Kyvykkyyden vahvistamista valmennusryhmissä

OSTY- hankkeen yhtenä tavoitteena on auttaa osa- ja täsmätyökykyisiä henkilöitä vahvistamaan kyvykkyyden kokemustaan, sillä sen heikentyminen voi huonontaa työllistymismahdollisuuksia. Kyvykkyyden kokemuksen vahvistamista on tavoiteltu järjestämällä ryhmämuotoista valmennusta osa- ja täsmätyökykyisille, jotka ovat kiinnostuneita tieto- ja viestintäteknologia (ICT) -alasta sekä haluavat työllistyä Uudenmaan alueelle.

Valmennusten idea ja toimintamallin kehittäminen

OSTY- hankkeen valmennusten suunnittelun lähtökohta oli, etteivät ne rinnastu työnhaun perustaito- tai uravalmennuksiin, joissa paneudutaan esimerkiksi työhakemusasiakirjojen laatimiseen. Valmennuksissa haluttiin keskittyä osallistujien voimavaroihin, osaamiseen ja ratkaisuihin sen sijaan, että korostettaisiin alentunutta työkykyä, siihen johtaneita tapahtumia tai siihen mahdollisesti liittyvää stigmaa.

Valmennusten tavoitteena oli yhdessä osallistujien kanssa kirkastaa heidän ammatti-identiteettiään sekä vahvistaa heidän taitojaan tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan sekä työkykynsä mahdollisuuksia. Yksi tavoite oli myös mahdollistaa vertaistuki samankaltaisessa tilanteessa olevien kesken. Vertaisryhmätoiminnan hyödyllisyys on todettu useissa eri yhteyksissä. (Terveyskylä 2026).

Valmennusten toimintamallin kehittäminen käynnistyi kevään 2024 ProjektiTori-tapahtumassa. Laurean Tikkurilan kampuksella kahdesti lukuvuodessa järjestetyssä tapahtumassa työelämän edustajat esittelivät yhteistyömahdollisuuksia kuten kesä-, keikkatyö- ja harjoittelupaikkoja, projekteja, opinnäytetyöaiheita ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksia opiskelijoille ja lehtoreille. Tuolloin OSTY -hankkeessa ajankohtaista oli osa- ja täsmätyökykyisille suunnatun valmennuksen suunnittelu.

Eräs tapahtumaan osallistunut opiskelija kiinnostui OSTY- hankkeesta niin, että halusi sen toimivan hänen opinnäytetyönsä työelämäyhteytenä (Roinisto 2024). Valmennusten toimintamallin runko syntyi opinnäytetyönä, josta hanketiimin valmennuksista vastannut asiantuntija kehitti sitä edelleen.

Valmennusten markkinointi

Valmennuksia markkinoitiin hankkeen www-sivuilla ja LinkedIn -profiilissa sekä Laurean somekanavilla. Hanketiimi osallistui aihetta koskeviin tilaisuuksiin esitellen valmennusta mahdollisuuksien mukaan. Tietoa jaettiin myös Laurean opiskelijaintrassa, asiakas- ja potilasjärjestöjen sekä muiden edunvalvontatahojen kautta.

Vuoden 2025 alusta tapahtunut työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen valtiolta kunnille vaikutti niin, että työllisyysviranomaisia tavoitettiin vasta lähempänä kesää, jonka jälkeen valmennuksesta kiinnostuneita ohjautui heidän kauttaan enenevissä määrin.

Valmennusryhmien muodostuminen

OSTY-hankkeen valmennus kohdennettiin ICT-alan työtehtävistä kiinnostuneille henkilöille, joiden oma arvio työkyvystään on 50 % tai enemmän. Yhteystietonsa ilmoittaneet saivat informaation valmennuksesta, jossa heille kerrottiin sen sisällöstä ja toteutustavasta. Näin pyrittiin varmistumaan valmennuksen yhteensopivuudesta potentiaalisen osallistujan tilanteeseen.

