Laurea-ammattikorkeakoulun iteratiivinen strategiaprosessi käynnistyi tammikuussa 2023. Siihen on varattu vähintään vuosi aikaa, jotta tulevaisuuden valintoja ehditään laajasti myös yhteisöllisesti arvioida. Tammikuussa avautui sekä henkilöstölle, opiskelijoille että sidosryhmille kaksikielinen (suomi ja englanti) strategiakysely. Otsikoin tammikuun lopun blogikirjoitukseni (31.1.2023) kysymyksen muotoon: Kuinka korkeakoulu voisi olla tulevaisuudessa vaikuttavampi? Blogikirjoituksessa kerroin tuolloin tarpeesta esittää isoja kysymyksiä kuten: Millaisen tahtotilan korkeakoulu tarvitsee tulevaisuutta varten? Miten korkeakoulun tulisi uudistua muuttuvassa maailmassa? Millaisia kriittisiä muutostarpeita korkeakoululle olisi nyt tunnistettavissa tulevaan? Esitin myös toiveen, että jokainen blogikirjoituksen lukija voisi jakaa ajatuksiaan näihin kysymyksiin ja esittää myös uusia kysymyksiä edellä mainitussa strategiakyselyssä: http://www.fountainpark.fi/2030laurea.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi tammikuussa Megatrendit 2023 -katsauksen, joka tarjoaa kokonaiskuvan kehityssuunnista, jotka kuvaavat muutoksen laajoja kaaria ja tuovat esiin ympärillämme tällä hetkellä korostuvia ilmiöitä. Megatrendien kautta voi Sitran mukaan ymmärtää tässä hetkessä tapahtuvia muutoksia ja pohtia, millaista tulevaisuutta haluamme itse olla rakentamassa. Sitra tunnisti katsauksessaan viisi megatrendiä:
- Luonnon kantokyky murenee,
- Hyvinvoinnin haasteet kasvavat,
- Demokratian kamppailu kovenee,
- Kilpailu digivallasta kiihtyy ja
- Talouden perusta rakoilee.
Strategiakyselyssä käytimme sekä itse muotoiltuja virikkeitä että näitä edellä mainittuja megatrendejä. Edellisessä strategiakyselyyn tuotettuja vastauksia kuvaavassa blogikirjoituksessani (Korkeakoulun strategiaprosessi kokoaa laajasti näkemyksiä tulevaisuuden kehittämisvaateista, 28.2.2023) käsittelin erityisesti edellisten eli itse muotoilemiemme virkkeiden kirvoittamia ajatuksia ja näkökulmia. Silloin (23.2.2023 mennessä) strategiakyselyyn vastaajia oli hieman yli 400. Nyt kuukautta myöhemmin (23.3.2023) vastaajia on yli kaksinkertainen määrä, yhteensä 913, kun korkeakoulumme yhteistyökumppani Fountain Park Oy koosti ns. väliaikalistauksen strategiakyselyn vastauksista. Nyt huomio kiinnittyi erityisesti siihen, miten megatrendien vaikutukset nähdään korkeakoulun kehittämisen näkökulmasta.
Noin 30 % megatrendeihin liittyvistä vastauksista käsittelee kestävyyskriisiä ja luonnon kantokykyä ja sen turvaamista erilaisilla keinoilla. Strategiakyselyyn vastanneet kokevat, että ilman luontoa ja elinympäristöä on ihmisen ja organisaatioiden hankala toimia, joten se koetaan merkitykselliseksi megatrendiksi. Osallistujat toivovat vahvaa kestävän kehityksen integroimista osaksi korkeakoulun toimintaa. Tällöin tuodaan esiin muun muassa kestävän kehityksen teemojen integroiminen opetukseen, osaamisen tason nostaminen sekä kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää tukevien innovaatioiden tuottaminen. Lisäksi vastaajat painottavat etäopetuksen merkitystä ja liikkumisen hyötyjä sekä kiertotalouden tärkeyttä.
Autenttisina vastaajien kommentteina näistä vastauksista voi nostaa esiin esimerkiksi:
”Ekologinen kestävyys pitää taklata, muuttamalla perustavanlaatuisia käsityksiämme kulutuksesta. Esim. liiketaloutta opetettaessa on hylättävä vanhaan tehokkuuteen yms. liittyvät teoriat ja keskityttävä kiertotalouden mahdollisuuksiin ja muutenkin liiketoiminnan luomiseen uusilla keinoilla. Vanhat mallit, jotka ovat meidät ajaneet tähän kuoppaan, eivät auta meitä sieltä pois. TKI-toiminnalla voimme myös keksiä uusia toimintatapoja.”
