Blended Intensive Programme (BIP) “Multidisciplinary teamwork in social and health care” kokosi eri koulutusaloilta tulevia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita harjoittelemaan monialaista tiimityötä simulaatioiden avulla. Kansainvälinen yhteistyö ja yhteinen oppiminen antoivat edellytyksiä monialaisen osaamisen vahvistumiselle.

Monialainen oppiminen simulaation avulla

”Multidisciplinary teamwork in social and health care” -opintojakson uutena pedagogisena ratkaisuna oli ammattikorkeakoulu- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden yhteinen oppiminen: YAMK-opiskelijat pääsivät kehittämään osaamistaan simulaatioiden suunnittelussa, fasilitoinnissa ja arvioinnissa, samalla kun AMK-opiskelijat hyötyivät vertaisoppimisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta.

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö edellyttää yhä vahvempaa monialaista yhteistyötä. Tätä osaamista voidaan kehittää tehokkaasti simulaatio-oppimisen avulla, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan realistisia ja usein kompleksisia tilanteita turvallisessa ympäristössä. (Barton, Lackie & Miller 2023.) Monialaisen simulaation hyötyjä ovat muun muassa lisääntynyt itseluottamus, vahvistunut ammatillisten roolien tunnistaminen sekä parantuneet viestintä- ja tiimityötaidot (Joyce, Carr, Smart, Armour & Gormley 2025).

Kolmatta kertaa toteutettu Multidisciplinary Teamwork in Social and Health Care -Blended Intensive Programme (BIP) -opintojakso järjestettiin yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Karel de Grote University of Applied Sciencesin ja VID Specialized Universityn kanssa. Kiertävän järjestämisvastuun mukaisesti opintojakso toteutettiin tällä kertaa Oslossa, Norjassa. AMK-opiskelijoiden taustat vaihtelivat sairaanhoitajista ja kätilöistä ortopedagogeihin. Laurea-ammattikorkeakoulusta toteutukseen osallistui YAMK-opiskelijoita Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden ja Global health and crisis management -koulutuksista. Kaikkiaan opintojaksolle osallistui noin 50 opiskelijaa, ja opettajia oli mukana kaikista yhteistyökorkeakouluista.

Blended-malli: verkosta intensiiviviikkoon

Opintojakso toteutettiin monimuotoisesti. Se käynnistyi verkkovälitteisellä aloituksella, jossa opiskelijat esittelivät itsensä ja alkoivat rakentaa yhteistä ymmärrystä tulevista osaamistavoitteistaan. Eri koulutusasteiden opiskelijoiden tavoitteet erosivat toisistaan. YAMK-opiskelijoiden tavoitteisiin sisältyi tutkimuksellinen näkökulma, jonka voidaan katsoa tukevan kliinisen asiantuntijuuden kehittymistä. Heidän tavoitteenaan oli kehittää osaamistaan simulaatioiden suunnittelussa, fasilitoinnissa ja arvioinnissa.

Ennakkotehtävät valmistivat opiskelijoita intensiiviviikkoon, jonka aikana simulaatio-oppiminen oli keskeisessä roolissa. YAMK-opiskelijoiden ennakkotehtäviin kuului perehtyminen simulaatiopedagogiikkaa sekä ohjauskeskustelua käsitteleviin tutkimusartikkeleihin ja tehdä artikkeleiden laadunarviointi Joanna Briggs Instituten (JBI) kriteereiden mukaisesti. Lisäksi he laativat tutkimustietoon perehtymisen pohjalta ennalta annettuihin potilasskenaarioihin soveltuvat tuntikäsikirjoitukset.

YAMK-opiskelijoiden rooli rikastutti oppimiskokonaisuutta

Uutena elementtinä verrattuna aikaisempiin toteutuksiin, opintojaksolla oli eri koulutustasojen opiskelijoiden vuorovaikutteinen oppiminen, mikä mahdollisti osaamisen jakamisen. Erityisesti YAMK-opiskelijoiden osallistuminen simulaatioiden suunnitteluun ja ohjaamiseen toi oppimisympäristöön uudenlaista näkökulmaa ja vertaisoppimisen mahdollisuuden. Eri vaiheessa olevien opiskelijoiden vertaisoppiminen voi edistää opiskelijoiden kliinistä kehittymistä, tukea kohdennettua vertaispalautetta sekä vahvistaa psykologista turvallisuutta ja ammatillisen identiteetin muodostumista. Tästä käytetään tutkimuskirjallisuudessa käsitettä ”near-peer learning”. (Smith ym. 2024.)

BIP-viikon päätteeksi kerätty opiskelijapalaute nosti esiin simulaatio-oppimisen merkityksellisyyden sekä AMK- että YAMK-opiskelijoiden keskuudessa. YAMK-opiskelijat kokivat erityisen arvokkaaksi mahdollisuuden harjoitella fasilitointia ja oppimiskeskustelua, eli ohjattua keskustelua simulaatiotilanteen jälkeen, jota pidetään simulaatioissa keskeisenä oppimisen syventämisessä. Kansainvälinen ja englanninkielinen oppimisympäristö tarjosi lisäksi mahdollisuuden kehittää kulttuurien välistä osaamista ja viestintätaitoja. Myös opintojakson rakenne sai kiitosta, sillä intensiivinen oppiminen ja vapaamuotoinen yhdessäolo tukivat onnistuneesti ryhmäytymistä ja oppimista.

Toteutus tarjosi arvokkaita kokemuksia erityisesti opintojakson opettajille sen jatkokehittämistä varten. Roolien ja tavoitteiden jäsentäminen auttaa vahvistamaan yhteistä ymmärrystä ja tukee oppimisprosessin sujuvuutta.

Simulaatioiden toteutuksessa havaittu vaihtelu opettajien keskuudessa, erityisesti oppimiskeskustelujen toteutustavoissa eri maiden välillä, tarjoaa hyvän pohjan yhtenäisempien pedagogisten ratkaisujen kehittämiselle. Samoin ennakkotehtävien ja intensiiviviikon entistä tiiviimpi kytkeminen voi vahvistaa oppimisen jatkuvuutta ja lisätä tehtävien merkityksellisyyttä opiskelijoille.

Kokonaisuutena eri koulutustasoja yhdistävä toteutus osoittautui lupaavaksi ja pedagogisesti rikkaaksi lähestymistavaksi sekä opintojakson opettajien että toteutukseen osallistuneiden opiskelijoiden mielestä, jonka kehittämistä kannattaa jatkaa.

Lähteet

• Barton, L., Lackie, K. & Miller, S. 2023. Scoping Review: Interprofessional Simulation as an Effective Modality to Teaching Interprofessional Collaborative Competencies in the Emergency Department. Journal of Research in Interprofessional Practice and Education, 13(1), 1–31. Viitattu 27.5.2026.
• INACSL Standards Committee. 2021. Healthcare Simulation Standards of Best Practice. Clinical Simulation in Nursing, 58, 1–106.
• Joyce, B., Carr, D., Smart, A., Armour, D., & Gormley, G. J. 2025. Learning better together? A scoping review of in-person interprofessional undergraduate simulation. Advances in Simulation, 10, 24. Viitattu 27.5.2026.
• Smith, L. E., McBride, M. E., Henschen, B., Bierman, J., Uchida, T., & Eppich, W. 2024. Mechanisms of near-peer learning in a longitudinal clerkship: A grounded theory study. Academic Medicine, 99(7), 771–777. Viitattu 27.5.2026.