Uusia liiketoimintaideoita ja –malleja tarvitaan jatkuvasti. Osaavasta henkilökunnasta on pula. Rutiinit syövät kallista työaikaa. Voisiko tekoälystä löytyä ratkaisuja? Mistä aloittaa, kun haluaa käynnistää tekoälyprojektin?
Kysyimme AI-TIE hankkeen tekoälykiihdyttämöön osallistuneilta yrittäjiltä, mitä huomioita he tekivät tekoälyprojektin kehittämisen aikana ja mitä neuvoja he sen pohjalta antaisivat tekoälyn hyödyntämistä harkitseville sekä tekoälyratkaisujen jatkokehittämistä miettiville yrityksille. Saamistamme vastauksissa nousi erityisesti esiin neljä keskeistä teemaa: kehittämistä tukeva kulttuuri, tekoälytietoisuus ja -osaaminen yrityksessä, liiketoiminnan kehitysidean (business casen) kehittely sekä data ja tekoälytyökalut.
Johtaminen ja kehittymistä tukeva yrityskulttuuri on keskeinen perusta tekoälyn kehitysprojekteissa. Projekteilla on oltava johdon tuki ja selkeä omistaja sekä riittävät resurssit ja budjetti. Tärkeää on osallistaa henkilökuntaa laaja-alaisesti ja näin motivoida ja sitouttaa kaikkia kehitystoimintaan. Parhaimmillaan yrityksessä on salliva kokeilukulttuuri, jossa epäonnistumisiin suhtaudutaan oppimistilaisuuksina. Hyvään johtamiseen kuuluu myös asiakkaiden tarpeiden ja mieltymysten huomioiminen sekä ulkoisten yhteistyökumppanien, kuten toimittajien, palveluntarjoajien ja tekoälyn asiantuntijoiden, mukaan ottaminen riittävän varhaisessa vaiheessa. On tärkeää pilkkoa projektit etenemään askel kerrallaan ja muistaa myös seurannan merkitys onnistuneissa projekteissa.
Henkilöstön tekoälytietoisuuden ja –osaamisen kehittäminen kaikilla yrityksen tasoilla koettiin tärkeäksi kivijalaksi. Se luo pohjan tekoälyn liiketoimintahyötyjen ja mahdollisten rajoitteiden ymmärtämiselle. Henkilöstön, kuten tuotanto-, markkinointi-, asiakaspalvelu-, talousosastojen työntekijöiden ei suinkaan tarvitse olla tekoälyasiantuntijoita, vaan ymmärtää tekoälyn liiketoiminnallisen hyödyntämisen perusteet. Osaamisen kartuttaminen onnistuu ilmaisilla tekoälyn verkkokursseilla tai vaikkapa tekoälykiihdyttämössä.
Projekteissa tarvitaan luonnollisesti myös tekoälyasiantuntijoita. Jos yrityksestä ei löydy tekoälyosaajia, projektien avainhenkilöstöä voi kehittää täsmäkoulutuksin. Lisäksi asiantuntijapalveluita voi ostaa ulkopuolisilta tekoälykonsulteilta.
Liiketoiminnan kehittäminen on paras tekoälyn hyödyntämisen lähtökohta. Liiketoiminnan kehitysidean eli tekoälyn käyttötapauksen kehittely on vaativa vaihe. Kun projekti aloitetaan, kannattaa osallistaa henkilöstöä laaja-alaisesti johtoportaasta suorittavan työn tekijöihin kaikista yrityksen käyttötapaukseen vaikuttavista keskeisistä toiminnoista. Parhaat kehitysideat löytyvät avoimen ideoinnin avulla usein niiltä, jotka toimivat kehitettävien prosessien parissa päivittäin. Näin voidaan varmistua ja tarkentaa, mitä hyötyjä kannattaa tavoitella ja mitä tietoa liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan. Alussa on tärkeää antaa tilaa vapaalle ideoinnille, jonka tuloksena syntyneitä käyttötapauksia kypsytellään ja jalostetaan myöhemmin. Lupaavimmat ideat päätyvät kehitysprojekteiksi.
Tekoälyn käyttötapausten ideointia voi tukea tutustumalla toisten yritysten tekoälyratkaisuihin ja niiden tuottamiin liiketoimintahyötyihin. Hyötyjä ovat esimerkiksi säästetyt eurot, lisääntynyt liikevoitto, rutiinitöiden väheneminen, laadukkaampi tuote/palvelu ja henkilötyötuntien säästöt. Prosessiin saa syvemmän otteen, jos tutkii aiempien tekoälyprojektien kehitys- ja toteutuskaarta alusta loppuun. Kantapään kautta opitusta saa vinkkejä sekä hyvistä käytänteistä että pahimmista kompastuskivistä, niiden välttämisestä ja kiertämisestä. Erityisesti yrityksen aloittaessa enimmäistä tekoälyprojektiaan kannattaa keskustella kokeneempien yrityksien kanssa siitä, miten tekoälyprojektiin kannattaa valmistautua jo ennen ideointivaihetta. Alkuun ideoinnissa pääsee myös muiden yritysten käyttötapausesimerkkien kautta ja keskustelemalla siitä, miten ne soveltuisivat yrityksen omaan käyttöön.
