Pula terveydenhuollon ammattilaisista on globaali haaste, ja se on ajankohtainen myös vuoden alussa aloittaneille hyvinvointialueille. Nuorten sairaanhoitajien tyytymättömyys työhön on lisääntynyt, ja moni pohtii jättävänsä hoitotyön. Samaan aikaan hoitajat ikääntyvät ja arvion mukaan Suomessa terveyspalveluista eläköityy 51 prosenttia työvoimasta vuoteen 2035 mennessä (Tevameri 2021). Riittävän työvoiman varmistamiseksi on merkityksellistä pohtia hoitotyön veto- ja pitovoimatekijöitä. Työvoimapulaa voidaan helpottaa muun muassa ikääntyneiden hoitajien työurien jatkamisella.

Alkuvuodesta 2023 Laureassa käynnistyi EMERIT – Emerita- ja Emeritushoitajat voimavarana hoitajapulassa –hanke (ESR+ 2023–2025). Hankkeessa kehitetään EMERIT-mallia, jonka avulla edistetään työuran loppuvaiheessa olevien ja jo eläköityneiden hoitajien työurien pidentämistä sekä työyhteisön työhyvinvointia ja positiivista organisaatiokulttuuria. Hankkeen kehittämistyön lähtökohdaksi tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka tuloksia kuvataan osittain tässä artikkelissa. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata ikääntyneiden hoitajien työuria edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tavoitteena on, että tuotettua tietoa voidaan käyttää ikääntyneiden hoitajien työurien jatkamisen edistämisessä. Artikkelissa ikääntyneellä hoitajalla tarkoitetaan työuran loppuvaiheessa tai eläkkeellä työskentelevää lähi- tai sairaanhoitajaa.

Ikääntyneet hoitajat eläkkeellä työssä

Valtioneuvoston selvityksen mukaan Suomessa on 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä varsin toimintakykyisiä ihmisiä (Rotkirch 2021). Eläkeliiton tekemän Eläkkeeltä töihin -kyselyn mukaan mahdollisuudesta työskennellä eläkkeellä tulisi yhteiskunnassa tehdä selkeä tavoitetila, jota on syytä edistää eri kannustein (Hiltunen 2020).

Viime vuosina ikääntyneiden hoitajien kokemuksia työuran jatkamista edistävistä ja estävistä tekijöistä eläkeiässä on kerätty erilaisin menetelmin, kuten haastattelemalla (Li, Sun, D., Wana, Chena & Sun, J. 2020), kyselyillä (Graham ym. 2014; Maurits, de Veer, van der Hoek & Francke 2015) ja eri menetelmiä yhdistämällä (Cleaver, Markowski & Wels 2021). Myös kattavia kansainvälisiä kirjallisuuskatsauksia on tehty (Kaewpan & Peltzer 2019; Markowski, Cleaver & Weldon 2020; Nurmeksela ym. 2023). Tutkimukset ovat eronneet kysymyksenasetteluiltaan niin, että osassa on kysytty eläköitymisaikeista ja osassa jo toteutuneista eläköitymisistä.

Aikaisemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on kuvattu, että ikääntyneet hoitajat kokevat työuran loppuvaiheessa työskentelyn yksilöllisesti (Li ym. 2020; Sousa-Ribeiro, Lindfors & Knudsen 2022a). Heillä on osaamista ja motivaatiota hoitotyössä jatkamiseen eläkkeelle siirtymisen jälkeen (Li ym. 2020). Tehohoidossa työskentelevät ikääntyneet hoitajat kokivat voivansa hyvin, ja että heillä oli riittävät henkiset ja fyysiset voimavarat työtehtävän vaatimuksiin nähden (Sousa-Ribeiron ym. 2022a). Toisaalta Li ym. (2020) tutkimuksessa osa ikääntyneistä hoitajista uskoi, että heidän fyysinen ja kognitiivinen toimintakykynsä sekä kyky ottaa vastaan uusia asioita olivat heikentyneet iän myötä. Löytämällä ikääntyneille hoitajille sopivia työtehtäviä, heidän tietonsa saadaan pysymään entistä pidempään työyhteisössä, mikä lisää myös hoitotyön tehokkuutta (Haines, Evans, Timmons & Cutler 2021). USA:n Parkview Health´n kehittämän Emeritus-RN -ohjelman myötä löydettiin ikääntyneille hoitajille uudenlaisia työtehtäviä, millä nähtiin olevan merkittävä rooli hoitajien työurien pidentämisessä (Boerger, LaCross, Custer & Powers 2019).

Työurien jatkamista edistävät tekijät eläkeiässä

Työurien jatkamista edistävät ja estävät tekijät on koottu Taulukkoon 1, ja niitä avataan tekstissä tarkemmin.

Työuran jatkamista edistävät tekijät	Työuran jatkamista estävät tekijät
Yksilölliset työjärjestelyt	Henkilökohtaiset velvollisuudet
Hyvä terveydentila	Riittämätön palkka
Työn merkityksellisyys	Terveydelliset haasteet
Tulojen hankkiminen	Arvostuksen puute
Taloudelliset kannustimet	Johtamisen puute
Hyvät sosiaaliset suhteet
Arvostuksen tunne ja johdon tuki
Työn monimuotoisuus ja kehittävät työtehtävät

Yksilölliset työjärjestelyt tarkoittivat tutkimuksissa työn joustavuutta (Salminen, von Bonsdorff, ME., Ikonen & von Bonsdorff, MB. 2018; Kaewpan & Peltzer 2019; Cleaver ym. 2021; Nurmeksela ym. 2023), kuten mahdollisuutta tehdä normaalia kevyempää työtä (Ikonen, Salminen & von Bonsdorff 2019; Kaewpan & Peltzer 2019) ja mahdollisuutta valita itse työvuorot (Nurmeksela ym. 2023). Hyvä terveydentila ja työkyky olivat yhteydessä työskentelyyn eläkeiässä (Li ym. 2020; Nurmeksela ym. 2023). Osa ikääntyneistä hoitajista koki, että he olivat täynnä energiaa ja terveitä, mikä edisti työskentelyä eläkeiässä (Li ym. 2020). Resilienssin tunne oli osoitus ikääntyneen hoitajan hyvästä psyykkisestä tilasta, mikä oli yhteydessä aikomukseen jatkaa hoitotyössä (Nurmeksela ym. 2023).

Työn merkityksellisyys ilmeni syvänä kiintymyksenä hoitotyön ammattia kohtaan (Hietamäki 2013; Li ym. 2020; Nurmeksela ym. 2023). Ikääntyneet hoitajat eivät tunteneet velvollisuutta jäädä eläkkeelle samanaikaisesti kumppaninsa kanssa (Nurmeksela ym. 2023), vaan he kuvasivat merkityksellisenä yhteiskunnan palvelemisen ja hoitotyön ammatin kehittymisen tukemisen (Hietamäki 2013; Li ym. 2020; Nurmeksela ym. 2023). Lisäksi he halusivat jakaa osaamistaan nuoremmille kollegoilleen vielä eläkkeelle jäämisen jälkeen (Hietamäki 2013; Li ym. 2020). Positiivinen asennoituminen työtä kohtaan, siitä saatu tyydytys ja työn keskeinen rooli yksilön elämässä edistivät työskentelyä eläkeiässä (Hietamäki 2013).

Tulojen hankkimisen tarve oli yleinen syy hoitotyössä jatkamiseen eläkeiässä (Graham ym. 2014). Oli myös tilanteita, joissa hoitajan tuli työskennellä eläkkeelle siirtymisen jälkeen, koska perheen tulot olivat riippuvaisia hänestä puolison sairastamisen takia (Li ym. 2020). Taloudelliset kannustimet (Kaewpan & Peltzer 2019; Nurmeksela ym. 2023) ja paremman eläkkeen ansaitseminen kannustivat työssä jatkamiseen (Ojanperä 2014; Nurmeksela ym. 2023). Myös erilaiset palkitsemisjärjestelmät, kuten rahallinen korvaus kuvattiin työuran jatkamista edistävänä tekijänä (Nurmeksela ym. 2023).

Hyvät sosiaaliset suhteet työyhteisön jäseniin, kuten kollegoihin ja esihenkilöön olivat työuran jatkamista edistäviä tekijöitä (Hietamäki 2013; Nurmeksela ym. 2023). Työpaikan ilmapiiri (Salminen ym. 2018), kannustava ympäristö (Kaewpan & Peltzer 2019) ja ikääntyneiden hoitajien tyytyväisyys tiimityöhön edistivät työssä jatkamisen aikeita (Nurmeksela ym. 2023). Ryhmään kuuluminen ja kollegoiden tukeminen olivat myös merkityksellisiä tekijöitä (Nurmeksela ym. 2023).

Arvostuksen tunne ja johdon tuki nähtiin myös edistävinä tekijöinä (Nurmeksela ym. 2023). Johtajan oikeudenmukaisuus ja esihenkilöiltä saatu tuki edistivät työssä jatkamista (Maurits ym. 2015; Nurmeksela ym. 2023). Tukea antavasta johtamisesta on näyttöä työhyvinvoinnin edistämisessä ja sitä kautta työuran pidentämisessä (Maurits ym. 2015). Ikääntyneet hoitajat arvostivat koulutuksiin pääsyä (Maurits ym. 2015; Nurmeksela ym. 2023), mikä ei ollut aina itsestäänselvyys iän lisääntyessä (Denton, Evans & Xu 2021).

Työn monimuotoisuus (Hietamäki 2013) ja kehittävät tehtävät (Hietamäki 2013; Salminen ym. 2018) edistivät työskentelyä eläkeiässä. Hietamäen (2013) mukaan kehittävä ilmapiiri rohkaisi ikääntyneitä hoitajia kehittämään osaamistaan ja opettelemaan uusia asioita. Oman työuran hallinta ja mielenkiintoiset tehtävät edistivät hoitotyössä jatkamista (Salminen ym. 2018). Eläkeiässä työskentely oli hieman yleisempää yksityisellä sektorilla julkiseen sektoriin verrattuna, minkä arvioitiin johtuvan yksityisen sektorin palkkauksesta sekä työn matalammasta kuormittavuudesta (Hietamäki 2013).

Työurien jatkamista estävät tekijät eläkeiässä

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat henkilökohtaisten velvollisuuksien olevan este eläkeiässä työskentelyyn. Kiinalaisiin hoitajiin kohdistuneessa tutkimuksessa kävi ilmi, että heidän tuli huolehtia vanhemmistaan ja lapsenlapsistaan eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Ikääntyneet hoitajat ilmaisivat myös huolensa palkkojen riittämättömyydestä. (Li ym. 2020.)

Ikääntyneenä työskentelyyn liittyi terveydellisiä haasteita (Duffield ym. 2014; Ryan, Bergin & Wells 2017; Sousa-Ribeiro, Persson, Sverke & Lindfors 2022b). Ikääntyneet hoitajat kuvasivat loppuun palamisen tunnetta, jolloin hoitotyö koettiin stressaavana (Li ym. 2020) ja vaativana (Kaewpan & Peltzer 2019). Myös korkea työpaine, esimerkiksi vähäinen aika potilaskohtaamisiin vähensi jatkamisen halua (Maurits ym. 2015). Työn fyysinen ja psyykkinen rasittavuus sekä yksilön heikko terveys sisältäen sekä fyysisen että henkisen ulottuvuuden olivat yhteydessä ennenaikaiseen eläköitymiseen (Hietamäki 2013; Ojanperä 2014; Salminen ym. 2018).

Ikääntyneiden hoitajien arvostuksen ja johtamisen puute olivat työurien jatkamista estäviä tekijöitä (Maurits ym. 2015; Price, Paynter, McGillis Hall & Reichert 2018; Li ym. 2020). Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että lääkärit, potilaat ja heidän omaisensa eivät tunnustaneet heidän tärkeyttään eivätkä kunnioittaneet heitä. Kuvauksissa ilmeni myös johtamisen puute ja se, että johto ei arvostanut ikääntyneitä hoitajia. Ikääntyneet hoitajat kuvasivat myös, että heille sopivia töitä oli vähän ja heidän tuli jäädä eläkkeelle tarjotakseen nuoremmille hoitajille mahdollisuuksia. (Li ym. 2020.)

Johtopäätökset

Ikääntyneet hoitajat ovat työyhteisön voimavara ja ikääntyneiden hoitajien kautta siirtyy kokemusperäistä tietoa nuoremmille kollegoille. Ikääntyneiden hoitajien työurien jatkamisesta hyötyvät sekä nuoremmat kollegat että terveydenhuollon organisaatiot. Merkityksellistä on tunnistaa ja tunnustaa ikääntyneiden hoitajien erityisosaaminen hoitotyön johtamisessa, jotta sitä voidaan hyödyntää työyhteisöissä aikaisempaa monipuolisemmin. Tunnistamalla työuria edistäviä ja estäviä tekijöitä voidaan kehittää ikääntyneiden hoitajien työtä ja työolosuhteita niin, että heidät saadaan pysymään työssä aiempaa pidempään, ja kohdennettua hoitotyössä henkilöstövoimavarat optimaalisesti. Työn muotoilun kautta voidaan ennakoivasti edistää ikääntyneiden hoitajien hyvinvointia ja terveyttä.

