Tutka-hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima Euroopan Aluekehitysrahastosta tukea saava kehittämishanke, jossa kumppaneina ovat alueelliset kehittämisyhtiöt Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudeltamaalta, Posintra Oy Itä-Uudeltamaalta ja Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke Keski-Uudeltamaalta. Hankkeen tavoitteena on valmentaa alueen yrityksiä kohtaamaan tulevaisuuden haasteita yhdessä kehittämisyhtiöiden, Laurean asiantuntijoiden ja Laurean opiskelijoiden kanssa. Hanke kestää vuoden 2020 loppuun. Hankkeessa on tavoitteena aikaansaada Tutka-toimintamalli, jonka avulla alueiden toimijat voivat jatkossa tehdä entistä parempaa yhteistyötä alueen elinvoiman turvaamiseksi ja yritysten ja muiden toimijoiden toiminnan kehittämiseksi.

Alueellinen elinvoima on perusta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle, mikä merkitsee hyvää asuin- ja elinympäristöä sekä hyvää ympäristöä tehdä työtä ja yrittää. Kyse on kestävän kehityksen määritelmän mukaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä kehityksestä (UN 1987). Alueen kehittämiseen tarvitaan toimijoita eri sektoreilta yksityiseltä ja julkiselta sektorilta sekä koulutussektorilta, minkä Etzkowitz and Laydesdorff osoittavat omassa Triple Helöix-toimintamallia koskevassa tutkimustyössään (Etzkovitz & Laydesdorff 1999, 2000).  Alueellinen elinvoima lähtee arvoista ja asiakastyytyväisyydestä. Tyytyväisyys on asiakkaiden, kuntalaisten ja elinkeinoelämän keskinäisen toiminnan tulos. Jos yrityksillä on alueella toiminnan edellytyksiä, ne haluavat sijoittua sinne. Elinvoimaisuus vaatii kuitenkin myös rakenteita, verkostoja ja vuorovaikutusta, jotta se säilyy ja vahvistuu, toteaa Houhala aihetta käsittelevässä väitöskirjassaan (Houhala 2018).

Ammattikorkeakoulu, alueen yritykset ja kehittämisyhtiöt yhteistyössä

Tutka-hankkeessa on tavoitteena aikaansaada toimintamalli alueelliseen yhteistyöhön Uudellamaalla niin, että yritykset, ammattikorkeakoulu sekä kolmen Uudenmaan alueen kehittämisyhtiöt ja muut aluetoimijat tekevät systemaattista yhteistyötä alueen elinvoiman ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Ammattikorkeakoulun toiminta perustuu lakiin, jonka mukaan ”tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista” (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 §4).

Tutka-hankkeessa mukana olevat kehittämisyhtiöt ovat jäseniä Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:ssä, johon kuuluvat kuntien ja seutukuntien kehitysyhtiöt tai elinkeinotoimet. SEKESin missiona on vahvistaa yritysten kilpailukykyä, mikä luo perustaa. alueiden elinvoiman vahvistumiselle. Kehitysyhtiöiden palveluita ovat esim. yritysten perustamisneuvonta. yrityshautomot ja uusyrityskeskukset, yritysten kehittämis- ja rahoituspalvelut, kansainvälistymispalvelut yrityksille sekä alueen elinkeinopolitiikan koordinointi. Kehitysyhtiöt ovat yleensä useamman kunnan yhdessä omistamia ja ne pystyvät toimimaan yrityslähtöisemmin ja joustavammin kuin yksittäinen kunta tai kaupunki.

Uudenmaan alueella yritykset toimivat monella eri toimialalla ja kuuluvat eri klustereihin. Yritysten koko vaihtelee yhden hengen mikroyrityksistä suuriin monikansallisiin yrityksiin. Länsi-Uudellamaalla toimii aktiivinen joukko ympäristöklusteriin kuuluvia yrityksiä, mutta myös esim. hyvinvointialaan ja teknologiateollisuuteen kuuluvia yrityksiä. Itä-Uudellamaalla puolestaan on merkittävä joukko energiaklusteriin kuuluvia yrityksiä, mutta myös logistiikka-alan yrityksiä, ml. satamat. Keski-Uusimaa on vahva logistiikka-alan yrityskeskittymä, mutta siellä toimii myös teknologiateollisuuden yrityksiä. Alueen yritykset kaipaavat tukea erityisesti kannattavan ja kansainvälisenkin kasvu-uran löytymiseksi. Tukea tarvitaan myös uudenlaiseen some- ja digipohjaiseen markkinointiin, tulevaisuuden epävarmuuden hallintaan ja asiakaslähtöiseen kysynnän ennakointiin.

Tuleva Tutka-toimintamalli integroi myös opiskelijat mukaan yritysten valmennukseen

Laurean LbD-pedagogiikan (Juvonen et.al. 2018) mukaisesti alueellisen yhteistyön kehittämiseen kytketään mukaan myös ammattikorkeakoulun opiskelijat perus- ja YAMK-tasolta eri koulutusaloilta niin, että kehittämisyhtiöt, yritykset ja opiskelijat tekevät yhteistyötä alueen yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Yritysten kilpailukyvyn parantaminen kattaa uudet liiketoimintamallit, tulevaisuuden markkinat ja uudet mahdollisuudet, tuote- ja palvelukonseptit sekä niihin tarvittavan osaamisen. Hankkeessa on tavoitteena luoda käytännössä juohevasti toimiva Tutka-malli, jossa eri toimijat löytävät oman roolinsa, osaavat verkostoitua ja tehdä yhteistyötä, mikä hyödyttää sekä toimijoita että koko aluetta. Tavoitteena hankkeessa on myös laatia työkalupakki, jossa yrityksille käyttökelpoisessa muodossa on saatavilla mm. palvelumuotoiluun, digitalisaatioon ja tulevaisuuden ennakointiin (Meristö 2018) sekä liiketoimintamallien kehitystyöhön liittyviä työskentelyohjeita ja käytännön esimerkkejä työn tueksi.

Toimintamallin työkalupakkiin tulevia osioita kehitetään ja testataan Tutka-hankeen aikana kaikilla kolmella hankkeessa mukana olevalla Uudenmaan alueella yrityksille järjestettävissä valmennusohjelmissa.  Valmennusohjelmat toteutetaan hankkeen aikana kaksi kertaa kullakin alueella, syksyllä 2019 ensimmäinen kierros ja keväällä 2020 toinen kierros. Osallistujiksi tavoitellaan yhteensä 60 yritystä, joista 20 Länsi-Uudeltamaalta, 20 Itä-Uudeltamaalta ja 20 Keski-Uudeltamaalta. Yritysrekrytoinneista vastaavat hankkeessa mukana olevat kehittämisyhtiöt näiltä alueilta ja kaikki  valmennusohjelman osat toteutetaan Laurean omien asiantuntijoiden vetäminä. Yrityskohtaiset sparraukset toteuttavat kehitysyhtiöt, ja siinä työssä heillä tulee olemaan apuna Laurean opiskelijoita eli aloilta ja eri kampuksilta.

Valmennusohjelman osioita on yhteensä viisi, joita kutsutaan nimellä camp: Asiakasymmärrys-, Tulevaisuus-, Liiketoimintamalli-, Markkinat- ja BrändiCamp.

AsiakasymmärrysCampissä keskitytään siihen, mitä palvelumuotoilu on ja miten se tuottaa lisäarvoa käyttäjilleen sekä mitä asiakasymmärrys on. Samalla tutustutaan siihen, miten voidaan kerryttää ymmärrystä asiakkaan todellisista tarpeista ja kokemuksista tai miten asiakasymmärryksen avulla voidaan paremmin rakentaa uusia palvelukonsepteja tai kehittää olemassa olevia palveluita.  Asiakaskokemuksen ja –ymmärryksen visuaalinen kuvaaminen ovat pohjana palveluiden ideoinnille. TulevaisuusCampissa osallistujat oppivat käyttämään tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin menetelmiä ja lähestymistapoja oman liiketoimintansa kehittämiseen. Tässä osiossa tunnistetaan yrityksen kannalta toimintaympäristön keskeisiä muutostekijöitä ja rakennetaan niistä vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaariota. Visio oman liiketoiminnan tulevaisuudesta kirkastetaan ja autetaan yrittäjää kertomaan se tarinan muodossa. LiiketoimintamalliCampin tavoitteena on oppia ymmärtämään liiketoimintamallin kehittämismahdollisuuksia sekä hyödyntämään digitalisaatiota siten, että oma liiketoiminta erottuu positiivisesti edukseen sekä alalla että pääkilpailijoista. MarkkinatCampissa keskitytään yritysten verkostojen selkiinnyttämiseen niin, että yritys asemoituu alan ja alueen ekosysteemiin menestyksellisesti. Osana verkostoja rakennetaan ja syvennetään yhteyksiä kansainvälisten markkinoiden avaamiseksi ja jakeluverkostojen vahvistamiseksi. BrändiCampin tavoitteena on auttaa yrittäjää ja yrityksiä erilaistamaan tarjontaa niin että erotutaan positiivisesti joukosta. BrändiCampissa hyödynnetään myös tulevaisuuden megatrendejä, joiden aallonharjalla yritys voi saada potkua menestykseen, jos osaa ottaa ne huomioon.

