Siltoja muurien sijaan – kokemuksia Laurea Joint Degree –matkoilta Kiinassa

Laurean Joint Degree (yhteisohjelma) –yhteistyö alkoi Kiinassa vuonna 2023, kun yhteisohjelmia rakennettiin varhaiskasvatuksen opetuksen ja tulevien esikouluopettajien tutkintoon yhteistyökoulujen Cangzhou Preschool Teachers College ja Laiwu Vocational and Technical Collegen kanssa. Me kirjoittajat olemme sittemmin saaneet olla mukana seuraamassa vuosina 2023–2025 aloittaneiden opiskelijoiden opintotaivalta heidän tutkintonsa ensiaskelista aina viimeiseen opiskeluvuoteen ja valmistumiseen. Olemme opetusmatkoillamme pohtineet yhdessä ja erikseen kohtaamisien erilaisia näkökulmia. Erityisesti sitä, miten jännityksenä, pelkoina ja epävarmuuksina alkuun kokemamme asiat ovat kääntyneetkin vuosien varrella ja kokemuksen karttumisen myötä silloiksi kohtaamisissa.

Suomesta on Kiinaan välimatkaa niin maantieteellisesti, kulttuurisesti kuin koulutuksellisestikin. Liu (2020) käsittelee Suomen ja Kiinan koulutuksen konteksteja monikulttuurisuuteen fokusoivassa vertailevassa tutkimuksessaan. Liun (2020) tutkimuksen mukaan Kiinan ja Suomen koulutusjärjestelmät eroavat muiden muassa monikulttuurisuuden määrittelyissä, mikä juontaa juurensa maiden erilaisista historiallisista ja kulttuurisista lähtökohdista. Laurea Joint Degree –tutkinnon alullepanija ja perustaja, Kati Rintakorpi (2024), kuvaa artikkelissaan millaista osaamista ja asennetta Kiinassa opettaminen lehtoreilta edellyttää. Rintakorven mukaan opetusmatkoihin liittyy niin kulttuurista oppimista, uusiin käytänteisiin sopeutumista kuin jatkuvaa kohtaamista erilaisten järjestelmien, tapojen ja arvojen kanssa. Kiinassa opettaminen kysyy joustavuutta “yllätyskyykkyjen” läsnäolossa sekä vaihtuvien tilanteiden paineessa.

Me kirjoittajat olemme opetusmatkoilla löytäneet itsemme hyvin yllättävistä ja nopeasti vaihtuvista tilanteista, joissa kulttuurien eroavaisuudet ja toimintatavat ovat tulleet näkyviksi. Tunnistamme kokemuksiamme muistellessamme myös oman osaamisen kehittymisen sekä kohisten kasvavan innostuksen kansainvälistä kehittämisyhteistyötä kohtaan. Tämä innostus saa meidät yhä uudelleen lähtemään opetusmatkalle. Näiden ytimessä ja suurena rikkautena ovat kohtaamisen monet näkökulmat, joista seuraavaksi jaamme kokemuksiamme.

Kohtaamisia opiskelijoiden kanssa

“One, two, three—are my subtitles working? They are? Good. Okay then: Good morning, students!”

“Good morning, teacher!”

Jo kymmeniä kertoja on opetuksemme luokassa alkanut testaamalla, että tärkeä silta kommunikointimme välillä – tekoälyn generoimat tekstitykset – toimivat diaesityksen taustalla. Tekstityksen lisäksi luokassa tukenamme on kiinalainen englannin kielen opettajakollega, mutta tekstitys on välttämätön silta kohtaamisillemme opiskelijoiden kanssa.

On ollut ilo seurata, miten sekä opiskelijoiden että myös tulkkeina toimivien opettajien englannin kielen taito on kehittynyt. Samalla myös meidän opettajien taito puhua selkokielisesti ja hitaasti on vahvistunut. Tätä myöten myös vapaamuotoisempi kommunikointimme on vahvistunut ja kohtaamisemme opiskelijoiden kanssa ovat syventyneet. Vaikka edelleen, nyt viimeisellä opetusmatkallamme opiskelijoiden Joint Degree-lähtiviikolla opettaessamme, opiskelijat turvautuivat vahvasti puhelimiensa käännössovelluksiin, on ilo huomata heidän rohkaistumistaan englannin kielen käytössä. Rohkaisu tähän on yksi koulutuksemme oleellinen osa. Kannustamme opiskelijoita vastaamaan englanniksi. Annamme tukea ja positiivista palautetta ja harjoittelemme myös kieltä yhdessä, esimerkiksi leikkien ja pelien avulla. Oleellista on myös keskustelut opetuksen ulkopuolella ja vapaamuotoiseen keskusteluun kannustaminen.

