Vertaistuki on omaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tukevat toisiaan. Yhteisten kokemusten jakaminen lisää keskinäistä ymmärrystä. (Mielenterveystalo.) Jakaminen vertaisten kesken mahdollistaa sen, että ohjeita ei anneta auktoriteettiasemasta, mikä on lähestyttävämpää. Korkeakoulussa vertaistukea toisilleen voivat tarjota opiskelijat pienryhmissä. Laureassa kokeiltiin kolmea eri vertaistukiryhmien muotoa ja tässä artikkelissa esittelemme niitä. Koronaviruspandemian vuoksi vertaistukiryhmät toimivat pääosin etänä.
Etäopiskelun aiheuttamat ongelmat opiskelijoiden hyvinvoinnille
Kuva: Thought Catalog on Unsplash
Poikkeusaika iski kaikille yllättäen ja pandemian sekä rajoitusten vaikutukset ulottuivat lähes jokaiselle elämän osa-alueelle. Opiskelijoiden näkökulmasta suurin muutos oli etäopetukseen siirtyminen, varsinkin opiskelumuodokseen päiväopinnot valinneille. Meillä Laureassa, kuten varmaankin muissakin korkeakouluissa, opiskelijoiden palaute ja kommentit liittyen koronaviruspandemiaan koskivat usein sitä, miten sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet ja opiskelurytmi kadonnut. Moni koki myös motivaatio-ongelmia ja haastetta opiskelutehtävien aloittamisessa.
Ammattikorkeakouluopinnoissa ryhmäytymistä tukevat tapahtumat ja monet yhteiset pakolliset opintojaksot sijoittuvat ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Ero toiseen vuoteen voi tuntua suurelta, kun itseohjautuvuutta vaaditaan enemmän niin opintojen suunnittelussa kuin verkostoitumisessa, vaikka kuitenkin useilla opiskelijoilla on toisena vuonna edelleen tarvetta vertaistuelle. Toisena opiskeluvuotena voi olla paljon haastavampaa luoda pysyviä ystävyyssuhteita ja löytää oma porukka, koska monet porukat ovat muodostuneet jo ensimmäisenä vuotena. Samaan ryhmäänkin kuuluvilla on vähemmän yhteisiä tunteja, joilla luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita koulukavereihin, ja jokaisen opiskelijan opinnot muuttuvat yksilöllisemmiksi mitä pidemmälle opinnoissa edetään.
Toinen toistuvasti esiin nouseva murroskohta opinnoissa on opinnäytetyön tekeminen. Silloin ollaan opintojen loppuvaiheessa, joten moni suorittaa opinnäytetyön lisäksi lähinnä itse valitsemiaan täydentävän osaamisen opintoja, ja läsnäolopakollisia tunteja on vähemmän. Opinnäytetyöprosessi on pitkä ja vaativa uudenlaisella tavalla verrattuna muihin opiskelutehtäviin. Moni kipuilee aloittamisen ja etenemisen kanssa, mutta opiskelija jää näiden ongelmien kanssa helposti yksin, sillä yhteisiä järjestettyjä hetkiä samassa opintojen vaiheessa olevien kanssa on niukasti.
Vertaistukiryhmien hyvät vaikutukset
Idea vertaistukiryhmien aloittamiselle saatiin Laurean opiskelijoilta korona-aikaan kerätystä Mitä kuuluu -kyselystä. Kyselyssä selvitettiin koronaviruspandemian johdosta käyttöön otettujen rajoitustoimenpiteiden vaikutuksista opiskelijan arkeen ja kokemuksiin opiskelusta ja oppimisesta.
Vertaistukiryhmä tarjoaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia kontakteja opiskelijan arkeen. Vertaistuki tuo rytmiä ja rakennetta opiskelupäiviin. Kun yhdessä työskentelyä on sovittuun aikaan, ja voi syntyä positiivista sosiaalista painetta edistää omia opintojaan. Kun opiskelijat kokevat olevansa osana vertaistukiryhmää, se saattaa myös vaikuttaa siihen, että he kokevat itsensä osaksi Laurean opiskelijayhteisöä. Yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute koettiin opintojen edistymistä hidastavana tekijänä tutkimuksessa (Määttä & Uusiautti 2016).
Vertaistukiryhmien eri toimintamallien kokeilut
Laureassa on vuonna 2021 OMA OTE-hankkeessa kokeiltu kolmea eri toimintamallia vertaistuen järjestämiseksi opiskelijoille. OMA OTE-hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka tähtää opiskelijan hyvinvointitoimijuuden ja opintojen edistymisen tukemiseen koronaviruspandemian aikana. Hankkeen eri toimintamallit on kuvattu aikaisemmin ilmestyneessä artikkelissa (Akiola, Niemi, Nykänen & Suvisaari 2021) ja tarkemmin eri toiminnoista voit lukea useista hankkeesta kirjoitetuista artikkeleista (Aho, Martikainen, Mäkelä & Nykänen 2021, Akiola, Martikainen & Niemi 2021, Makkonen, Sorri & Suvisaari 2021, Martikainen & Nykänen 2021).
Kokeilussa olleet vertaistuen toimintamallit ovat seuraavanlaiset:
- Opiskellaan yhdessä -vertaistukiryhmät, joissa opiskelijat saavat alussa koulutuksen, mutta toimivat sen jälkeen itsenäisesti. Ryhmällä on kummi ohjaajien joukosta.
- Hankkeessa projektityöntekijänä työskentelevä loppuvaiheen opiskelija perusti vertaistukiryhmän opinnäytetyötä tekeville. Ryhmä tapasi ensin projektityöntekijän ohjaamana ja myöhemmin jatkoi toimintaansa itsenäisesti.
- Asiantuntijoiden ohjauksessa toimiva vertaistukiryhmä, jossa tavattiin 7 viikon ajan.
1. Opiskelijoiden itsenäisesti toteuttama, mutta tuettu vertaistukiryhmä
Opiskellaan yhdessä -vertaistukiryhmien toiminta aloitettiin keväällä 2020 ja sitä jatkettiin koko vuoden ajan uusia vertaistukiryhmiä luoden. Sekä kevätlukukaudella että syyslukukaudella viisi ryhmää aloitti toimintansa. Syyslukukaudella vertaistukiryhmien markkinointia vielä suunnattiin tarkemmin sekä opinnäytetyötään tekeville ja toisen vuoden opiskelijoille. Ryhmiä on ollut niin suomen- kuin englannin kielellä.
Vertaistukiryhmiä luotiin samassa opiskelujen vaiheessa olevista eri alojen opiskelijoista yli kampusrajojen. Tarkoituksena oli luoda yhteisöllisyyttä ja tukea opiskelijoiden verkostoitumista, sillä Laureassa opetus tapahtuu valtaosin saman alan opiskelijoiden seurassa. Uskoimme, että samassa opintojen vaiheessa olevat opiskelijat saavat yhdessä opiskelusta ja vertaistuesta eniten irti, koska heillä on todennäköisimmin samoja haasteita opinnoissaan.
Ryhmien työskentely käynnistettiin aloituskoulutuksella, jossa toimintaa ohjaavat asiantuntijat jakoivat vinkkejä liittyen etäopiskeluun, oppimiseen sekä vertaistukiryhmän toimintatapoihin. Tämän lisäksi koottavan ryhmän jäsenet tutustuivat toisiinsa ja sopivat yhteisistä pelisäännöistä ja käytettävistä työkaluista sekä viestintätavoista.
Aloituskoulutuksen jälkeen ryhmät jatkoivat tapaamisia itsenäisesti etänä sopimassaan rytmissä. Kukin ryhmä sai aloituskoulutuksen yhteydessä kummin, joka piti yhteyttä ryhmään. Kummilta sai halutessaan lisää tukea opiskelutekniikoihin ja toimintatapoihin.
Yhden vertaistukiryhmän kokemuksista kertovassa artikkelissa (Laurea 2021) osallistujat kuvailivat ryhmää “voimavaroja antavaksi, hyödylliseksi ja kannustusta tuovaksi, mutta myös paikaksi, missä uskaltaa rehellisesti kertoa huolistaan”. Ryhmien yhteisessä palautetilaisuudessa opiskelijat mm. kertoivat, että “vertaisryhmä oli hyödyllinen, koska se “pakotti” laittamaan opiskeluajat kalenteriin” ja “ryhmästä sai rytmiä viikkoon ja koin vuorovaikutuksen hyödyllisimmäksi”.
2. Vertaisohjaajavetoinen opinnäytetyö-vertaistukiryhmä
Kesällä 2021 haettiin osallistujia hankkeen projektityöntekijän ohjaamaan vertaistukiryhmään. Ryhmä oli suunnattu opinnäytettään kesäaikaan tekeville, koska tiedettiin, että tässä opiskelun vaiheessa koetaan erityistä tuen tarvetta juuri ammattikorkeakoulun kesätauon aikana. Myös vertaisohjaajalla oli opinnäytetyö kesken, joten hän soveltui tehtävään hyvin.
Ryhmä tapasi muutamaan otteeseen kesän aikana ohjaajan kutsumana ja jatkoi toimintaansa sen jälkeen itsenäisesti syyslukukauden 2021 ajan. Ryhmässä käsiteltiin ryhmän jäsenten etenemistä opinnäytetyöprosessissa, erilaisia pulmia sekä vaihdettiin kuulumisia. Ongelmaksi kuitenkin muotoutui se, että useisiin pulmiin olisi kaivattu apua opinnäytetyöohjaajilta, eikä niitä pystytty ratkaisemaan vertaisryhmän osallistujien kesken.
3. Asiantuntijan ohjaama vertaistukiryhmä
Opintopsykologit ovat ohjanneet Laureassa eri hyvinvoinnin osa-alueisiin ja itsensä kehittämiseen tähtääviä ryhmiä. Erityisopettaja kehitti Opinnot sujuvaksi-ryhmän heille, jotka kaipaavat tukea opiskelun menetelmiin ja opiskelutekniikoihin sekä oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen.
Ryhmä tapasi viikoittain Zoomissa, yhteensä seitsemän kertaa. Lukumateriaalina käytettiin Tommi Valkosen Mestariopiskelija (2016) e-kirjaa. Tapaamisten teemat käsittelivät oppimisen harhaluuloja, opiskelumotivaatiota, muistiinpano- ja muistitekniikoita sekä kielten ja matematiikan opiskelua. Tapaamisissa vaihdettiin kuulumisia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä sekä erityisopettaja jakoi teknisiä vinkkejä.
Tiiviiseen ryhmään muodostui hyvä ryhmähenki, joka ilmeni esimerkiksi siinä, että Zoomissa videoyhteydet pysyivät päällä. Vetäjät tarjosivat raamit keskustelulle ja loivat vuorovaikutusta, mutta ensisijaisena tavoitteena oli saada ryhmä tarjoamaan vertaistukea toisilleen.
Ryhmäläiset antoivat positiivista palautetta etenkin mahdollisuudesta rauhalliseen pysähtymiseen. Osallistujat kuvailivat työpajaa “opiskeluviikon kohokohdaksi” ja “kevyemmäksi tuulahdukseksi uuteen AMK-opiskelun arkeen.” Toisena tavoitteena ollut luottamuksellinen ja lämminhenkinen yhteistoiminta oli palautteiden perusteella toteutunut. Tämän mahdollisti ryhmän kohtuullinen koko, joka antoi kaikille tilaa osallistua omalla tavallaan. Vetäjien rohkaisevaan osallistumiseen kannustava työote näytti toimivan.
Ohjatun vertaistukiryhmän raamit on hyvä pitää väljinä, vaikka perusrakenne olisi tiedossa. Tässä kontekstissa vetäjän on hyvä osata reagoida nopeasti ja sietää jonkin verran epävarmuutta. Ryhmässä hetkeen heittäytyminen ja moniulotteinen keskustelu on kaikille osapuolille palkitsevaa. Pilottiryhmän aktiivisuus osoitti, että vapaa keskusteluilmapiiri kannattelee toimintaa, vaikka aina ei ihan suunnitelmien mukaan menisikään. Opiskelijoille ryhmä tarjoaa vertaistukea ja havaintoja, että muutkin kokevat opintojen arjessa samoja tilanteita ja ajatuksia. Päämäärätietoisen suorittamisen rinnalle on hyvä löytää pysähtymisen hetkiä ja pohtia, kuinka opintoja voisi tehdä enemmän tarkoituksenmukaisesti. Parhaimmillaan ryhmässä voi syntyä myös merkityksellisiä ystävyyssuhteita.
Lopuksi eri muotojen vertailua
Kaikki vertaistukiryhmien muodot osoittautuivat kokeilussa toimiviksi. Erilaiset vertaistukiryhmien muodot eroavat sen mukaan, paljonko korkeakoulun henkilökunnan ohjausta niihin tarjotaan ja paljonko resursseja ne korkeakoululta vaativat. Itseohjautuvat vertaistukiryhmät edellyttävät toimiakseen enemmän ryhmän jäsenten oma-aloitteisuutta sekä henkilökemioiden yhteensopivuutta. Ryhmään ilmoittautuminen edellyttää opiskelijalta myös rohkeutta. Erilaiset ryhmät sopivat erilaisille opiskelijoille, ja siksi haluamme jatkaa monenlaisten vertaistukiryhmien tarjoamista opiskelijoillemme.
Lähteet:
OMA OTE-hankkeessa kirjoitetut artikkelit
- Aho, P., Martikainen, S., Mäkelä, E. & Nykänen, A. 2021. Kokemuksia tekstiviestiin perustuvasta etsivästä toiminnasta opiskelijoiden opintojen edistymisen tueksi. https://journal.laurea.fi/kokemuksia-tekstiviestiin-perustuvasta-etsivasta-toiminnasta-opiskelijoiden-opintojen-edistymisen-tueksi/#ffdd348e
- Akiola, J., Martikainen, S. & Niemi, H. 2021. Laurean oma ohjaamo eli Poikkeamo. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/laurean-oma-ohjaamo-eli-poikkeamo/#ffdd348e
- Akiola, J., Niemi, H., Nykänen, A. & Suvisaari, A-M. 2021. OMA OTE-hankkeessa tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen edistymistä korona-aikana. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/oma-ote-hankkeessa-tuetaan-opiskelijoiden-hyvinvointia-ja-opintojen-etenemista-korona-aikana/#ffdd348e
- Makkonen, A., Sorri, R. & Suvisaari, A-M. 2021. Miten selvisin opiskelijana pandemia-ajasta – rakensinko toimintamalleja vai jäinkö yksin? Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/miten-selvisin-opiskelijana-pandemia-ajasta-rakensinko-toimintamalleja-vai-jainko-yksin/#ffdd348e
- Martikainen, S. 2021. HOPS-työskentely ja -työpajat opintojen etenemisen ja opiskelijan toimijuuden tukena. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/hops-tyoskentely-ja-tyopajat-opintojen-etenemisen-ja-opiskelijan-toimijuuden-tukena/#ffdd348e
- Nykänen, A. 2021. HOPSien ajantasaisuutta ja ohjaavuutta kehitetty opintojen etenemisen ja kysyntälähtöisen opintotarjonnan kehittämiseksi. https://journal.laurea.fi/hopsien-ajantasaisuutta-ja-ohjaavuutta-kehitetty-opintojen-etenemisen-ja-kysyntalahtoisen-opintotarjonnan-kehittamiseksi/#ffdd348e
Muut lähteet
