Julkaisussa todetaan, että osallistumiseen rohkaisevalla toimintakulttuurilla voidaan edistää laadunhallinnan vaikuttavuutta ja yhteistyön sujuvuutta. Kun organisaatio jakaa laatutyön vastuita ja luo vaikutusmahdollisuuksia eri osapuolille, se vahvistaa samalla sitoutumista laadunhallinnan toteuttamiseen, tuloksiin ja kehittämiseen. Ilman osallisuutta painottavaa toimintakulttuuria jäisi laatukulttuuri mielestäni ns. ”tyhjäksi kirjaimeksi”, joka johtaisi ”päälleliimattuun” laadunhallintaan.
Jotta organisaatio kykenee jatkuvaan kehittämiseen ja muutokseen, se edellyttää yhteisön jäsenten sitoutumista laadunhallintaan. Se kulminoituu juuri laatukulttuuriin ja yhteisön voimaan. Kuten julkaisussa todetaan, laadunhallinnassa muutokseen tähtäävä kehittäminen nähdään tyypillisesti jatkuvana prosessina, jossa suunnittelu, toiminta, arviointi ja kehittäminen seuraavat toisiaan. Tämän niin kutsutun toiminnan jatkuvan parantamisen mallin tarkoituksena on auttaa organisaatioita luomaan toimintakulttuuria, jossa toiminnan kehittäminen on hallittua ja systemaattista. Laatutyö tähtää tulevaisuuteen, jolloin itseohjautuva ja organisaation omaan laadunvarmistukseen perustuva laadun arviointi on muutosvoimaista.
Muutosvoimainen laadun arviointi on osa johtamisjärjestelmää ja tuottaa nopeita tilanneanalyysejä, tunnistaa palveluiden käyttäjien tarpeita sekä vahvistaa henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden ja kumppaneiden osallisuutta. Sen tuloksia on mahdollistaa soveltaa myös paikallisiin olosuhteisiin ja muuttuviin toimintaympäristöihin.
Kun pohtii Suomen laajaa koulutusjärjestelmää ja sen lukuisia toimijoita, jotka pyrkivät turvaamaan kasvatuksen ja koulutuksen laadun kiristyvässä resurssi- ja osaajatilanteessa, jää miettimään, että koulutuksen arviointitietoa voida missään tilanteessa tuottaa liikaa heidän työnsä tueksi. Samoin korkeakoulun rehtorina kokee roolinsa ja asemansa koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittäjänä etuoikeutettuna, kun korkeakoulut auditoidaan systemaattisesti Karvin toimesta kuuden vuoden välein. Se tukee merkittävästi korkeakoulun toiminnan laadun ja laadunhallinnan kehittämistä. Näin upea tilanne ei monella oppilaitoksella, koululla ja päiväkodilla, jotka tarvitsisivat yhtä lailla vahvaa tukea laatutyön suunnitteluun ja toteutukseen. Onneksi Karvi on koonnut tämän Koulutus- ja kasvatusalan laadunhallinnan keskeiset elementit -julkaisun tueksi kaikille koulutusorganisaatioissa työskenteleville ja työtä johtaville.
Soisi, että Kansallisella koulutuksen arviointikeskuksella olisi enemmän resursseja koulutuksen ja kasvatuksen organisaatioiden laadunhallinnan tukemiseen. Karvin arviointineuvoston lausunnossa (5.5.2023) todetaan, että arviointitoiminnan kustannukset ovat sekä kansallisesti että kansainvälisestikin tarkastellen pienet. Kustannukset ovat nyt vain noin 0,04 % koulutusjärjestelmän toiminnan ylläpitämisen kokonaiskustannuksista. Yhteiskunnan investointi arviointitoimintaan vahvistaisi merkittävästi edellytyksiä kasvatuksen ja koulutuksen laadun kehittämiseen oppimistulosten parantamiseksi Suomen koulutusjärjestelmässä.
Lähteet:
