Hoitoala ja siihen liittyvät erilaiset haasteet ovat olleet laajasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Esimerkiksi hoitajien työssä jaksaminen on noussut keskusteluun ja Tehyn teettämän tutkimuksen (Tehy 2021) mukaan vastaajista 42 % (n=3230) oli sitä mieltä, ettei työskentele alalla työuran loppuun. Erityisesti lyhyen työuran tehneet hoitajat pohtivat alan vaihtoa (Pirinen & Partamies 2020). Terveydenhuoltoalalla ollaan huolissaan alan veto-  ja pitovoimaan liittyvistä tekijöistä, ja niiden vaikutuksesta alan ammattilaisten riittävyyteen tulevaisuudessa.

Terveydenhuoltoala kiinnostaa kuitenkin yhä nuoria (26 %, n=14 939), ja tytöistä 43 prosenttia voisi ajatella työskentelevänsä alalla (Tenhunen-Ruotsalainen 2021). Korona-pandemia ei ole muuttanut sairaanhoitajaopiskelijoiden asenteita alaa kohtaan, vaan sairaanhoitajan työ koetaan edelleen tärkeänä. Toisaalta pandemian aikana on tunnistettu alan vähäinen koettu arvostus ja työn riski omalle turvallisuudelle. (Sairaanhoitajaliitto 2020.) Jotta tuleville sairaanhoitajille pystyttäisiin jo koulutuksen aikana antamaan mahdollisimman hyvät ja kestävät lähtökohdat heidän työuralleen, tulee myös koulutusta, ja sen eri osa-alueita jatkuvasti kehittää.

Tulevien sairaanhoitajien ammattitaitovaatimukset

Alan ammattitaitovaatimukset ovat korkeat ja alan koulutuksen on vastattava terveydenhuollon ammatissa tarvittaviin osaamisvaatimuksiin, pätevyyteen sekä valmiuksiin (Valvira 2022; Laki terveydenhuollon henkilöstöstä. 559/1994). Ammattikorkeakoulututkintojen aikana syntyvää osaamista määrittävät myös suositukset ammattikorkeakoulututkintojen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta.  Näitä ovat oppimaan oppiminen, työelämässä toimiminen, eettisyys, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä ennakoiva kehittäminen. (Arene 2022.)

Sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma perustuu tämän lisäksi kansallisiin osaamisvaatimuksiin (Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt 2020). Sairaanhoitajakoulutuksessa alan osaamisvaatimuksiin vastataan yhdistämällä monipuolisesti teoriaopintoja ja ammattitaitoa edistäviä harjoittelujaksoja, ja pyritään näin luomaan hyvät lähtökohdat tuleville alan ammattilaisille.  Laurean sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma on rakennettu niin, että opintojen edetessä osaaminen syvenee uusien ydinsisältöjen myötä sairaanhoitajan työssä tarvittavia osaamisvaatimuksia vastaavaksi. (Laurea OPS 2021).

Sairaanhoitajakoulutuksessa teoriaopintojen kautta rakennetaan alan vahvaa tietoperustaa, kun taas harjoitteluiden aikana teoreettista tietoa sovelletaan käytännön hoitotyössä. Ammattitaitoa edistävää harjoittelua on EU-direktiivien (ammattipätevyysdirektiivi 2005/36/EY muokattu direktiivillä 2013/55/EU) ohjaamana (Sairaanhoitajaliitto 2019) yli kolmannes (90 op) sairaanhoitajakoulutuksesta ja harjoittelut toteutuvat opinnäytetyötä lukuun ottamatta kliinisessä hoitotyössä erilaisissa hoitotyön ympäristöissä. Jokaiselle harjoittelulle on määritelty osaamistavoitteet, jotka ohjaavat opiskelijan osaamisen kehittymistä harjoitteluiden aikana. (Laurea OPS 2021.) Harjoitteluja ohjaavat ammattikorkeakoulun osalta laatusuositukset (Terveysalan harjoittelun laatusuositukset ammattikorkeakouluille 2020).

Harjoittelut keskeinen osa ammattitaidon kehittymistä

Ammattitaitoa edistävät harjoittelut ovat keskeisiä sairaanhoitajaopiskelijan ammattialaan ja työuraan sitoutumisessa.  Harjoittelut koetaan merkityksellisinä oppimiskokemuksina, ja ne vaikuttavat opiskelijoiden ammatti-identiteettiin ja sen muotoutumiseen (Silkelä 2000). Harjoittelujen aikana merkityksellisiä oppimiskokemuksia ovat muun muassa potilaan kohtaamiseen, hoitamisen eettisyyteen tai potilaan läheisiin liittyvät kohtaamiset. Näissä tilanteissa opiskelijat ovat joko itse toimijoina tai oppiminen tapahtuu ohjaajan tai muun työntekijän toimintaa seuraamalla. (Romppanen 2011.)

Työelämään siirtymisen näkökulmasta harjoittelut ovat merkityksellisiä, koska niiden aikana opiskelijalle kehittyy ymmärrys työstä ja työn vaatimuksista sekä syntyy kokemus työyhteisön ja moniammatillisen tiimin jäsenenä toimimisesta. Harjoitteluympäristöt keräävät opiskelijoilta palautetta harjoitteluympäristön ja ohjauksen laadun näkökulmasta omissa organisaatioissaan muun muassa CLES-mittarin avulla (mm. Saarikoski ym. 2008, Saarikoski ym. 2013).

PISARA-pilotti tukena harjoittelujaksojen pitkäjänteisessä kehittämisessä

Koska ammattitaitoa edistävät harjoittelut ovat keskeinen osa ammatillista kehittymistä, on Laureassa käynnistetty keväällä 2022 PISARA- pilottihanke, jonka aikana kehitetään Harjoittelusta pitoa työuraan -kysely. Kyselyn avulla voidaan systemaattisesti kerätä tietoa jokaisesta koulutuksen aikaisesta harjoittelujaksosta ja niiden yhteydestä ammatillisen osaamisen kehittymiseen.

PISARA-pilotin ensimmäisessä vaiheessa kysely suunnattiin Laurean uuden opetussuunnitelman 1. ja 2. moduulin harjoitteluita suorittaville sairaanhoitajaopiskelijoille. Syksyllä 2022 mukaan otetaan 3. moduulin harjoittelussa olevat opiskelijat. Kysely kehittyy sitä mukaa kun sairaanhoitajakoulutuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Laureassa. PISARAsta muodostuu tiedonlähde, kun jokaista opiskelijaa pyydetään vastaamaan kyselyyn aina harjoittelujakson jälkeen. Kyselyä tullaan jatkossa kehittämään niin, että se voidaan soveltaen ottaa käyttöön myös muiden terveysalojen koulutusten harjoittelujaksoilla.

PISARAn on tarkoitus tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä sekä harjoitteluyhteistyössä työelämän organisaatioiden kanssa.  Näin saadaan tietoa eri harjoittelujaksojen merkityksestä osaamisen kehittymiselle ja tunnistetaan ne kohdat harjoitteluissa, joita tulisi kehittää. Harjoittelujaksoista muodostuvan trenditiedon avulla voidaan myös tarkastella, ovatko kehittämistoimenpiteet olleet oikeita ja vaikuttavia. Tämän tiedon avulla pyrimme entistä paremmin tukemaan tulevien sairaanhoitajien sitoutumista työuraansa. Tavoitteena on, että vuonna 2024 pilottivaiheesta siirrytään varsinaisen pitkittäisdatan keruuseen Laurean sairaanhoitajakoulutuksessa.

Lähteet:

• Arene 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Viitattu 19.5.2022  Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi.pdf (arene.fi)
• Laki terveydenhuollon henkilöstöstä 559/1994. Finlex. Viitattu 19.5.2022. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559 
• Laurea OPS 2021. Sairaanhoitajakoulutus. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.5.2022  https://ops.laurea.fi/index.php/fi/212701/fi/209697  
• Pirinen, S. & Partamies, S. 2021. Sairaanhoitajien jaksamista koetellaan – työn veto- ja pitovoima on heikentynyt. Laurea Journal, Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.5.2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101451109  
• Romppanen, M. 2011. Hoitotyön opiskelijoiden merkitykselliset hoitamisen kokemukset ja niistä oppiminen kliinisessä oppimisympäristössä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio.
• Saarikoski M., Meretoja, R. & Leino-Kilpi H. 2008. Arviointimittari kuvaa käytännön oppimisympäristön ja ohjauksen laatua. Suomen Lääkärilehti 24; 2257–2259.
• Saarikoski M., Luojus, K., Taam-Ukkonen, M., Tarr,T., Meretoja, R. 2013. Terveysalan opiskelijoiden käsitykset opettajan roolista harjoittelun ohjauksessa. AMK lehti/ UAS Journal; nr 1–2013.
• Sairaanhoitajaliitto 2019. Euroopan sairaanhoitajakoulutus kehittyy edelleen. Viitattu 19.5.2022. https://sairaanhoitajat.fi/euroopan-sairaanhoitajakoulutus-kehittyy-edelleen/  
• Sairaanhoitajaliitto 2020. Koronapandemia alleviivasi sairaanhoitajaopiskelijoille ammatin merkityksellisyyttä ja vaarallisuutta. ePressi, Sairaanhoitajaliitto.  Euroopan sairaanhoitajakoulutus kehittyy edellee
• Silkelä, R. 2000. Persoonallisesti merkittävät oppimiskokemukset. Teoksessa Enkenberg, J., Väisänen, P. & Savolainen, E. (toim.) Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 120–131.
• Tehy 2021. Kysely tehyläisille 2021 – Tulosesitys. Aula Research. Viitattu 19.5.2022.
• Tenhunen- Ruotsalainen, L. 2021. TAT Nuorten Tulevaisuusraportti 2021. Nuorten työelämämaisemat. Talous ja nuoret TAT.
• Terveysalan harjoitteluiden laatusuositukset ammattikorkeakouluille 2020. 2020. Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkosto. https://amkterveysala.wordpress.com/harjoittelun-laatusuositukset/  
• Valvira 2022. Ammattioikeudet. Terveydenhuolto. Viitattu 19.5.2022. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet  
• Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt 2020. Viitattu 19.5.2022. https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/01/31/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/