Alueellisesta valmiuskeskuksesta digitaaliseen varautumisverkostoon

Suomalaisessa kokonaisturvallisuusmallissa yhteiskunnan toimintakykyä ylläpidetään viranomaisten, kuntien, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyön avulla. Vuoden 2025 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia korostaa yksilöitä turvallisuuden avaintoimijoina sekä varautumisen rinnalla kykyä vastata häiriöihin ja kriiseihin nopeasti ja mukautuvasti (Valtioneuvosto 2025).

Turvallisuusympäristöä tarkastellaan kompleksisena järjestelmänä. Pitkittyneet sähkökatkot, kyberhäiriöt, pandemiat, informaatioympäristön häiriöt ja toimitusketjujen katkokset ylittävät hallinnollisia rajoja ja kuormittavat eri yhteiskunnan toimijoita samanaikaisesti (Valtioneuvosto 2025). Häiriöiden hallinta edellyttää tiedon, resurssien ja toiminnan yhteensovittamista tilanteissa, joissa yhdelläkään toimijalla ei ole käytössään kaikkea tarvittavaa tietoa tai suorituskykyä. (Comfort 2007; Folke, Hahn, Olsson & Norberg 2005.) Tällaisessa toimintaympäristössä pelkkä keskitetty varautuminen ei riitä. Tarvitaan rakenteita, jotka kykenevät hyödyntämään paikallista osaamista, hajautettuja resursseja ja yhteisöjen toimintakykyä (Norris ym. 2008).

Alueellinen valmiuskeskus edustaa kokonaisturvallisuuden toimintamallia, jossa useat eri toimijat osallistuvat yhteisen turvallisuuden rakentamiseen omista rooleistaan käsin (Aaltio 2021). Tällainen hajautettu yhteistyö tarjoaa hedelmällisen lähtökohdan tarkastella varautumista polysentrisen hallinnan näkökulmasta. Samalla Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämä digitaalinen AVAK 2.0 nostaa esiin kysymyksen siitä, miten yhteinen toimintaympäristö voi tukea yhteisöresilienssiä ja eri toimijoiden koordinoitua toimintaa.

Polysentrinen varautuminen osana kokonaisturvallisuutta

Polysentrisellä hallinnalla tarkoitetaan järjestelmää, jossa useat päätöksenteon ja toiminnan kannalta merkittävät toimijat osallistuvat yhteisten ongelmien ratkaisemiseen samanaikaisesti. Sen sijaan, että turvallisuus rakentuisi yhden organisaation tai viranomaisen ympärille, toimijuus jakautuu useille eri tahoille. Ne toimivat omista rooleistaan käsin mutta sovittavat toimintaansa yhteisiin tavoitteisiin ja muiden toimijoiden työhön. (Ostrom 2010; McGinnis 2011; Aligica & Tarko 2012.)

Polysentrisyys ei tarkoita vastuiden epäselvää hajauttamista tai viranomaisjohtamisesta luopumista. Se perustuu useiden toimijoiden suhteelliseen itsenäisyyteen, keskinäiseen vuorovaikutukseen ja yhteisiin sääntöihin. Tällaisen järjestelmän vahvuutena on mahdollisuus hyödyntää paikallista tietoa, erilaisia resursseja ja toimijoiden kykyä mukautua nopeasti muuttuviin tilanteisiin. (Ostrom 2010; Aligica & Tarko 2012.)

Tämä näkökulma sopii hyvin suomalaiseen kokonaisturvallisuuden malliin. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä. Strategiassa korostetaan myös yksilöiden ja yhteisöjen merkitystä yhteiskunnan kriisinkestävyyden rakentajina. (Valtioneuvosto 2025.) Polysentrinen hallinta tarjoaa siten yhden tavan jäsentää sitä, kuinka kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli voidaan toteuttaa paikallisella tasolla.

Käytännössä kokonaisturvallisuuden toimeenpano on kuitenkin usein institutionaalisesti painottunutta. Vaikka kansalaisyhteiskunnan merkitys tunnustetaan, sen osallistuminen häiriötilanteiden hallintaan saattaa jäädä helposti hankekohtaiseksi, projektiluonteiseksi tai yksittäisten henkilöiden aktiivisuudesta riippuvaiseksi (Aldrich & Meyer 2015). Polysentrisen varautumisen keskeinen kysymys onkin, miten yhteisöjen ja kansalaisten toimijuus voidaan liittää osaksi turvallisuusjärjestelmää hallitusti, jatkuvasti ja tarkoituksenmukaisesti.