Opetuksessamme Kiinassa on läsnä laurealainen Learning by Developing (LbD)-oppimismalli samalla tavalla kuin kotosuomessa: opimme yhdessä tutkimalla, pohtimalla ja kehittämällä (Laurea 2026). Käytämme paljon reflektioon ja keskinäiseen keskusteluun kannustavia tehtäviä ja rakennamme LbD – hengessä yhteistä tietoa opiskelijoiden kanssa. Tällaiseen pohdinnallisuuteen, reflektioon ja vuorovaikutukseen kannustava oppimismalli kysyy avukseen vahvaa kielellistä tukea. Kun opiskelija haluaa luokassa vastata kysymykseen, pyytää hän usein luokassa kieltä tulkkaavan opettajan avukseen. Kuitenkin tällä viimeisellä kerralla yhä useampi halusi kokeilla siipiään englannin kielen osaajana ja opetustilanteissa pääsimme lähemmäs vuorovaikutteisuutta saman kielen äärellä kuin koskaan.

Olemme saaneet myös olla seuraamassa opiskelevien nuorten kasvua nuoriksi aikuisiksi, jotka ovat pian astumassa työelämään ja opettajiksi omiin opetusryhmiinsä esikouluihin. Meidän opettajien näkökulmasta kehitys näkyy muiden muassa opiskelijoiden kyvyssä kohdata yhä haastavampia ja monimutkaisia käsiteltäviä aiheita ja ilmiöitä. Meitä kokeneita Joint Degree –lehtoreita hymyilyttää se, miten kahden vuoden takaiset opit elävät opiskelijoiden esimerkeissä. Tällaisesta näkökulmasta opiskelijoiden osaamisidentiteetin kehittymisen tukeminen ja seuraaminen on ollut merkityksellistä.

Kohtaamisia ja kehittyvää yhteisopettajuutta kiinalaisten kollegoiden kanssa

Opettajuus Kiinassa olisi mahdotonta ilman toimivaa kohtaamista kiinalaisten englannin opettajien kanssa, jotka toimivat luokkahuoneissa opetuksen tukena. Alussa tämä yhteistyö oli hyvin teknistä ja perustui pelkästään opetussisällön kääntämiseen opiskelijoille. Aloittaessamme opetukset marraskuussa 2023 teknologia ei ollut vielä suuri turvamme ja tukemme. Netti pätki tuon tuosta ja Powerpointissa oleva tekstitystoiminto, joka kääntää englanninkielisen puheemme kiinaksi, saivat oppilaat ja joskus tulkkeina toimivat opettajatkin tuon tuosta hihittelemään, kun käännösteksti oli jotain aivan muuta kuin mitä opettaja oli puheellaan tarkoittanut. Onneksi nämäkin tilanteet otettiin huumorilla vastaan ja yhteisen naurun myötä synnytettiin myös luokkahuoneeseen välitöntä vuorovaikutusta. Teknisten haasteiden vuoksi korostui myös yhteistyö englannin kielen opettajien kanssa. Heidän tulkkauksensa oli äärimmäisen arvokasta. Myös yhteisen ymmärryksen löytäminen eri kulttuurista tulevan opettajan kanssa oli aluksi haastavampaa mutta kerta kerran jälkeen sekin muuttui luontevammaksi ja vastavuoroisemmaksi.

Tekniikan kehittyessä ja siltojen vahvistuessa kiinalaisten opettajien rooli on muuttunut. Tilaa on myös jäänyt teknisen suorittamisen sijaan dialogisuudelle ja yhteiselle oppimiselle. Teknisen kääntämisen ja siihen liittyvän jännityksen tilalle on tullut tuttuutta, ja rentoutta. On selkeästi huomattavissa, että muodollisesti ohjautuvat toimintamallit ovat vaihtuneet vuorovaikutteiseen dialogiin. Yhteinen kääntämistyö luokkahuoneessa on saanut aikaan jatkuvaa dialogia ja ymmärryksen luomista. Käymme opettajien kesken keskustelua opetuksen sisällöstä, jotta käännös varmasti tavoittaa opiskelijat oikein mutta myös rakentaaksemme yhteisymmärrystä – ja uutta tietoa. Nykyään voidaan puhua jo yhteisopettajuudesta kiinalaisten kollegoiden kanssa entisen opetuksen kääntämisen sijaan.

Olemme saaneet myös rakenteellista tukea siinä, että samat kiinalaiset englannin kielen opettajat ovat saaneet työskennellä Joint Degree -ryhmien kanssa ja tulkkina toimivat kiinalaiset opettajat ovat tulleet myös näin tutummiksi meille suomalaisille lehtoreille. Opetuksen lomassa olemme tutustuneet myös vapaamuotoisemmin toisiimme. Olemme jakaneet tarinoita omien kulttuurien erityispiirteistä ja saaneet toinen toisiltamme vertaistukea jopa vanhemmuuteen. Eroavaisuuksien ihmettelyn lisäksi olemme saaneet huomata, että meillä on paljon yhteistä. Kiinalaiset opettajakollegat ovat myös itse kertoneet, miten tärkeä oppimisprosessiyhteisopettajuus on heille ollut. Yhteisopettajuus on ollut molemmin puolin merkityksellistä ja antoisaa.