Kiinnostuneet olivat hyvin erilaisissa tilanteissa: opinnoista kiinnostuneista vuosikymmenten työkokemuksen kerryttäneisiin ja alanvaihtajiin. Useat osallistujista olivat hankkineet tietoteknistä osaamista perustyössään aivan muilla aloilla, mutta kulkeutuneet siellä jostain syystä ICT-tehtäviin. Osalla työkykyyn vaikuttavat seikat ovat olleet synnynnäisiä, osalla elämäntilanteeseen liittyviä ja osalla myöhemmin työuralla ilmenneitä. 

Valmennukseen osallistuneista enemmistö oli naisia, joista suurin osa kertoi saaneensa tiedon OSTY-hankkeesta Mimmit koodaa -ohjelman verkkotapahtumissa. Mimmit koodaa on palkittu ohjelma, joka on suunnattu naisille, jotka haluavat kehittää koodaustaitojaan ja löytää paikkansa ICT-alalla. (Software Finland ry 2025). Kevääseen 2026 mennessä OSTY-hankkeessa toteutettiin viisi valmennusryhmää.  Valmennusryhmät olivat suljettuja eli niihin ei otettu uusia osallistujia ryhmän aloitettua. Ryhmässä oli korkeintaan 8 henkilöä. Ryhmät kokoontuivat Teamsissa viikoittain yhteensä neljä kertaa kahden tunnin ajan. Osallistujien kanssa pohdittiin tiettyä ennalta määriteltyä aihetta, keskusteltiin sen herättämistä ajatuksista sekä pohdittiin yhdessä ratkaisuja askarruttaneisiin asioihin. Keskustelu oli runsasta kaikissa ryhmissä.

Valmennusryhmissä kuultua

Palkkatuki oli auttanut useita osallistuneita työllistymään. Viimeisimmät tiukennukset tukiin ja etuuksiin ovat kaventaneet mahdollisuuksia hyödyntää tätä työnantajalle maksettua taloudellista tukea, ja etenkin järjestöissä ja yhdistyksissä vaikutukset ovat olleet huomattavia. OSTY-valmennuksiin osallistui henkilöitä, joiden palkkatukeen oikeutettua aikaa oli lyhennetty tai tuen osuutta pienennetty. Tämä harmitti osallistujia.

Joillakin osallistujilla oli hyviä kokemuksia myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n Paikka auki -ohjelmasta, jolla pystyttiin tukemaan myös täsmätyökykyisten työllistymistä muun muassa hankkeisiin. (Treuthardt 2025.) Valmennuksiin osallistuneiden kertoman perusteella työnantajat eivät ole välttämättä tietoisia muutosten jälkeen käytössä olevista tuki- ja järjestelymahdollisuuksista ja jättävät herkemmin palkkaamatta henkilön, jolla olisi edellytykset saada tukea joko palkanmaksuun tai työn järjestelyihin. 

Keskusteluissa nousi esiin kokemukset opiskelusta sekä työnteosta ja -hausta täsmätyökykyisenä. Opiskeluympäristöjen ja -materiaalien esteettömyys sekä saavutettavuus puhututtivat paljon ja ryhmäläisissä oli monenlaista asiantuntijuutta näitäkin koskien.

Valmennusryhmiin osallistuneita yhdisti kiinnostus ICT-alan työmahdollisuuksiin ja haaveet sekä suunnitelmat toimia työelämässä jossain tämän alan ammatissa. Heistä kuuli innon opetella uutta, vahvistaa aiempaa osaamistaan, päivittää ammattitaitonsa ajan tasalle ja heillä oli huikea motivaatio tehdä töitä. Kokemusten jakaminen ja hyvän kiertämään laittaminen olivat tärkeitä asioita osallistuneille. 

Osallistuneilla oli jaettavanaan kokemuksia myös työpaikan tai ammattialan vaihtamisesta. Keskusteluissa huomiota saivat muun muassa henkilöstöhallinnon ja esihenkilöiden toimintatavat ja persoonat. Valmennukseen osallistuneiden näkemys oli, että työnjohdon ja -yhteisön ymmärrystä kaikkia hyödyttävistä käytännöistä tai toimenpiteistä tulisi lisätä eri tavoin. Työkykyä hyödyttävät järjestelyt tukevat yleisesti kaikkien työsuoritusta. Työaikaa, -tapaa tai sen tekopaikkaa koskevat muokkaukset voivat olla koko työyhteisön käytettävissä. Näiden voidaan ajatella lisäävän koko työyhteisön tyytyväisyyttä. Työyhteisön monimuotoisuus vahvistaa sen muodostavien henkilöiden ihmiskuvasta ja -käsitystä. (THL 2026, 5-7.)

Valmennusten jälkeen

Eräs valmennusryhmä sai mahdollisuuden osallistua ammattilaisen kuvaaman ja editoiman video-CV:n kuvaukseen Laurean Tikkurilan kampuksella. Tavoite oli, että valmennukseen osallistuneet saisivat käyttöönsä omannäköisensä osaamisestaan kertovan videon, jota voisi käyttää esimerkiksi työhakemusten liitteenä. OSTY-hankkeen kannalta tavoite oli saada materiaalia, jota hanke pystyisi käyttämään esittelytarkoituksessa esimerkiksi rekrytointitapahtumissa. Osallistujat innostuivat asiasta kovasti, ja livetapaaminen järjestettiin. Tapaamista odotettiin ja suunniteltiin innokkaasti. Osallistujille oli merkityksellistä päästä tapaamaan muita valmennusryhmäläisiä myös kasvotusten. Paikalle tultiin jopa tuntien matkan päästä.

Ryhmäläiset jatkoivat yhteydenpitoa verkossa erään valmennukseen osallistuneen perustamalla Discord- keskustelualustalla. Discord valikoitui toisenkin valmennusryhmän foorumiksi jatkaa vertaisuuteen pohjautuvaa yhteydenpitoa. Alustalla käytävissä keskusteluissa jaetaan kokemuksia vertaistuellisesti, annetaan vinkkejä työpaikoista ja koulutuksista sekä muista aiheeseen liittyvistä tapahtumista vielä monta kuukautta varsinaisen valmennuksen päätyttyä.

Valmennusten kanssa rinnakkain OSTY-hankkeessa aloitettiin työllistämistä tukevan mallin kehittäminen. Valmennuksiin osallistuneita kutsuttiin työpajoihin kertomaan omista kokemuksistaan sekä toiveistaan osa- ja täsmätyökykyisten rekrytoimiseen ja töiden aloittamiseen kohdistuen.

Kehittämistyö jatkuu

Nykyisen toimintakauden aikana OSTY on järjestänyt yhdessä Mikro- ja pienyrittäjien yhdistyksen (MYRY) kanssa työpajat, joissa osa- ja täsmätyökykyisten potentiaali pienten yritysten kasvun tukemisessa nostettiin esiin. Työpajoista hanke sai arvokasta sisältöä työllistämismallin kehittämistä varten, jota jatkettiin asiantuntijatyöpajoissa keväällä 2026. Kesän kynnyksellä toteutui oletettavasti viimeinen OSTY-valmennus.

OSTY-hanke jatkuu huhtikuulle 2027, joka mahdollistaa uusia verkostotyöpajoja ja tapahtumien kuten webinaarien järjestämisen. Hanketiimi osallistuu myös tilaisuuksiin, joissa käsitellään hankkeen kohderyhmää koskevia asioita.

Tutustu OSTY – Osatyökykyisten työllistäminen -hankkeeseen: https://osty.laurea.fi/ ja LinkedIn -profiili https://www.linkedin.com/in/osaty%C3%B6kykyisten-ty%C3%B6llist%C3%A4minen-60610a2b0/