AVAK paikallisen turvallisuusverkoston solmukohtana

Alueellinen valmiuskeskus on suomalainen kuntien valmiussuunnittelua ja varautumista tukeva toimintamalli, joka pohjautuu valmiuslain (1552/2011) mukaiseen varautumisvelvollisuuteen. Malli on kehitetty yhdysvaltalaisen Emergency Operations Center (EOC) -toimintamallin pohjalta (FEMA 2022). Se voidaan ottaa käyttöön normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Se toimii kunnan johtokeskuksen tai muun toimivaltaisen viranomaisen alaisuudessa ja tukee paikallista johtamista tarjoamalla tilannekuvaa, koordinaatiota ja käytännön toimintakykyä. (Aaltio 2021.)

AVAK:n erityispiirre on, että se liittää kokonaisturvallisuuden tuottajat yhteiseen toimintaympäristöön. Keskuksen alueella voivat toimia kunnan edustajat, viranomaiset, järjestöt, seurakunnat, yritykset ja vapaaehtoiset. Vapaaehtoisista kansalaisista koostuva tilannehuone ylläpitää yhteistä tilannekuvaa, välittää tehtäviä ja tukee palveluiden tuottamista paikallisella tasolla. Häiriötilanteesta riippuen AVAK voi tukea esimerkiksi evakuointeja, vedenjakelua, hätämajoitusta, ensiapua, psykososiaalista tukea tai paikallista tiedottamista. (Aaltio 2021.)

Polysentrisestä näkökulmasta AVAK:n merkittävin ominaisuus ei ole keskus fyysisenä tilana vaan sen muodostama yhteistyörakenne. Valmiuskeskus yhdistää toimijoita, joilla on erilaiset resurssit, osaaminen ja vastuut. Se mahdollistaa tiedon liikkumisen sekä viranomaisilta yhteisöille että yhteisöiltä viranomaisille. (Aaltio 2021.) Tällainen kaksisuuntainen tiedonkulku sekä vertikaalisten ja horisontaalisten suhteiden yhdistäminen ovat polysentrisen hallinnan keskeisiä piirteitä. (McGinnis 2011.)

AVAK ei korvaa viranomaisjohtamista laajoissa häiriötilanteissa. Se täydentää sitä hyödyntämällä yhteiskunnan hajautettuja voimavaroja. Toimivaltainen viranomainen säilyttää vastuunsa, mutta järjestöt, yritykset ja yhteisöt voivat toteuttaa sovittuja tehtäviä oman osaamisensa ja resurssiensa pohjalta. Tämä tekee mallista yhteensopivan suomalaisen kokonaisturvallisuuden toimintalogiikan kanssa (Valtioneuvosto 2025).

AVAK mahdollistaa myös toimintamallin paikallisen soveltamisen eri häiriöskenaarioissa. Kuntien olosuhteet, resurssit ja uhkakuvat poikkeavat toisistaan. Sama perusrakenne voi yhdessä kunnassa painottua vedenjakeluun ja toisessa esimerkiksi hätämajoitukseen, evakuointiin tai paikalliseen viestintään. (Aaltio 2021.) Polysentrisen järjestelmän tarkoituksena ei ole yhdenmukaistaa kaikkea paikallista toimintaa, vaan tarjota yhteinen kehys paikallisesti tarkoituksenmukaisille ratkaisuille (Ostrom 2010; Aligica & Tarko 2012).

Eri toimijoiden osallistuminen kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen ei kuitenkaan itsessään takaa toimivaa yhteistyötä. AVAK:n asema kunnan valmiusorganisaatiossa, toimijoiden vastuut ja johtosuhteet on määriteltävä etukäteen. Lisäksi tarvitaan koulutusta, yhteensopivia toimintatapoja sekä säännöllistä harjoittelua. Ilman niitä hajautettu toimijuus voi vahvistaa toimintakyvyn sijasta epäselvyyttä. (Aaltio 2021.)

Kohti digitaalista polysentristä infrastruktuuria

AVAK:n nykyinen toimintamalli perustuu vapaaehtoisten ylläpitämään tilannekeskukseen, henkilöverkostoihin ja harjoituksissa rakennettuun osaamiseen. Tulevaisuuden haasteena on toimintakyvyn laajentaminen tilanteisiin, joissa toimijat ovat hajallaan tai häiriöt koskettavat useita kuntia samanaikaisesti.