”Kestävä kehitys punaiseksi langaksi, ei erilliseksi palaksi. Kestävä kehitys pitää siis saada selkeämmin osaksi opetusta. Siinä on edistytty paljon, mutta sen pitäisi siirtyä vielä askel pidemmälle eli linssiksi, jonka kautta kaikkea tarkastellaan. Ei vain ympäristön vaan myös ihmisten kannalta (jotkin muutokset ympäristön hyväksi voivat heikentää hyvinvointia kuten pidentää työmatkaa ja viedä aikaa unelta ja liikunnalta).”
Noin neljännes tähän mennessä annetuista vastauksista liittyy puolestaan hyvinvointiin. Hyvinvoinnin haasteiden nähdään tulevaisuudessa entisestään kasvavan. Korkeakoulun toivotaan tarjoavan hyvinvointia tukevan työympäristön niin opiskelijoille kuin työntekijöille. Hyvinvointia tukevat käytännön toimet, kohtaamiset ja yhteisöllisyys, opiskelun ja työnteon syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus sekä opitut toimintamallit parempaan työelämään toistuvat vastauksissa. Korkeakoulun toivotaan myös tarjoavan tulevaisuuden työntekijöille työkaluja pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan.
Hyvinvoinnin haasteisiin liittyvinä huomioina autenttisina vastauksina voi mainita muun muassa seuraavat:
”Koulutus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Keskitytään me siihen, se on perustehtävämme.”
”Hyvinvoinnin haasteet kasvavat ja hyvinvoinnin eteen kannattaa tehdä töitä. Hyvinvoiva työntekijä on tuottelias, osallistuva ja yhteistyökykyinen. Tämä näkyy myös opiskelijapalautteessa. Suomen suurimpana sote-ammattilaisten kouluttajana meidän tulee luoda uusia työ- ja toimintaympäristöjä tuleville ammattilaisille. Tämä edellyttää rohkeita kokeiluja ja yhteistyön avauksia.”
Noin viidennes vastaajista nosti esiin datan ja teknologian vaikutukset sekä korkeakoulun toimintaan että ympäröivään maailmaan. Vastaajien mielestä uusien teknologioiden, tekniikoiden ja digitaalisten mahdollisuuksien tulisi helpottaa elämää eikä vaikeuttaa sitä tai vähentää yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia. Vastaajat tunnistavat etäopetuksessa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Kaikilla tulisi olla riittävä osaamisen taso ohjelmien käytössä ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Paljon potentiaalia vastaajat näkevät tekoälyn hyödyntämisessä ja pitävät tärkeänä oleellisen tiedon löytämistä ja hyödyntämistä sekä riittävää tietoturvaa.
Dataan ja teknologiaan liittyvistä pohdinnoista voi tuoda esiin muun muassa nämä autenttiset kommentit:
”Diginä ja yhdessä. Digitaalisuuden huomioiminen keskeisenä osana tulevaisuuden tekemistä (oli sitten kyse tavoista oppia tai kohdata tai vaikka viihtyä), mutta siten, että yhteisöllisyys, läsnäolevuus ja aito kohtaaminen ei missään kohtaa vaarannu.”
”Tekoälysovellukset haastavat perinteet ja mahdollistavat uutta opetuksessa. CHAT GPT ja vastaavat tekoälyä hyödyntävät mallit haastavat meidät aitoon osaamisperustaiseen pedagogiikkaan ja osaamisen arviointiin. Tekoälyn tarkoituksenmukainen hyödyntäminen oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa.”
Millaisia mietteitä nämä strategiakyselyssä Sitran megatrendien innoittamat vastaajien näkemykset herättävät? Oliko tässä niin sanotusti kaikki tarpeellinen korkeakoulun uudistamiseksi megatrendit huomioiden vai onko jokin tärkeä näkökulma vielä havaitsematta? Toivon, että nämä koosteet tähän mennessä strategiakyselyyn tulleista vastauksista innostavat sinua vastaamaan strategiakyselyyn: http://www.fountainpark.fi/2030laurea. Myös uudelleen vastaaminen on aivan sallittua! Strategiakysely on avoinna vielä tämän viikon eli 31.3.2023 asti. K i i t o s jo etukäteen osallistumisesta yhä vaikuttavamman korkeakoulun yhteisölliseen rakentamiseen!
Lähteet:
