Tulevaisuusuussuuntautunut projektinjohtamisen opinnoissa keskitytään projektinjohtamisen ja palvelumuotoilun työkalujen käyttöön sekä tulevaisuuksien ennakointiin ja resilienssiin. Opinnoissa painottuu TKI-projekteissa yhdessä työskentely, jonka kautta haetaan ja kehitetään ratkaisuja aitoihin haasteisiin ja ongelmiin. Näissä opinnoissa hankittua osaamista sai hyödynnettyä laajasti Johanna Rautkurun opinnäytetyössä ja Vaski-hankkeessa.
Kuva: peopleimages.com / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Laurean TKI-projekteissa ja opinnoissa tutustutaan projektien elinkaaren eri vaiheiden mukaisesti toimintaympäristöön, tulevaisuuksien ja eri skenaarioiden tutkimiseen ja tulkitsemiseen. Eri palvelumuotoilun menetelmien avulla projektityöskentely monipuolistuu, ja resilienssiominaisuuksien kehittämisen kautta monitahoisissa toimintaympäristöissä ja verkostoissa luoviminen tehostuu ja helpottuu.
Omaa osaamista on mahdollista muokata oman työn ja mielenkiinnon kohteiden mukaisesti täydentävien opintojen valinnoilla, joissa Laurean opintotarjonnan lisäksi voi valita opintoja esimerkiksi korkeakouluyhteistyöverkoston opintotarjonnasta, sekä sisällyttää esimerkiksi opettajan pedagogiset opinnot omaan tutkintoon. Opinnäytetyön näkökulmasta muun muassa vastuullisen liiketoiminnan opinnot ja kestävän kehityksen kasvatukseen liittyvät työelämästä hankitut täydennysopinnot olivat luontevaa sisältöä omiin YAMK-opintoihin.
Ammatillisen koulutuksen kehittämistyötä valtakunnallisessa VASKI-hankkeessa
Johanna Rautkurun opinnäytetyö liittyi valtakunnalliseen, Opetushallituksen koordinoimaan VASKI-hankkeeseen, joka toteutettiin suomalaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa vuosina 2022–2023. Kohderyhminä ja hyötyjinä olivat kaikki ammatillisen koulutuksen toimijat. VASKI-hankkeella haluttiin tukea Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista ammatillisessa koulutuksessa sekä vahvistaa ammatillisen koulutuksen kestävää kädenjälkeä. VASKI-hankkeen tavoitteena oli myös jakaa tietoa, osaamista ja hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti kaikkien toimijoiden kesken. (VASKI – vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus.)
Agenda 2030 on vuonna 2015 YK:ssa sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, joka ohjaa maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä (United Nations 2023). Sen pohjana toimii koko ajan lisääntyvä tutkimustieto ja muun muassa ymmärrys luonnosta ja sen merkityksestä ihmiskunnalle. Muun muassa luontokato uhkaa ihmiskuntaa yhtenä jatkuvan kehityksen trendeistä. Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden nopeaa vähenemistä (Dufva 2023), ja se vaarantaa talouden, julkisen taloudenpidon ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin (Mäntylä 2023). Luonnon monimuotoisuus puolestaan tarkoittaa luonnon kykyä resilienssiin, sopeutuvaisuuteen ja tuottavuuteen. Uudenlainen toiminta edellyttää muun muassa osaamista ja luonnon kannalta kestävien ratkaisujen tekemistä. (Dufva 2023.) Uusien toimintamallien avulla on mahdollisuus resurssitehokkaampaan ja kestävämpään toimintaan.
Paikallisen tutkinnon osan kehittämistyöstä tuloksena laajemminkin hyödynnettävää sisältöä
Kehittämistyö toteutettiin Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä (eli Luksiassa) sen Lohjan toimipisteessä, liiketoiminnan perustutkinnossa (OPH-5162-2021) osana valtakunnallista VASKI-hanketta. Kehittämistyöllä oli tarkoitus suunnitella merkonomin koulutusohjelmaan kestävään kehitykseen liittyvä tutkinnon osa, ja kampuksen pilottiopintoalojen yhteisen hanketyöskentelyn tavoitteena kehittää koulutuskuntayhtymän toimintaa ja luoda kaikille kampuksille ja kaikille opintoaloille pysyviä kestävän kehityksen hyviä käytäntöjä.
Paikallisen tutkinnon osan kehittämistä puolsi muun muassa se, ettei liiketoiminnan perustutkinnoissa ollut kestävää kehitystä tai vastuullista liiketoimintaa painottavaa ammatillista sisältöä. Koska Opetushallituksen linjausten mukaisesti myös paikallisten tutkinnon osien tulee tuottaa opiskelijalle muuallakin ja laajemminkin kuin vain paikallisesti hyödynnettävää osaamista (Opetushallitus 2025), oli paikallisen tutkinnon osan kehittämisellä mahdollista tuoda osaamista VASKI-hankkeen kautta jaettavaksi laajemminkin myös muiden oppilaitosten hyödynnettäväksi.
Ajankohtaisiin ja tulevaisuuden kestävyyshaasteisiin vastaaminen relevantilla opintosisällöllä edellyttää toimintaympäristön laajaa tuntemusta ja siihen perehtymistä niin paikallisella, valtakunnallisella kuin globaalilla tasolla. Vastuullisen liiketoiminnan ja Agenda 2020:n tavoitteiden tuntemus yhdessä ilmastonmuutoskeskustelun, opiskelijan avaintaitojen tuntemuksen ja tulevaisuusosaamisen hahmottamisen kanssa muodostivat kehittämishankkeen tietoperustan. Tärkeää oli tutustua myös liiketoiminnan perustutkinnon rakenteeseen ja sisältöön sekä tutkinnon antamiin mahdollisuuksiin kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan osaamisen hankkimisessa.
Kuntayhtymän VASKI-hanketyöskentelyssä toimintaa kehitettiin yhdessä neljän pilottiopintoalan edustajien kesken ja kullakin näistä neljästä opintoalasta.
Kehittämistyössä on yhteisten keskustelujen ja pohdintojen lisäksi hyödynnetty käytännön havainnointia toimintaympäristössä sekä organisaation erilaisia asiakirjoja ja dokumentteja, tilastopalvelu Vipusta ja Nuorisobarometriä. Liiketoiminnan opintoalalla hankkeessa kehitettiin paikallinen ammatillinen tutkinnon osa liiketoiminnan perustutkintoon, joka sijoittuu opinnoissa valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien joukkoon. Työssä hyödynnettiin palvelumuotoilun tuplatimanttia ja eri vaiheissa niihin soveltuvia projektityöskentelyn työkaluja, kuten empatiakarttoja, palvelupolkua ja ideakortteja. Projektin tuotoksena syntyi paikallinen ammatillinen tutkinnon osa, Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta, ja sen lisäksi toteutussuunnitelma tähän tutkinnon osan opetukseen.
Sekä suunniteltu tutkinnon osa että sen toteutussuunnitelma ovat sellaisinaan minkä tahansa koulutuksen järjestäjän hyödynnettävissä ja kehitettävissä edelleen. Paikallisten tutkinnon osien avulla on mahdollista luoda opiskelijoita houkuttelevaa, paikallista opintotarjontaa, joka auttaa koulutuksen järjestäjää yhä tiukentuvassa kilpailussa muiden oppilaitosten kanssa paitsi rahoituksesta, myös opiskelijoista. Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sijainti Uudellamaalla aiheuttaa sen, että alueella kilpaillaan kovasti opiskelijoista muiden koulutuksen järjestäjien kanssa, ja oppilaitoksen valintaan vaikuttavat yhä enenevässä määrin koulutuksen järjestäjän julkisuuskuva, laadukkuus ja maine. Osaamistarpeita tulisi ennakoida ja pyrkiä alueelliseen yhteistyöhön sekä osaamisen jakamiseen toimijoiden kesken. Käytännönläheisyyden ja organisaation tarpeista lähtevän kehittämishakuisuuden painottuminen tässä tutkinnon osassa voisi tukea Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tavoitteita opiskeluvuoden pidentämisessä tavoiteltuun 11 kuukauteen vuodessa, jota ammatillisen koulutuksen järjestäjiä odotetaan (Yle 2025).
Paikallinen tutkinnon osa tuo uusia mahdollisuuksia alueelliseen yhteistyöhön ja kehittämiseen alueellisten toimijoiden kanssa, ja sen kautta paikallisten organisaatioiden omasta toiminnasta ja tarpeista ponnistava, vahvasti tulevaisuus- ja kehityshakuinen tutkinnon osa vastaa erinomaisesti myös yhteen ammatillisen koulutuksen tehtävistä työelämän kehittämisen osalta (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). Menestyksen avaimia ovat juuri yhteiskehittäminen sekä kehittämishankkeet paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Ihannetapauksissa syntyy uusia työpaikkoja ja uutta paikallista yrittäjyyttä – vastuullinen ja kestävä liiketoimintaosaaja mahdollistaa paikallisista tarpeista nousevan yhteistyön työpaikkojen ja muiden toimintaorganisaatioiden kanssa, ja se soveltuu myös sellaisenaan tulevien valtakunnallisten tutkinnon perusteiden suunnitteluun.
Opiskelijalle tulevaisuuden kestävyys- ja vastuullisuusosaamista
Opiskelijan näkökulmasta tutkinnon osan tarjoamisella voidaan tukea kestävän tulevaisuuden ammattilaisuuden muodostumista integroimalla kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan osaamista laajemmin liiketoiminnan alan opintoihin. Se on myös sisällöiltään ammatillisena tutkinnon osana laaja ja sen avulla on mahdollisuus omassa tutkinnossaan hankkia erityisosaamista ja erikoistua vastuulliseen liiketoimintaosaamiseen.
Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä oli mukana VASKI-hankkeessa muun muassa siksi, että sen tavoitteissa ja strategiassa pyritään sekä monipuolisen koulutustarjonnan että pedagogisten ratkaisujen ja koulutuksen kehittämiseen, osaamistarpeiden ennakointiin, digitalisaation hyödyntämiseen muun muassa pedagogiikassa, kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan sekä laadukkaissa ja monipuolisissa oppimisympäristöissä toimimiseen (Luksia 2023). Paikallisen ammatillisen tutkinnon osan suunnittelulla on pystytty vastaamaan useisiin näistä tavoitteista ja huomioimaan ne myös opetuksen ja toteuttamis- ja opiskelutavan suunnittelussa. Opetuksen toteuttamissuunnitelmassa on yhdistelty eri opiskelutapoja ja -ympäristöjä niin että osa opetuksesta tapahtuu kontaktiopetuksena yhdessä oppien oppilaitoksessa, ja osa opetuksesta ja esimerkiksi opiskelumateriaalista sijoittuu verkkoon. Opiskelussa hyödynnetään ajankohtaisesti monimediaista ja monikanavaista oppimista, opiskelua ja työskentelyä, kuitenkin niin, että opiskelussa korostuu yhteistyö ja yhdessä kehittäminen.
Työskentelyssä ja opinnon etenemisessä vuorottelevat ja limittyvät joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti koko ajan etenevät prosessit kohdeorganisaatiossa, oppilaitoksella ja verkossa. Työpaikoilla ja muissa vastaavissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä oppilaitoksen ulkopuolella työskennellään yhteistyössä oman kohdeorganisaation kanssa ja laaditaan kehittämisprojekti ja raportti. Työskentelyssä hyödynnetään muun muassa tutkivan oppimisen metodeja ja keinoja, jossa opiskelija on aktiivisena toimijana keskiössä. Tutkinnon osassa korostuu kehittämisosaaminen, tutkiva oppiminen ja yhteistoiminnallisuus, jossa tehdään tiivistiä, vuorovaikutteista työtä opetuksen järjestäjän, opiskelijan ja organisaation kesken.
Lähteet
