Työharjoittelupaikat vähissä – pienyrityksissä pulaa digiosaajista

Yrityksissä hyötyjen mahdollisuus tiedetään, mutta käytännön toteutus vaatii resursseja

Pk-yritysten mahdollisuuksia kehittää omia digivalmiuksiaan on selvitetty laajalti. Digiratkaisujen käyttöönoton hyödyiksi tunnistetaan tehokkuuden lisääntyminen, toiminnan kasvattaminen, automaation lisääminen ja markkina-alueen laajentaminen. Hyötyjen toteutumisen estävät kuitenkin usein riittämätön aika, kouluttautumisen tarve ja puutteet osaamisessa. (OECD 2026)

Toimintaa tehostavien tekoäly- ja muiden digiratkaisujen olemassaolo on siis hyvin tiedossa, mutta kyky hyödyntää niitä puuttuu etenkin pienistä yrityksistä. Tutkimusten mukaan pienimmän kokoluokan yrityksissä esimerkiksi juuri tekoälyn käyttö ja käytön systemaattinen dokumentointi on selvästi vähäisempää kuin isommissa yrityksissä (Tilastokeskus 2025).

Asiaa ei ole tutkittu yhtä paljon pienyrittäjien ja yksinyrittäjien kohdalla, mutta haasteet heillä ovat hyvin samanlaisia kuin tutkituissa pk-yrityksissä. Aivan pienissä yrityksissä valmius omaksua digiratkaisuja osaksi toimintaa henkilöityy erityisen vahvasti yksittäisiin ihmisiin. Juuri siellä apua tarvittaisiin kipeimmin.

Pk-yritysten digitalisaatio on toki kiihtynyt edelleen vuoden 2026 aikana, mutta suurimmaksi esteeksi monipuolisten ratkaisujen käytölle koettiin kevään barometrissa tiedon ja osaamisen puute. Samaan aikaan, taloustilanteen takia, yritykset ovat erittäin varovaisia lisäämään henkilöstöään. (Suomen Yrittäjät 2026).

Harjoittelupaikkojen väheneminen

Hankala työtilanne ja sen myötä opiskelijoiden valmistumisen viivästyminen on jo pidempään aiheuttanut huolta oppilaitoksissa. Muutos on näkynyt myös IT-tradenomien valmistumisaikojen venymisenä. Toinen näkyvä muutos on ollut palkattomien harjoittelupaikkojen lisääntyminen. Aiemmin IT-tradenomeille oli tarjolla vain harvoin palkattomia harjoitteluja, opiskelijoille löytyi lähes aina palkallinen työ. Vallitsevan tilanteen takia opiskelijoiden asennoituminen palkattomaan harjoitteluun on nyt muuttunut: harjoittelu nähdään arvokkaana kokemuksena ja ensikosketuksena oman alan tehtäviin ja osittain siihen ollaan valmiita tarttumaan, myös ilman työstä maksettavaa palkkaa. Olennaista on päästä oppimaan ja soveltamaan osaamistaan käytäntöön. Toki edelleen perusviesti alalle on, että rahanarvoisesta työstä kuuluisi maksaa korvaus.

Suoramarkkinointia potentiaalisille työnantajille

Keväällä 2026 Laurean IT-tradenomiopiskelijoiden ohjaustiimissä ryhdyttiin pohtimaan keinoja edistää opiskelijoiden harjoittelupaikkojen löytymistä. Käynnissä olevissa hankkeissa oli tullut esille, että Uudellamaalla on paljon yrityksiä, joissa on kehittämishalukkuutta, tekijät vain puuttuvat. Toisaalta yrityksissä ei aina itse osattu määritellä työnkuvia, joilla harjoittelijaa voisi lähteä hakemaan. Tiedostettiin vain, että monenlaista uutta osaamista tarvittaisiin.

Aloimme pohtia suoramarkkinointikampanjaa pienyrityksiin. Tavoitteena oli tehdä konkreettisesti näkyväksi se, miten monin eri tavoin harjoittelija voisi osallistua yrityksen toiminnan kehittämiseen.  Halusimme myös madaltaa rekrytointiin ryhtymisen kynnystä. Laurea ohjeistaa yrityksiä harjoittelijan rekrytoimiseen ja työpaikan ilmoittamiseen verkkosivuillaan (Laurea 2026). Aloitteen on kuitenkin tultava yritykseltä. On myös huomattu, että rekryilmoitus ei aina tavoita oikeaa kohderyhmää JobTeaserissä, joka on yritysten työpaikkailmoituksen julkaisemisen alusta.

IT-tradenomeista on moneksi!

Visuaalista mainosta lähdettiin suunnittelemaan Laurean omien harjoittelijoiden kanssa. Myöhemmin mukaan otettiin Laurean yritysyhteistyöstä vastaavat toimijat ja heidän kanssaan pohdimme kampanjan kohderyhmää.

Kampanjassa päätimme keskittyä ”vähemmän teknisiin” IT-tradenomin työnkuviin. Ideoimme ensin yhdessä laajan valikoiman IT-tradenomin potentiaalisia työtehtäviä, mutta lopuksi päätimme jättää mainoksen ulkopuolelle koodauspainotteiset tehtävät. Tämä siitä syystä, että koodaustehtäviä tarjoavat eniten perinteiset IT-talot. Nyt halusimme lähestyä nimenomaan yrityksiä, jotka eivät ole IT-alan yrityksiä, mutta tarvitsevat tukea omien IT- ja digiratkaisujensa kehittämisessä.

Päädyimme valitsemaan seuraavat viisi kehittämisaluetta, joihin harjoittelija voisi tuoda helpotusta:

• Tekoälyä työarkeen
• Power BI-raporttien kehittäminen
• Chatbotin kehittäminen
• Digimarkkinoinnin kehittäminen
• Käytännön digiratkaisujen kehittäminen

Harjoittelijat laativat visuaalisen mainosposterin, jossa esiteltiin nämä erilaiset kehittämisalueet ja niissä tapahtuva konkreettinen ratkaisu. Tavoitteena oli herättää yritykset tiedostamaan omat tarpeensa. Lisäksi halusimme viestiä, kuinka yritys voisi saada hyvin matalalla kynnyksellä kaipaamansa lisäkädet kehitystyötä tekemään.

Alla kuviossa 1 näkyy lopullisen mainoksen alkuosa: se sisältää yleiskuvauksen harjoittelusta ja yhden työnkuvaesimerkin (digimarkkinointia yrityksen verkkonäkyvyyden parantamiseksi).

Kuviossa 2 on esimerkkinä chatbotin ja tekoälyn kehittämiseen tähtäävät työnkuvat. Samalla periaatteella mainos esitteli kaikki viisi työnkuvaa.

Kampanjan jalkauttaminen

Huhtikuussa mainos oli valmis ja yhteistyössä Laurean yrityspalveluiden kanssa mainos lähetettiin kohderyhmälle. Viesti lähetettiin sähköpostilla yrityspalveluiden osoitteesta, jolloin mahdolliset lisätiedustelut ja yhteydenotot kanavoituisivat myös oikeaan osoitteeseen.

Viesti herätti välittömästi useamman yrityksen kiinnostuksen. Yhteydenottoja tuli useita, muutamia kymmeniä. Kaikki eivät lopulta realisoituneet harjoittelupaikkailmoituksiksi, mutta tarjolle tuli joitakin konkreettisia työharjoittelujaksoja. Yksityiskohtaista kampanjan tulosten mittaamista ei ollut suunniteltu, joten lopulta emme tiedä, mitkä kaikki JobTeaseriin ilmestyneet uudet työharjoitteluilmoitukset olivat suoraa seurausta kampanjasta. Kaikkineen olimme erittäin tyytyväisiä. Jokainen opiskelijalle tarjoutunut uusi työmahdollisuus on tässä työmarkkinatilanteessa erittäin arvokas. Oppilaitoksen on hyvä toimia aktiivisesti erilaisin tavoin, jotta opiskelijalle merkityksellinen työharjoitteluvaihe toteutuu osana AMK-tutkintoa.