Kohtaamisia käytänteiden ja kulttuurin kanssa

Olemme huomanneet opettajina, että joidenkin teemojen opettaminen on erilaista kulttuurien ja yhteiskunnan rakenteiden eroavaisuuksien myötä. Opetuksessa on läsnä samanaikaisesti kulttuurisensitiivisyyden huomioiminen sekä rohkeus tuoda esiin uusia näkökulmia. Esimerkkinä mainittakoon monikulttuurisuus. Puhumme samasta ilmiöistä mutta hieman eri näkökulmista. Asiaa valottaa hyvin Liun (2020, 14) tutkimus. Kun Kiinassa monikulttuurisella koulutuksella tavoitellaan kansallisen yhtenäisyyden vahvistamista, Suomessa opetussuunnitelmat lähtevät monikulttuurisuuteen liittyen yksilön tuen tarpeesta. Samaan tavoitteeseen kuitenkin pyritään: monikulttuurisuuskasvatuksella tuetaan kulttuurista monimuotoisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta (Liu 2020, 15).

Olemme huomanneet myös paljon yhteistä tarttumapintaa, johon opetusta voi helposti ankkuroida. Uusia näkökulmia voi peilata jo olemassa oleviin rakenteisiin. Opetuksen lomassa olemme usein todenneet, että vaikka tulemme erilaisista lähtökohdista voimme luoda ymmärryksen siltoja kahden toisistaan poikkeavan kulttuurin välille. Voimme kertoa Kiinassa vaikkapa siitä, miten perheiden moninaisuutta tuetaan ja juhlitaan suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Dialogiin asettumalla lähestymme toisiamme sekä mitä tahansa ilmiötä tai aihetta sensitiivisesti, toisiltamme oppien.

Kulttuurisensitiivisyys onkin taito, joka meissä opettajissa on kasvanut huomattavasti opetusmatkojemme aikana. Olemme myös oppineet ymmärtämään paremmin mihin asioihin voimme vaikuttaa ja mihin emme. Luottamuksen vahvistuessa myös taitomme ottaa sensitiivisesti puheeksi asioita on helpottunut ja voimme avoimesti käydä keskustelua siitä, miten asiat meillä Suomessa ovat ja miten me asioita ymmärrämme. Opettajina osaamme ottaa huomioon kulttuuriset erityispiirteet ja kunnioittaa niiden reunaehtoja.

Lopuksi

Millaisia siltoja olemme saaneet olla rakentamassa? Yhteistyön alussa hyppäsimme mukaan kehittämistyöhön, johon ei ollut valmista mallia tai aikaisempaan kokemukseen pohjautuvaa perustaa. Jännitys, pelko ja epävarmuus niin kulttuuristen eroavaisuuksien ja yhteiskunnallisen rakenteen erilaisuudesta saivat kuitenkin jo itsessään aikaan reflektiota, joka on erinomainen maaperä omalle ammatilliselle kasvulle. Olemme saaneet sekä luoda että seurata koulutusyhteistyössä rakentuneita hyviä käytänteitä. Olemme saaneet myös turvaa kumppanioppilaitosten henkilöstön yhteisestä sitoutumisesta koulutuksen toteuttamiseen ja nähneet oman työmme merkityksen.

Työmme merkityksellisyyttä voi tarkastella sekä opiskelijoiden oman kasvun että ammatillisen osaamisemme näkökulmasta. Olemme olleet tukemassa näiden nuorten kasvua ja oman ajattelun kehittymistä. Olemme tukeneet itseluottamusta ja minäpystyvyyttä merkittävillä ammatillisuuden kasvun hetkillä, jotka kantavat pitkälle elämässä. Olemme myös näyttäneet ja tarjonneet käytettäväksi monia erilaisia vaihtoehtoja ja näkökulmia sekä opetustavoillamme että opetussisällöillämme.

Koulutuksella voi olla merkittäviä kerrannaisvaikutuksia. Sadat Joint Degree- koulutuspolkuun osallistuneet tulevat esikoulun opettajat vievät oppejamme omiin työyhteisöihinsä ja tapaansa kohdata lapsia ja perheitä. On oleellista huomata, että vaikutus on myös yksilötasolla merkittävä. Tätä kiteyttää hyvin hyvästejä jättäneen, pian valmistuvan opiskelijan kuiskaus opettajan korvaan: “Teacher, this has changed my life.”

Tietoja kirjoittajista ja yhteistyökouluista

Cangzhou Preschool Teachers College sijaitsee Pohjois-Kiinassa, Hebein maakunnassa, Botoun kaupungissa. Varhaiskasvatuksen Joint Degree -ohjelma on ollut siellä käynnissä vuodesta 2023. Kirjoittajista Sonja Kukkonen on saanut olla mukana Botoussa kahden ryhmän aloituksessa (2024 ja 2025) sekä 2024 aloittaneen ryhmän viimeisellä opetuskokonaisuudella syksyllä 2026. Johanna Holmikari on ollut mukana Boutuossa sekä aloittamassa ryhmän 2025 koulutusohjelmaa että nyt päättämässä 2024 aloittaneiden opiskelijoiden kokonaisuutta syksyllä 2026. Holmikari on ollut myös toisessa kumppanikoulussa Laiwu Vocational and technical Collegessa neljä kertaa sekä aloittamassa kahden ryhmän opetusta sekä opettamassa muita opintokokonaisuuksia.