Lähteet:

• Boerger, JA., LaCross, E., Custer, H. & Powers, J. 2019. The Emeritus Nurse. Retired, Rehired, and Revolutionary. The Journal of Nursing Administration 49, (11), 538–542.
• Cleaver, K., Markowski, M. & Wels, J. 2021. Factors influencing older nurses’ decision making around the timing of retirement: An explorative mixed-method study. Journal of Nursing Management, 30:169–178.
• Denton, J., Evans, D. & Xu, Q. 2021. Being an older nurse or midwife in the healthcare workplace–a qualitative descriptive study. Journal of Advanced Nursing, 77 (11), 4500–4510.
• Duffield, C., Graham, E., Donoghue, J., Griffiths, R., Bichel-Findlay, J. & Dimitrelis, S. 2014. Why older nurses leave the workforce and the implication of them staying. Journal of Clinical Nursing, 24(5–6):824–31.
• Graham, E., Donoghue, J., Duffield, C., Griffiths, R., Bichel-Findlay, J. & Demitireis, S. 2014. Why do older RNs keep working? Journal of Nursing Administration, 44, 591–597.
• Haines, S., Evans, K., Timmons, S. & Cutler, E. 2021. A service improvement project of a legacy nurse programme to improve the retention of late career nurses. Journal of Research in Nursing, 26(7), 648–681.
• Hietamäki, M. 2013. Elämänvaihelähtöinen henkilöstövoimavarojen johtaminen. Tutkimus lääkäreiden ja sairaanhoitajien työ- ja organisaatiositoutumisesta. Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Itä-Suomen Yliopisto.
• Hiltunen, K. 2020. Eläkkeeltä töihin -kysely 2020. Eläkeläisten kokemuksia, asenteita ja motiiveja eläkkeellä työskentelystä. Kyselyraportti. Eläkeliitto Ry. Helsinki.
• Ikonen, HM., Salminen, H. & von Bonsdorff, M. 2019. Ikääntyvien sairaanhoitajien suunnitelmat työssä jatkamisesta. Ajatuksia ”eläkeuudistuslapun” lykkäämästä eläkeiästä. Yhteiskuntapolitiikka, 84, 528–537.
• Kaewpan, W. & Peltzer, K. 2019. Nurses’ intention to work after retirement, work ability and perceptions after retirement: a scoping review. The Pan African Medical Journal, 17; 33:217.
• Li, H., Sun, D., Wana, Z., Chena, J. & Sun, J. 2020. The perceptions of older nurses regarding continuing to work in a nursing career after retirement: A qualitative study in two Chinese hospitals of different levels. International Journal of Nursing Studies, 105, 103554.
• Markowski, M., Cleaver, K. & Weldon, S.M. 2020. An integrative review of the factors influencing older nurses’ timing of retirement. Journal of Advanced Nursing, 76, 2266–2285.
• Maurits, E., de Veer, A., van der Hoek, L. & Francke, A. 2015. Factors associated with the self-perceived ability of nursing staff to remain working until retirement: a questionnaire survey. BMC Health Services Research, 15:356.
• Nurmeksela, A., Välimäki, T., Kvist, T., Savolainen, H., Tahiraj, V. & Hult, M. 2023. Extending ageing nurses’ working lives: A mixed-methods systematic review. Journal of Advanced Nursing, 00:1–17.
• Ojanperä, K. 2014. Joustoilla jatkoa. Selvitys tehyläisten aikomuksista työssä jatkamiseen. Tehyn julkaisusarja B: 2/2014.
• Price, SL., Paynter, M., McGillis Hall, L. & Reichert, C. 2018. The Intergenerational Impact of Management Relations on Nurse Career Satisfaction and Patient Care. The Journal of Nursing Administration, 48 (12), 636–641.
• Rotkirch, A. 2021. Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:2. Helsinki.
• Ryan, C., Bergin, M. & Wells, J. 2017. Valuable yet Vulnerable—a review of the challenges encountered by older nurses in the workplace. International Journal of Nursing Studies, 72, 42–52.
• Salminen, H., von Bonsdorff, ME., Ikonen, H-M. & von Bonsdorff, MB. 2018. Työssä eläkeikään saakka ja sen jälkeen –dynaaminen eläkkeelle siirtyminen ja työhyvinvointi. Ikääntyneiden työurat –työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely (JATKIS) –tutkimushankkeen loppuraportti. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja No 87 / 2018.
• Sousa-Ribeiro, M., Lindfors, P. & Knudsen, K. 2022a. Sustainable Working Life in Intensive Care: A Qualitative Study of Older Nurses. International Journal Environmental Research and Public Health, 19, 6130.
• Sousa-Ribeiro, M., Persson, L., Sverke, M. & Lindfors, P. 2022b. Approaching retirement: A qualitative study of older nursing assistants’ experiences of work in residential care and late-career planning. Journal of Aging Studies, 60, 100994.
• Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM toimialaraportit 2021:2.