Laurea-ammattikorkeakoulun ResLab kehittää yhdessä Mesensei Oy:n ja Nurmijärven kunnan kanssa digitaalista AVAK 2.0 -mallia. Tavoitteena on luoda kansalaiskeskeinen digitaalinen alusta, joka tukee vapaaehtoisen henkilöstön koulutusta, nopeuttaa valmiuskeskusten käyttöönottoa, vahvistaa tilannekuvan jakamista ja mahdollistaa vertaistuen eri kuntien AVAK-toimijoiden välillä (Hart 2025; Mesensei 2025).

Polysentrisen hallinnan näkökulmasta AVAK 2.0 voidaan nähdä yhteisenä infrastruktuurina, joka mahdollistaa tilannekuvan muodostamisen, viestinnän ja resurssien koordinoinnin organisaatio- ja kuntarajojen yli. Sen arvo ei perustu pelkästään teknologiaan, vaan kykyyn tukea eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja itseorganisoitumista muuttuvissa tilanteissa (Hario 2026).

Polysentrisyyden kannalta ratkaisevaa on, että alusta tukee myös horisontaalista tiedonvaihtoa eikä ainoastaan tiedon välittämistä paikallisilta toimijoilta hallinnollisiin keskuksiin. Tämä edellyttää selkeitä käytäntöjä tiedonhallinnan, käyttöoikeuksien, vastuiden ja tietoturvan osalta.

Yhteisöresilienssi polysentrisen varautumisen tuloksena

Yhteisöresilienssillä viitataan yhteisöjen kykyyn ylläpitää toimintakykyään häiriöiden aikana sekä uudistaa toimintaansa kokemusten ja muuttuvien olosuhteiden perusteella. Sen keskeisiä edellytyksiä ovat luottamus, sosiaaliset verkostot, osallistuminen sekä kyky jakaa tietoa ja resursseja (Norris ym. 2008; Aldrich & Meyer 2015).

AVAK vahvistaa näitä tekijöitä luomalla pysyviä yhteistyösuhteita eri toimijoiden välille. Koulutukset, harjoitukset ja yhteinen suunnittelu rakentavat valmiuksia, joita voidaan hyödyntää myös tilanteissa, joissa viranomaisten resurssit ovat kuormittuneita. Näin turvallisuuden tuottamiseen osallistuvat aktiivisesti myös yhteisöt ja yksittäiset kansalaiset (Valtioneuvosto 2025).

AVAK:n merkitys on siinä, että se antaa yhteisöresilienssille konkreettisen toimintarakenteen. Samalla polysentrinen toimintamalli tukee paikallista oppimista: eri valmiuskeskuksissa kehitetyt käytännöt ja kokemukset voivat levitä laajemmin koko varautumisjärjestelmään. Tällöin AVAK ei ainoastaan vahvista toimintakykyä häiriötilanteissa, vaan myös järjestelmän kykyä oppia ja mukautua muuttuviin olosuhteisiin (Folke ym. 2005; Hario 2026).

AVAK 2.0 polysentrisenä varautumisratkaisuna

Alueellinen valmiuskeskus voidaan tulkita polysentrisen varautumisen ilmentymäksi suomalaisessa kokonaisturvallisuusmallissa. Se yhdistää viranomaiset, kunnat, järjestöt, yritykset ja kansalaiset yhteiseen toimintarakenteeseen samalla, kun viranomaisjohtaminen ja lakisääteiset vastuut säilyvät selkeinä.

Vuoden 2025 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia tarjoaa näkemykselle perustan. Strategia korostaa yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä, yksilöiden roolia turvallisuuden avaintoimijoina sekä yhteiskunnan kykyä vastata häiriöihin ja kriiseihin (Valtioneuvosto 2025). AVAK tarjoaa kuntatason paikallisen rakenteen, jonka kautta nämä periaatteet voidaan kytkeä käytännön toimintaan.

Tulevaisuudessa AVAK:n merkitys voi ulottua yksittäistä fyysistä valmiuskeskusta laajemmalle. Digitalisoitu AVAK 2.0 voidaan nähdä sekä yhteisöllisenä että teknisenä infrastruktuurina, joka mahdollistaa hajautetun ja koordinoidun varautumisen eri toimijoiden välillä kunta- ja kansallisella tasolla. Kyse ei ole vain yhden kunnan alueellisen valmiuskeskuksen toiminnasta. Eri kuntien keskukset muodostavat polysentrisen verkoston, jossa valmiuskeskukset ovat vuorovaikutuksessa toistensa sekä viranomaistoimijoiden kanssa koulutus-, harjoitus- tai operationaalisessa vaiheessa.

Tekstin oikolukuun on käytetty ChatGPT -tekoälyä.