Kun yritys hakee potkua tekoälyprojektin aloittamiseen kiihdyttämöstä, kannattaa omia tekoälyn käyttötapauksia työstää isolla tiimillä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti heti alusta alkaen. Kiihdyttämössä on myös mahdollisuus keskustella ja verkostoitua toisten yritysten kanssa ja välttää siiloutumista. Onnistumisista ja epäonnistumisista kertominen on erinomainen keino jakaa hyviä käytänteitä ja kantapään kautta opittua. Kiihdyttämössä myös liiketoiminnan asiantuntijat voivat kokeilla jo käytössä olevia tekoälyohjelmistoja saadakseen hieman näkymää niiden toimintamekanismeihin. Yritykset ovat myös pitäneet sparrausta erinomaisena keinona saada uusia näkökulmia. Osa kiihdyttämöön osallistuneista yrityksistä on kokenut hyödylliseksi jatkaa keskinäistä yhteydenpitoa myös kiihdyttämön jälkeen. Vertaisten kanssa voi benchmarkata ja heitä voi saada uusia ideoita jatkokehittelyyn tulevaisuudessa.
Usein kehitysprojekti saattaa alussa näyttää liian isolta ja vaikealta toteuttaa. Tällöin projektin pilkkominen pienempiin osaprojekteihin voi olla toimiva ratkaisu. Näin vaativaan tavoitteeseen edetään vaihe vaiheelta. Jos hyviä käyttötapauksia on useita, ne kannattaa priorisoida liiketoimintavaikuttavuuden ja toteutettavuuden perusteella. Näin ne voidaan ketjuttaa tärkeysjärjestykseen, siten, että ne tukevat toinen toisiaan. Pitkän ajan suunnittelussa on myös huomioitava ideoiden vanheneminen, päivitystarve ja dokumentoinnin versiointi.
Data, sen määrä ja laatu ovat tekoäly kehitysprojektien ytimessä, koska tekoälyratkaisut perustuvat siihen, mitä kone oppii datasta. Pitkäjänteinen suunnitelmallinen datan keruu ja käsittely on kriittistä tekoälyprojektien onnistumiselle. Dataa on oltava riittävästi ja sen on oltava hyvälaatuista. Usein dataa puuttuu, se on huonolaatuista tai se ei ole yhteismitallista. Tällöin dataa on jalostettava, jotta se on mahdollisimman todenmukaista ja siitä voi tehdä oikeita johtopäätöksiä. Kun data on kunnossa, sen hallinnasta ja ryhmittelystä saadaan syvempi ymmärrys tekoälytyökalujen ja tietokantojen avulla. Mahdollisuuksien mukaan on myös huomioitava äkilliset ja ennalta-arvaamattomat muuttujat. Lisäksi ratkaisussa käytettävän datan omistajuus tai käyttöoikeus siihen on selvitettävä. Tärkeää on varmistaa, ettei data ole luottamuksellista tai paljasta jotain arkaluonteista yrityksestä tai sen yhteistyökumppaneista. Tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevaa lainsäädäntöä on noudatettava.
Edellä olevat havainnot tekoälyprojektien onnistuneeseen aloittamiseen on koostettu AI-TIE eli Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille -hankkeen puhtaan teollisuuden kiihdyttämön päätöstilaisuuden yrityspalautteesta huhtikuussa 2022. Ne ovat täysin linjassa Suomen tekoälykiihdyttämön Faian listaamista keskeisistä alueista, joiden on oltava kunnossa, kun organisaatiossa hyödynnetään tekoälyä: Tekoälyn sovelluskohteiden liiketoimintalähtöisyys, organisaation laajuinen riittävä osaaminen ja yhteiskehittäminen ja tarkoitukseen sopiva laadukas systemaattisesti ylläpidetty data.
Jos haluat oppia lisää ja lukea hyvin alkuun päässeistä tekoälyprojekteista, löydät tekoälytarinoita ja videopodcasteja AI-TIE hankkeen -verkkosivuilta. Hanke tarjoaa syksystä 2022 alkaen ilmaisen pk-yrityksille suunnatun verkkokurssin, josta löydät lisätietoa ja ennakkoilmoittautumislomakkeen linkin täältä. Syksyn ilmaisiin webinaareihin voi myös jo ilmoittautua täällä.
Kirjoittajat ovat pedagogeja ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijoita AI-TIE-hankkeessa, jossa päätoteuttajana on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Laurea ammattikorkeakoulu.
Jos haluat ottaa yhteyttä hankkeen tiimoilta, otamme mielellämme palautetta, kommentteja ja yhteistyöideoita (marjo.ruuti@laurea.fi ja elizabeth.sanmiguel@haaga-helia.fi)
Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille eli AI-TIE -hankkeessa tuetaan pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa hyödyntämällä tekoälyratkaisuja sisäisten liiketoimintaprosessien parantamisessa ja innovaatiotyössä tuote- ja palvelukehitysvaiheessa sekä tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja toimittamisessa asiakkaille. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto. Hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa: www.aistories.fi
Lähde:
