Sähkö- ja elektroniikkaromu on valtava haaste, jossa piilee huikea potentiaali

Sähkö- ja elektroniikkaromu on yksi nopeinten kasvavista ja ongelmallisimmista jäte-eristä, joka sisältää toisaalta myös valtavasti alikäytettyä taloudellista potentiaalia. SER-jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä edistämällä voitaisiinkin saavuttaa merkittäviä ympäristö- ja talousvaikutuksia ja vähentää riippuvuutta neitseellisistä mineraaleista. Aihepiirin tärkeys tekee siitä kiinnostavan kohteen kiertotaloushankkeille.

SER-jätetilanne maailmanlaajuisesti

Sähkö- ja elektroniikkaromu muodostaa massiivisen maailmanlaajuisen ongelman. Globaalilla tasolla SER-jätettä syntyi vuonna 2019 yhteensä noin 53,6 miljoonaa tonnia. Dokumentoitu keräys ja kierrätys kattoi vain noin 9,3 miljoonaa tonnia eli ainoastaan 17,4 % syntyneestä SER:istä. (Forti, Baldé, Kuehr & Bel 2020; GTK 2021)

SER-romun määrä ei myöskään ole vähenemässä, ja vuotuisen määrän ennustetaan kasvavan 53,6 miljoonasta tonnista lähes 75 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä (Forti, Baldé, Kuehr & Bel 2020). SER:in vuotuinen kasvu on globaalisti ollut 2 miljoonaa tonnia, mikä on ollut huomattavasti suurempaa kuin kierrätyksen ja keräyksen kasvu. Kierrätys ja keräys on vuosittain kasvanut vain 0,4 miljoonaa tonnia. (GTK 2021, 23)

Maailmanlaajuisella tasolla merkittävä osa SER-jäteongelmaa on nimenomaan dokumentoidun keräyksen ja kierrätyksen vähyys. Tämä on mahdollistanut laittomia, epäinhimillisiä ja ympäristölle turmiollisia menettelytapoja. (Puckett, Brandt & Palmer 2018; GTK 2021)

SER-jätetilanne Euroopassa

Koska Eurooppa on varsin vauras maanosa, täällä on myös sangen paljon elektroniikkaa mitä päätyy jätteeksi. Vuosien 2012–2021 välillä markkinoilla olevan elektroniikan määrä EU:ssa kasvoi huimat 77 % (Kuva 1) (Eurostat 2021). Sen lisäksi että tästä määrästä merkittävä osa päätyy jätteeksi, osa jää käyttämättä ja nurkkiin pyörimään. Arvioidaan, että eurooppalaisessa keskivertokotitaloudessa on noin 72 sähkö- ja elektroniikkalaitetta. Näistä 11 on rikki tai muuten pois käytöstä. (Leroy 2020; GTK 2021)

SER-jäte onkin suuri ongelma myös Euroopassa, vaikka tilanne kierrätyksen suhteen on globaalia keskiarvoa parempi. Siltikin vain noin 40 % elektroniikasta kierrätetään tällä hetkellä EU:ssa. Elektroniikkaromu on myös EU:n nopeinten kasvava jäte-erä, ja sen määrä kasvaa arviolta 2 % per vuosi. (EU Circular Talks 2021)

Tarkempina lukuina Euroopassa syntyi vuonna 2021 13,5 miljoona tonnia SER-jätettä, josta kerättiin 4,9 miljoonaa tonnia. Per henkilö SER-jätettä kerättiin 11 kg (Euroopan Komissio 2024). Toisaalta myös SER-jätteen käsittely ja kierrätys on kasvanut EU-alueella. Kierrätetyn SER-jätteen määrä on noussut 2,4 miljoonasta tonnista 4 miljoonaan tonniin vuosien 2019–2021 välillä. (Eurostat 2021)

Eurostat-tilastoja SER-jätteen keräyksestä, joka osoittaa sekä tuotetun että kerätyn jätteen määrän kasvaneen merkittävästi. — Kuva 1: Sekä markkinoille laitetun elektroniikan että siitä syntyvän jätteen määrä kasvoi merkittävästi vuosien 2012–2021 välillä Euroopassa. (Eurostat 2021)

EU:ssa kerätty SER-jäte koostuu arviolta seuraavista tuote-eristä: suurista kotitalouslaitteista (52,7 %), viihde-elektroniikasta ja aurinkopaneeleista (14,6 %), IT- ja televiestintälaitteista (14,1 %), pienistä kotitalouslaitteista (10,1 %) ja muista elektronisista laitteista (8,4 %). (GTK 2021)

Tilanne Suomessa

Uudenmaan Kiertotalouslaakso tutki SER-materiaalivirtoja Suomessa. Selvityksen perusteella Suomessa asetettiin markkinoille 4634 tonnia IT-pienlaitteita, joista kerättiin 3738 tonnia, ja tästä kierrätettiin 3344 tonnia. Toisin sanoen, SER-materiaalikierrätys toimii Suomessa suhteellisen tehokkaasti. (Kuva 2) (Uudenmaan Kiertotalouslaakso 2024: 3–5)

Uudenmaan Kiertotalouslaakson selvitys, missä näkyy, että Suomessa valtaosa kerätystä SER-jätteestä kierrätetään. — Kuva 2: SER-jäte kierrätetään Suomessa varsin tehokkaasti, ja vain hyvin pieni osa kerätystä SER-jätteestä päätyy häviöksi. (Uudenmaan Kiertotalouslaakso 2024)

Koska pienelektroniikkajätteen sisältämät materiaalit ovat itsessään taloudellisesti arvokkaita, niin kierrätykseen päätyviä laitteita kierrätetään hyvin tehokkaasti. Selvityksen perusteella uusien toimijoiden saaminen SER-kierrätyksen kentälle olisi haastavaa, sillä SER-kierrätykseen vaadittava laitteisto on investointiraskasta ja alalla on kova kilpailu. (Uudenmaan Kiertotalouslaakso 2024: 9)

Selvityksessä havaittiin, että SER:in uudelleenkäytön edistämisessä olisi Suomessa paljon potentiaalia. SER:in uudelleenkäytön aste on hyvin alhainen verrattuna markkinoille tulevien tuotteiden määrään. Uudelleenkäytettyjen laitteiden osuus markkinoista on vain reilu 1 %. (Uudenmaan Kiertotalouslaakso 2024: 9–10)

Elektroniikan valmistuksen ja SER-jätteen ympäristövaikutukset

SER-jätettä pidetään yhtenä kaikkein ongelmallisimmista jätetyypeistä. Sen määrä on merkittävä, ja se sisältää monia materiaaleja, jotka ovat toisaalta arvokkaita, ja toisaalta taas sekä ihmisille että ympäristölle myrkyllisiä. (GTK 2021: 23)

SER-jätteen haittavaikutuksia ulkoistetaan kehittyviin maihin laillisen ja laittoman jätekaupan kautta. Näissä maissa kunnollisen jätehuollon puute johtaa ympäristön saastumiseen ja asukkaiden altistumiselle myrkyllisille materiaaleille. Usein SER-laitteiden purkaminen tehdään lapsityövoimalla epäinhimillisissä olosuhteissa. (Puckett, Brandt & Palmer 2018; GTK 2021)

Elektroniikan valmistuksella on merkittäviä ympäristövaikutuksia, sekä resurssien kulutuksen, ympäristön turmeltumisen, että hiilidioksidipäästöjen alueilla. Lisäksi neitseellisten harvinaisten maametallien louhimisella on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, sekä materiaalien että niiden käsittelyn toksisuuden kautta kuin kaivostoiminnan vaikutusten kautta.

Elektroniikan hiilidioksidipäästöt keskittyvät niiden tuotantovaiheeseen. EU:n komission arvion mukaan n. 80 % älypuhelimen ympäristövaikutuksista on aiheutettu jo valmistusvaiheessa. Älypuhelimen tuotanto tuottaa arviolta 40-80kg CO2 päästöjä, kun taas vuotuinen hiilijalanjälki on 24,5-45,3kg. (EU Circular Talks 2021) Myös keskiverron tietokoneen elinkaaren hiilidioksidipäästöistä 75–85 % syntyy sen valmistusvaiheessa. Keskiverto kannettava tietokone tuottaa elinkaarensa aikana arviolta 331kg hiilidioksidipäästöinä. (Circular Computing 2021)

Elektroniikkajätteen kierrättämisen ja uudelleenkäytön tehostamiselle voitaisiin siis saavuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia, sekä ympäristön ja ihmisten myrkkykuormituksen vähentymisen kautta että hiilijalanjäljen pienentymisen kautta.

SER-kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisäämisen taloudellinen potentiaali

Ympäristövaikutusten lisäksi voitaisiin merkittävästi vähentää riippuvuutta neitseellisistä harvinaisista maametalleista. SER-kierrätyksen, materiaalien talteenoton ja uudelleenkäytön edistämisellä olisikin varsin merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Elektroniikan valmistuksessa käytettyjä harvinaisia maametalleja tarvitaan myös vihreän siirtymän vaatimissa teknologioissa, kuten sähköautojen akuissa, aurinkokennoissa ja tuulivoimaloissa. Digitalisaatio vaatii lisää energiaa, mikä taas kasvattaa uusiutuvien energiamuotojen ja sitä myöten harvinaisten maametallien tarvetta. Mikäli pystyttäisiin vähentämään elektroniikan tuottamisen vaatimaa harvinaisten maametallien määrää, voitaisiin niitä käyttää tehokkaammin vihreän siirtymän edistämiseen. (Suomen Ympäristökeskus 2021; GTK 2021)

Arvioidaan, että ihanteellisesti talteenotettuna ja kierrätettynä nykyisten SER-raaka-aineiden rahallinen arvo olisi 48 miljardia euroa. (GTK 2021: 22) Tiettyjen materiaalien suhteen SER-raaka-aineiden talteenotto olisi jopa tehokkaampaa kuin neitseellisten maametallien louhinta. On arvioitu, että yhtä älypuhelinta kohden tarvitaan noin 100g mineraaleja joiden tuottamiseksi pitää kaivaa jopa 30kg kiveä. Vertailun vuoksi hyvälaatuinen piirilevyjäte sisältää kultaa noin 600 grammaa per tonni, kun taas Kittilän kultakaivoksen kivimateriaalissa on kultaa 6 grammaa per tonni. (Yle Tiedeykkönen 2019)

Harvinaisten maametallien hinnan nousu luo voimakasta paineitta kehittää SER-materiaalien talteenottoa ja kierrätystä. Kiina ja Venäjä ovat merkittäviä toimijoita harvinaisten maametallien tuottamisessa, ja esimerkiksi kultaa arvokkaammaksi muuttuneen palladiumin markkinat ovat Venäjän hallussa. (Yle Tiedeykkönen 2019)
Myös tavanomaisemmilla materiaaleilla voidaan saavuttaa yllättävän suuria hyötyjä kierrätettynä. Kierrätysalumiinin valmistaminen säästää huimia määriä energiaa verrattuna alumiinin valmistamiseen kaivosmalmista. On arvioitu, että energiansäästö saattaisi olla jopa yli 95 %. (International Aluminium 2023)

SER:in syntyyn vaikuttavia tekijöitä

Mitkä tekijät edistävät SER-jätteen syntyä? Osittain taustalla ovat yksinkertaisesti elintason nousu, kaupungistuminen, teollistuminen ja näistä johtuva sähkö-ja elektroniikkalaitteiden suurempi kulutus. Toisaalta taustalla on elektroniikan lyhyt elinkaari sekä tarjolla olevien korjausvaihtoehtojen rajallisuus ja niihin liittyvät kustannukset. (Forti, Baldé, Kuehr & Bel 2020)

Älypuhelimet ovat erinomainen SER-jäteongelman kiteymä. Älypuhelimien käyttöikä on pudonnut noin kymmenessä vuodessa viidestä vuodesta alle kahteen vuoteen. (Bakker ja muut 2014; Lu 2017, Cordella ja muut 2021) Vain 40 % kuluttajista haluaa vaihtaa puhelimen koska se on rikki, ja 60 % haluaa päivittää joko puhelimen tai softan (EU Circular Talks 2021).

Osittain tämän kehityksen taustalla on kuluttajapsykologia, mutta toisaalta on ilmennyt esimerkkejä, missä valmistajat ovat tahallaan heikentäneet vanhempia malleja edustavien tuotteiden toimivuutta. Esimerkiksi Apple joutui maksamaan 500 miljoonaa dollaria sovittelurahoja, kun paljastui, että yhtiö tahallaan heikensi softapäivitysten avulla vanhempien iPhone-puhelimien toimivuutta yhtiön julkaistessa uudempia malleja (Reuters 2020). Tällaisiin käytäntöihin pystytään puuttumaan vain riittävällä lainsäädännöllä.

Yhteenveto

SER-jäte muodostaa valtavan haasteen, ja samalla se sisältää huimat määrät tuhlattua taloudellista potentiaalia. Tämä tekee SER-haasteeseen vastaamisesta kiinnostavan ja relevantin kohteen erilaisille kiertotaloushankkeille. Laurealla on paljon potentiaalia nousta mukaan toimijaksi SER-kiertotalouteen, sillä Laurea on ollut mukana monissa erilaisissa kiertotaloushankkeissa, mm. WeCircle, Baltic2Hand, Food Waste Ecosystem, VISU, InCities, Farkos ja CEGO. Aivan erityistä kiertotalousosaamista Laureasta löytyy ekosysteemien, liiketoimintamallien ja verkostojen kehittämisen alueilta sekä Living Lab-toiminnasta.

Laureassa onkin jo aloitettu SER-kiertotalouteen liittyvä projektityö. SERkut (Sähkö- ja ElektroniikkaRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla) -hanke on alkanut kehittämään ratkaisuja kaupungeista SER-materiaalivirran, kuten käytöstä poistuvien tietokoneiden, hyötykäytön tehostamiseksi. Ongelman mittakaava huomioon ottaen potentiaalia riittää kuitenkin myös muille hankkeille, joissa hyödynnettäisiin Laurean erityisosaamista. Tällaisia hankkeita voisi esimerkiksi olla elektroniikan uudelleenkäytön edistäminen uusilla liiketoimintamalleilla, erilaiset kuluttajien käyttäytymiseen liittyvät hankkeet tai uuteen SER-regulaatioon liittyvät kehittämishankkeet yritysten kanssa.

Oskari Lappalainen on viestintäpainotteisia TKI-töitä tekevät projektityöntekijä Laurea AMK:sta. Hän on mukana SERkut-hankkeessa benchmarking- ja viestintätehtävissä. SERkut on Laurean ja Forum Virium Helsingin yhteinen hanke, jossa kehitetään uusia keinoja julkisyhteisöjen toiminnasta syntyvän SER-materiaalin hyötykäytön ja kierrättämisen edistämiseksi yhteistyössä yritysten kanssa.