Miten ennakoida New Space -alan tulevaisuutta? AEROFUSE-hanke 3P-mallin ja Delfoin näkökulmasta

New Space -avaruusala muuttuu nopeasti, kun kaupalliset toimijat, startup-yritykset ja uudet kumppanuusmallit täydentävät valtiojohtoista avaruustoimintaa. Avaruusdata ja -palvelut kytkeytyvät muun muassa turvallisuuteen, logistiikkaan ja ilmastoratkaisuihin. Muutos lisää systemaattisen ennakoinnin tarvetta ja tulevaisuusvalmiuksien kehittämistä, sillä tulevaisuusvalmiiksi arvioidut yritykset menestyvät tutkitusti paremmin kuin heikommin varautuneet kilpailijansa. (OECD 2026, 6–7; ESA 2025; Rohrbeck & Kum 2018, 105–116.)

New Space – mistä ilmiöstä on kysymys?

New Space viittaa avaruusalan murrokseen, jossa kaupalliset toimijat, riskirahoitus ja teknologiayritykset ovat nousseet perinteisten avaruusjärjestöjen rinnalle. Toimialaa luonnehtivat kustannustehokkuus, uudelleenkäytettävät raketit, pienet satelliitit sekä dataan perustuvat analytiikka- ja havainnointipalvelut. (OECD 2026, 6–7.)

Globaali avaruustalous on jo yli 600 miljardin Yhdysvaltain dollarin kokoluokassa, ja merkittävä osa kasvusta syntyy kaupallisella sektorilla. Samalla yksityiset sijoitukset ovat vahvistuneet ja toiminta on siirtynyt lupausten vaiheesta infrastruktuurin rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Sääntely kuitenkin tiukentuu: avaruusromua, turvallisuutta ja kiertoratakäyttäytymistä koskevat vaatimukset velvoittavat yrityksiä ennakoimaan muutoksia hyvissä ajoin. Taloudellisten mahdollisuuksien ja sääntelypaineiden yhdistelmä tekee toimintaympäristöstä houkuttelevan mutta strategisesti vaativan. (Space Capital 2026; Space Foundation 2026; World Economic Forum & McKinsey & Company 2024; OECD 2026, 6–7.)

Erasmus+ -rahoitteinen AEROFUSE-hanke (1.12.2025–30.11.2029) vastaa tähän muutokseen tunnistamalla ilmailu-, avaruus- ja puolustussektorien osaamistarpeita, vahvistamalla korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä sekä tuottamalla ennakointitietoa tulevaisuuden osaamisen ja kilpailukyvyn tueksi. Laurea-ammattikorkeakoulu toimii yhtenä hankkeen eurooppalaisista kumppaneista. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti teknologisen murroksen, geopolitiikan, turvallisuuden ja kestävän kehityksen vaikutuksia. Laurean YAMK-opiskelijat ovat soveltaneet ennakoinnin viitekehystä ja työkaluja osana hanketta. (AEROFUSE 2026; Hario & Pura 2026.)

New Space PESTEL-analyysin valossa

New Space -ympäristöä voidaan jäsentää PESTEL-analyysilla, joka tarkastelee poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, teknologisia, ekologisia ja lainsäädännöllisiä muutostekijöitä. Poliittisesti avaruustoiminta liittyy yhä tiiviimmin geopolitiikkaan ja kansalliseen turvallisuuteen, koska satelliittijärjestelmät tukevat sekä siviili- että puolustuskäyttöä. Taloudellisesti ala kaupallistuu nopeasti, mutta markkinoiden ja sääntelyn epävarmuus vaikeuttaa pitkäaikaisia investointipäätöksiä.

Sosiaalisesta näkökulmasta avaruusdata näkyy ihmisten arjessa esimerkiksi ilmastotietona, logistiikkana ja turvallisuuspalveluina. Samalla on kysyttävä, kenen ehdoilla avaruutta hyödynnetään. Teknologinen kehitys, kuten uudelleenkäytettävät raketit, pienet satelliitit ja kehittynyt data-analytiikka, mahdollistaa uusia palveluja ja liiketoimintamalleja. Ekologisesti avaruusromu ja kiertoratojen ruuhkautuminen lisäävät kestävän avaruustoiminnan vaatimuksia. Lainsäädännössä korostuvat vastuu, turvallisuus- ja romukysymykset. (Auraneva ym. 2026; Dufva 2022, 105–112.)

PESTEL-analyysi (kuva 1) havainnollistaa New Space -toimintaympäristön monisyisyyttä ja osoittaa, miksi muutosta on seurattava järjestelmällisesti. Seuraavaksi kuvattu 3P-malli tarjoaa tähän prosessimaisen viitekehyksen.

3P-ennakointimalli strategisen ennakoinnin viitekehyksenä

Rohrbeck ja Kum (2018, 105–116) tarkastelevat strategista ennakointia organisaation tulevaisuusvalmiutena, joka syntyy ennakointikäytäntöjen kypsyystason ja toimintaympäristön vaatimusten suhteesta. Heidän 3P-mallinsa (kuva 2) jäsentää ennakoinnin kolmeen toisiinsa kytkeytyvään vaiheeseen:

• Perceive: toimintaympäristön havainnointi sekä heikkojen signaalien, trendien ja muutosilmiöiden kartoittaminen.
• Prospect: havaintojen ryhmittely ja tulkinta sekä vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien ja skenaarioiden rakentaminen.
• Probe: kokeilut ja pilotit, joilla uusia ratkaisuja testataan käytännössä ja tulevaisuustieto kytketään strategiaan.

Pitkittäistutkimuksen mukaan tulevaisuusvalmiit yritykset menestyvät kannattavuuden ja markkina-arvon kasvun mittareilla paremmin kuin heikommin varautuneet kilpailijansa. Tämä korostaa ennakoinnin merkitystä erityisesti New Space -alalla, jossa teknologinen epävarmuus ja markkinamuutokset ovat suuria. 3P-malli muistuttaa Vorosin geneeristä ennakointiprosessia: molemmissa kerätään ja analysoidaan tietoa, muodostetaan tulevaisuuskuvia ja hyödynnetään niitä strategisesti. Ennakointi ei siis ole ennustamista, vaan vaihtoehtoisten tulevaisuuksien jäsentämistä päätöksenteon tueksi. (Voros 2003, 10–21; Gordon, Rohrbeck & Schwarz 2019, 30–42.)

Delfoi asiantuntijatiedon kokoajana

Delfoi (kuva 3) on asiantuntijamenetelmä, jossa tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja koskevia näkemyksiä kootaan ja jalostetaan vaiheittaisella kyselyprosessilla. Se sopii erityisesti monimutkaisiin ja epävarmoihin ilmiöihin, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta tai ennustettavaa kehityskulkua. (Linturi & Kuusi 2022, 178–179; Linturi & Rubin 2011.)

Delfoissa tavoitteena ei ole välttämättä yksimielisyys. Olennaista on tunnistaa vaihtoehtoisia näkemyksiä, arvioida niiden perusteluja ja tuoda myös perusteltu erimielisyys näkyväksi. Asiantuntijoiden arviot tukevat skenaarioiden rakentamista ja strategista päätöksentekoa. (Kylmäkoski 2024, 31–32; Pihlainen ym. 2016, 204; Kylmäkoski & Rainò 2021, 36.)

New Space on Delfoille luonteva kohde, koska ala on ajankohtainen, osin kiistanalainen ja monilta kehityskuluiltaan avoin. AEROFUSE-hankkeessa menetelmällä voidaan koota eri toimijaryhmien näkemyksiä, tunnistaa epävarmuuksia ja arvioida vaihtoehtoisia kehityspolkuja. Kierroksittainen työskentely auttaa osallistujia tarkentamaan käsityksiään muiden perustelujen pohjalta ilman, että näkemyksiä pakotetaan yhteen muottiin.

AEROFUSE-hanke 3P- ja Delfoi-näkökulmasta

AEROFUSE yhdistää korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritykset etsimään uusia ratkaisuja ilmailu-, avaruus- ja puolustussektoreiden osaamishaasteisiin. 3P-mallin ja Delfoin näkökulmasta toimintaa voidaan jäsentää näin (kuva 4):

• Perceive: Hanke kokoaa tietoa New Space -kehityksestä tutkimuksesta, yrityshaastatteluista ja julkaisuista. Näin muodostetaan yhteinen tilannekuva trendeistä, osaamistarpeista ja muutosvoimista.
• Prospect: Ennakointityöpajoissa ja opiskelijatehtävissä rakennetaan skenaarioita esimerkiksi satelliittipalvelujen tai avaruuslogistiikan tulevaisuuksista. Delfoi-tyyppisessä asetelmassa sidosryhmät arvioivat teemoja useassa vaiheessa ja suhteuttavat näkemyksiään toistensa perusteluihin.
• Probe: Piloteissa ja kokeiluissa palveluideoita, koulutusratkaisuja ja teknologioita testataan käytännössä. Delfoi-paneelissa tunnistettuja mahdollisuuksia ja riskejä voidaan tarkentaa kokeiluilla, ja opit palautetaan havainnointi- ja tulkintavaiheisiin.

3P tarjoaa toiminnalle ajallisen ja prosessuaalisen rungon, kun taas Delfoi tuottaa perusteltua asiantuntijatietoa etenkin epävarmoista kehityskuluista. Menetelmät täydentävät toisiaan: Delfoi vahvistaa erityisesti Prospect-vaihetta, ja Probe-vaihe muuttaa keskustelun käytännön oppimiseksi.

Yhteenveto

New Space -alalla päätöksenteko tapahtuu epävarmassa ja monimutkaisessa ympäristössä, jossa teknologia, markkinat, geopolitiikka, sääntely ja kestävyys vaikuttavat samanaikaisesti. PESTEL-analyysi tekee näkyväksi, ettei kyse ole vain teknologisesta murroksesta vaan laajasta järjestelmämuutoksesta. Siksi yksittäiset trendilistat tai lineaariset ennusteet eivät riitä. (Dufva 2022, 105–112.)

3P-malli ja Delfoi muodostavat yhdessä käytännöllisen ennakointikehyksen. 3P jäsentää tulevaisuustyön jatkuvaksi havainnoinnin, tulkinnan ja kokeilun kierroksi. Delfoi syventää tulkintaa tuomalla mukaan eri sidosryhmien asiantuntemuksen ja perustellut erimielisyydet. Yhdistelmä ei pyri yhteen oikeaan tulevaisuuteen, vaan auttaa tunnistamaan vaihtoehtoisia kehityspolkuja, arvioimaan niiden seurauksia ja testaamaan ratkaisuja käytännössä. (Rohrbeck & Kum 2018, 105–116; Linturi & Kuusi 2022, 178–196.)

AEROFUSE tarjoaa 3P-mallin ja PESTEL-analyysi menetelmien soveltamiselle konkreettisen ympäristön. Hankkeessa toimintaympäristöä havainnoidaan, tulevaisuustietoa rakennetaan yritysten, koulutuksen ja opiskelijoiden yhteistyönä sekä uusia ratkaisuja viedään kokeiluihin. Haasteena ovat toimijoiden erilaiset aikajänteet, riskinsietokyky ja tietopohja. Juuri siksi tarvitaan menetelmiä, jotka rakentavat yhteistä kieltä ja jaettua ymmärrystä. (AEROFUSE 2026.)

Laurea-ammattikorkeakoululle 3P:n ja Delfoin yhdistäminen tarjoaa hedelmällisen alustan sekä opetukselle että TKI-toiminnalle. Opiskelijat voivat harjoitella ennakointia aidossa kehittämisympäristössä: he analysoivat toimintaympäristöä, rakentavat tulevaisuuskuvia ja ideoivat ratkaisuja yhdessä alan toimijoiden kanssa. Eivätkä opiskelijat ainoastaan analysoi artikkeleita. Tämä tukee Laurea-ammattikorkeakoulun strategista tavoitetta vahvistaa opiskelijoiden tulevaisuus- ja muutoskyvykkyyttä sekä rakentaa kumppanuuksia toimialoille, joilla ennakoinnilla on erityisen suuri merkitys. (Laurea 2024; Hario & Pura 2026.) New Space -teema toimiikin hyvänä testialustana ennakoinnin käytännön soveltamiselle. Se pakottaa tarkastelemaan samanaikaisesti teknologiaa, liiketoimintaa, sääntelyä ja kestävyyttä ja näyttää konkreettisesti, miksi tulevaisuustyö ei ole erillinen lisä, vaan olennainen osa strategista johtamista.

Artikkeli on kirjoitettu opettajaopiskelijayhteistyönä osana YAMK-opintojaksoa Toimintaympäristön monitorointi.