Urban Wellbeing Lab -hankkeessa (EAKR) toteutettavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyön toimintamallin on tarkoitus madaltaa pk-yritysten verkostoitumiskynnystä, laajentaa ulkopuolisen osaamisen hyödyntämistä ja kurkottaa kohti uusia, luovia liiketoimintatapoja. Kun osapuolet, yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot luottavat toisiinsa ja vakuuttuvat yhteistyön hyödyistä, TKI-innovoinnit ja -investoinnit ovat mahdollisia toteuttaa.
Hankkeessa tarjottava HyvinvointiVauhdittamo-kehittämisohjelma on tarkoitettu pk-yrityksille, jotka haluavat kasvattaa hyvinvointiin liittyvää liiketoimintaansa ja kehittää ratkaisujaan yhdessä asiantuntijoiden ja kaupunkitoimijoiden kanssa.
Yhteistyö ja yhteiskehittäminen antavat tuotekehitys- ja innovointityölle avaran kokemuspohjan. Kuva: Markus Winkler, Pexels.
Pk-yrityksillä on tehtyjen selvitysten (TEM 2025, Yritysbarometri 2026) perusteella useita kehittämistarpeita TKI-toiminnassa (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta). Kehittämistä tarvitaan yhteistyöverkostojen luomiseen, uutta luovaan liiketoimintaosaamiseen, kykyyn skaalata innovaatioita markkinoille sekä teknologian ja digitalisaation hyödyntämiseen. Pk-yrityksissä on TEM:n , työ- ja elinkeinoministeriön, selvityksen perusteella runsaasti kehittämishalukkuutta ja -tarvetta, mutta varsinainen TKI-toiminta, tarkemmin erityisesti T&K-toiminta, jää monille pk-yrityksille vieraaksi tai vaikeasti lähestyttäväksi.
Yleisesti TKI-toimintamallilla tarkoitetaan eri organisaatioiden, esimerkiksi yritysten ja oppilaitosten välistä käytännönläheistä ja strategista tapaa tuottaa uutta tietoa, kehittää tuotteita tai palveluita sekä kaupallistaa ne. Toiminnassa yhdistyy tieteen, soveltavan kehitystyön ja markkinalähtöiset innovaatiot. (Arene ry.)
TKI-toiminta ymmärretään usein kapeasti koskemaan tutkimusta, kehittämistä ja uusien tuotteiden tai palvelujen innovointia. Kun TKI-toimintaan sisällytetään edellä mainitun lisäksi liiketoiminnan uudistaminen, asiakaslähtöinen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen, toiminta on kattavaa ja antaa yritystoiminnalle todellisen kilpailuvaltin. (TEM 2025, 89.)
Rahoitus ja yksinpärjääminen jarruina TKI-toiminnassa
Suomen kansallisena tavoitteena on lisätä TKI-toimintaa yrityksissä. Olisi T&K-toimintaan kohdistuvien kansallisten odotusten puolesta tärkeää pystyä lisäämään keinoja, jotka mahdollistaisivat pk-yrityksille joustavaa ja matalan kynnyksen yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden ja muiden yritysten kanssa. T&K-toiminnan soisi kannustavan hyödyntämään ulkopuolista osaamista TKI-toiminnan tukena – esimerkiksi liittyen digitaalisiin teknologioihin tai innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaukseen. Yritysten TKI-toimintaa jarruttaa yrityksen ulkopuolisen osaamisen hyödyntämättömyys ja rahoituksen saamisen haastavuus. (TEM 2025, .25–52)
Urban Wellbeing Lab-hankkeen HyvinvointiVauhdittamo-kehittämisohjelman pohjalta luotavan TKI-yhteistyön toimintamallin on tarkoitus edistää yritysten verkostoitumista. Sen avulla voi löytää yritykselle kumppanin tuotekehitykseen, innovointiin tai sparraukseen. Verkostoituminen tukee hankkeen kärjessä olevan hyvinvointidatan hyödyntämistä pk-yritysten ja start-upien liiketoiminnan kehittämisessä.
Yhteiskehittämisen tavoitteena on lisätä yritysten kykyä hyödyntää hyvinvointidataa liiketoiminnassaan, laajentaa ulkopuolisen osaamisen hyödyntämistä ja löytää uusia tapoja luoda uutta liiketoimintaa. Kehitettävän toimintamallin avulla yritykset voivat yhdessä ymmärtää (kunta-)asiakkaiden tarpeita, tunnistaa datalähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittää yksin tai yhdessä innovatiivisia tuotteita ja palveluita. Toimintamallin tarkoituksena on mahdollistaa yritysten, kaupunkien ja muiden sidosryhmien välisen TKI-yhteistyön sekä vaikuttavuuden mittaaminen.
Kilpailuyhteistyö voi helpottaa kehitystyötä
TKI-yhteistyön toimintamalli hankkeessa ei rajaa yrityksiä tai toimialoja. Vaikka mallissa edistetään yritysten, oppilaitosten ja kaupunkien yhteistyötä, se ei poista kilpailevien yritysten välistä yhteistyötä. Kilpailevien yritysten välinen yhteistyö eli kilpailuyhteistyö (coopetition) yhdistetään usein innovaatioiden yhteissuunnitteluun.
Kilpailuyhteistyöllä pyritään helpottamaan hankintojen tekemistä ja tiedon jakamista, edesauttamaan teknologioiden yhteiskehittämistä, antamaan yrityksille mahdollisuus jakaa riskejä ja innovaatioihin liittyviä kustannuksia. Pk-yritysten merkitys Euroopan taloudelle on suuri, mutta kestävään kilpailuyhteistyöhön perustuvan pk-yritysverkoston luominen on edelleen haastavaa. Se johtuu pitkälti yritysten jumiutuneesta käsityksestä pitää saman toimialan yrityksiä vain kilpailijoina eikä yhteistyötä nähdä mahdollisena. Kun globaalin talouden toiminta siirtyy entistä enemmän digitaalisiin alihankintaketjuihin, kilpailuyhteistyö tarjoaa ratkaisuja liiketoimintaa edistäviin toimintatapoihin.
Näkemysten yhteensovittaminen kehittämisen suolana
Tehdyn tutkimuksen perusteella kilpailuyhteistyöhön suhtaudutaan eri tavoin riippuen toimialasta, yritysten eritasoisesta markkinakypsyydestä, liiketoimintaympäristön säätely-ympäristöstä ja teknologisesta edistymisestä. Esimerkiksi terveydenhuolto- ja apteekkialat tekevät kilpailuyhteistyötä tutkimuksessa ja kehitystyössä säilyttäen kilpailutilanteen eri yritysten välillä. Teknologia- ja koneenrakennusaloilla kilpailuyhteistyötä käytetään vipuvoimana alihankintaketjun integraatiossa ja prosessi-innovaatioissa. (Rusko 2025.)
Yhteiskehittäminen avaa uusia innovaatiopolkuja, jotka syntyvät yhteistyöprosessiin osallistuvien yritysedustajien erilaisista näkemyksistä ja niiden yhteensovittamisesta. Yhteiskehittämisprosessissa osallistujat saavat alustan, jonka avulla he voivat aktiivisesti osallistumalla luoda yhdessä uusia tuotteita, palveluita, prosesseja ja tapoja. Yhteiskehittäminen on konsepti, jota on käytetty monella toimialalla. Eniten se on käytössä yrityksissä ja julkisella sektorilla, mutta myös yhdistysmuotoisissa organisaatioissa. Yksityissektorilla se sisältää kaksi eri koulukuntaa: arvon luontiin ja prosesseihin keskittyvän markkinalähtöisen tutkimuksen yhteiskehittämisprosessit ja joukkoistamiseen keskittyvä innovaatiolähtöinen tutkimus. Julkisen sektorin kirjallisuudessa yhteiskehittämisellä viitataan prosessiin, jossa julkiset palvelut ja säännöt luodaan yhdessä asukkaiden, kuntasektorin ja palvelun käyttäjien kanssa. (Montonen, Eriksson & Aromaa 2025.)
Yksin tekeminen istuu lujassa kulttuurissamme. Kilpailuasetelmasta huolimatta saman alan yritysten yhteistyö voi tuoda positiivisesti yllättäviä synergioita markkinaympäristöön. Kuva: Cottonbro, Pexels.
Fasilitointi avuksi haasteiden päihittämisessä
TKI-toiminnassa, yhteiskehittämishankkeissa ja -toiminnassa läpileikkaavana haasteena on keskenään eritaustaisten kumppaneiden ja sidosryhmien organisoinnin ja johtamisen monimutkaisuus, kun kehittämiseen osallistuvilla on erilaiset tavoitteet ja odotukset. Usein eri osapuolten odotusten välillä on ristiriitoja yhteiskehittämisen prosesseihin ja lopputuloksiin liittyen. Esimerkiksi käyttäjät voivat odottaa yksilöllisempiä tuotteita ja palveluja, kun taas yritykset saattavat painottaa enemmän skaalautuvuutta ja kustannustehokkuutta. Lisäksi yhteiskehittämisprosesseja haastavat usein valtasuhteet, joissa hallitsevat ryhmät (kuten organisaatiot ja asiantuntijat) voivat peittää alleen vähemmän vaikutusvaltaiset osallistujat (kuten kansalaiset, käyttäjät, kuluttajat ja yhteisön jäsenet), mikä voi johtaa epätasa-arvoisiin panoksiin ja lopputuloksiin. Taitavalla fasilitoinnilla ja psykologisella silmällä voidaan välttää mainitut haasteet. (Montonen & ym. 2025.) Hankkeessa kehitettävä TKI-yhteistyön malli vahvistaa toimijoiden yhteistyötä.
Hyvinvointidata ja -innovointi kokeiluiden apuna
Urban Wellbeing Lab-hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Business Helsingin ja Forum Virium Helsingin kanssa pyrkii hanketyöllä yhdistämään hyvinvointidatan, hyvinvointi-innovaatiot ja yritysten TKI-yhteistyön.
Hankkeessa kehitetään paikallisen hyvinvointitiedon kokonaisuus ja vaikuttavuusmalli, jotka tukevat kaupungin, yritysten ja muiden sidosryhmien innovaatio- ja TKI-toimintaa.
Hankkeen kokeiluissa syntyy uusia datalähtöisiä hyvinvointiratkaisuja, joita testataan aluksi Postipuiston ja myöhemmin Keski-Pasilan alueilla. Yrityksille tarjotun kokeilumahdollisuuden tarkoituksena on saada innovatiivisia ratkaisuja alueiden asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeessa kootaan olemassa oleva hyvinvointitieto yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi (datakatalogi), jota täydennetään hankkeen ajan.
Urban Wellbeing Lab-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Yhteistyökumppaneina kaksivuotisessa (2025–2027) hankkeessa toimivat Business Helsinki, Forum Virium Helsinki ja Laurea-ammattikorkeakoulu.
Lähteet