Yhdessä enemmän, yli raja-aitojen

Tutka-hanke on yhteishanke, jossa osatoteuttajina ovat alueelliset kehitysyhtiöt ja päätoteuttajana ja koordinaattorina ammattikorkeakoulu. Hanketyöskentely on samalla harjoitusta tavoitteena olevan Tutka-toimintamallin eri osien hiomiseen ja kokonaisuuden toimivuuden testaamiseen. Laurea osallistuu alueen yritysten kartoittamiseen kehitysyhtiöiden, kuntien elinkeinotoimen ja muiden aluetoimijoiden kanssa, rakentaa viitekehyksen alueelliseksi toimintamalliksi ja toteuttaa yritysten valmennusohjelman kehittämisyhtiöiden tekemän yritystarvekartoitusten pohjalta. Opiskelijat osallistuvat työhön tiiviisti: Laurea rekrytoi opiskelijat, joiden kanssa kehittämisyhtiöt sitten toteuttavat valituissa yrityksissä erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Opiskelijayhteistyön mallintaminen on osa syntyvää toimintamallia. Kehittämisyhtiöiden tehtävä hankkeessa on haravoida kultakin alueelta yritykset valmennusohjelmaan, kartoittaa yritysten erityistarpeita, joihin valmennusohjelman osiot täsmennetään ja sparrata yrityksiä kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.

Tutka-hanke on käynnistynyt syksyllä 2018, jolloin toimintamallin viitekehys on rakennettu ja ensimmäiset opiskelijaintegraatiot on toteutettu keväällä 2019 Tulevaisuuden johtaminen – ja Toimintaympäristön monitorointi –opintojaksoilla. YAMK-opiskelijat tuottivat aluksi tulevaisuutta koskevia mahdollisia muutosilmiöitä Tutka-hankkeen kohdealueilta ja rakensivat tunnistamistaan muutoksista ns. trendikortteja, tulevaisuuden muutoksia koskevia kuvauksia, joihin he liittivät mukaan myös käyttämänsä tietolähteet osoittamaan tiedon varmuuden/epävarmuuden astetta. Opiskelijat ovat laatineet myös tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita kunkin alueen päätoimialojen näkökulmista. Länsi-Uudenmaan osalta opiskelijat laativat ympäristö-, hyvinvointi- ja teknologiatoimialoja koskevat skenaariot, Itä-Uudellemaalle energia- ja logistiikka-alojen skenaariot sekä Keski-Uudellemaalle logistiikka- ja teknologiatoimialojen skenaariot. Opintojakson Tulevaisuuden johtaminen viimeinen lähiopetuskerta järjestettiin avoimena seminaarina yhteistyössä Kauppakamarin ennakointikamarin kanssa Laurean kampuksella. Opiskelijaryhmät esittelivät rakentamiaan skenaarioita seminaarissa, jolloin alueen yrittäjillä ja muilla toimijoilla oli mahdollisuus kuulla tuloksia ja käydä keskusteluja Uudenmaan alueen eri osien ja eri toimialojen yritysten tulevaisuudesta ja laadittujen skenaarioiden tarjoamista uusista liiketoimintamahdollisuuksista.

Lähteet:

• Ammattikorkeakoululaki 932/2014 §4
• Etzkowitz, H., L. Leydesdorff., (2000), “The dynamics of innovation: From national systems and ‘Mode 2’ to a Triple Helix of university-industry-government relations”. Research Policy 29, pp. 109-123.
• Etzkowitz, H., Leydesdorff, L., (1999), “The future location of research and technology transfer”. Journal of Technology Transfer 24 (2–3), pp. 111–123.
• Houhala, Keijo (2018): Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. Acta Wasaensia 413. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.
• Juvonen, S., Marjanen, P. & Meristö, T. (eds.2018 ) Learning by Developing 2.0 – Case Studies in Theory and Practice. Laurea Publications 101. Laurea-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-502-3
• Meristö, T. (2018) Tulevaisuuden ennakoinnista uutta puhtia kehittämiseen. Laurea Journal. E-julkaisu (31.8.2018). https://journal.laurea.fi/tulevaisuuden-ennakoinnista-uutta-puhtia-kehittamiseen/
• Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry. Viitattu 4.4.2019 www.sekes.fi
• United Nations (1987) Our Common Future – Report of the World Commission on Environment and Development.