Ulkomaalaistaustaiset suhtautuvat yrittäjyyteen suomalaistaustaisia myönteisemmin. Tilastojen mukaan lähes joka viides turvapaikkataustainen toimii Suomessa yrittäjänä (Sutela, 2015).Idea toimintamallista, jossa ulkomaalaistaustainen turvapaikanhakija voisi halutessaan osallistua suomalaisyrityksen vientiponnisteluihin omalla yrittäjyydellään, heräsi pakolaistulvan voimistuessa.  Mitä pidemmälle idean tarpeellisuuden selvittäminen jatkui, sitä konkreettisemmaksi muodostui tarve räätälöidylle hankkeelle ja koulutusmallille, jossa otetaan huomioon yrittäjyyden keskeisimmät perusteet sekä kulttuurin ja liiketoimintaympäristön eroavaisuudet.  Näin sai alkunsa Tulevaisuuden polku -pilottihanke (2019), joka vahvistaa maahanmuuttajataustaisen turvapaikanhakijan yrittäjyysvalmiuksia, sekä kasvattaa ymmärrystä yrittäjyyden mahdollisuuksista.

Hankkeen koordinoinnista vastaa Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Hanke tarjoaa työllistymiseen tähtääviä koulutuspolkuja turvapaikanhakijoille. Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä rakentui kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista, koska juuri tämä ryhmä oli akuuteimman tuen ja koulutuksen tarpeessa. Toimenpiteillä pyritään lisäämään tietoa turvapaikanhakijoiden tulevaisuuden uramahdollisuuksista ja liiketoiminnan mahdollisuuksista kotimaan jälleenrakennuksessa yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Ennen kaikkea Tulevaisuuden polku -hankkeen tavoitteena on tarjota turvapaikkaprosessin eri vaiheissa oleville henkilöille ja perheille lisää vaihtoehtoja oman elämän hallintaan. Yhteensä 25 eritaustaista henkilöä on osallistunut pilotin yrittäjyyskoulutukseen, jonka toteutuksesta kerrotaan tässä artikkelissa.

Taustaa: turvapaikanhakijat yrittäjyyskasvatuksen kohderyhmänä

Lähi-idän konfliktien seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi Euroopassa voimakkaasti vuonna 2015 ja myös Suomessa turvapaikkahakemusten määrä noin kymmenkertaistui edellisvuodesta. Suomessa tilanteeseen reagoitiin tiukentamalla maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa muun muassa hallituksen turvapaikkapoliittisella toimenpideohjelmalla, jonka mukaan ”Suomen lyhyen aikavälin tavoitteena on katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta maahamme ja saada turvapaikkakustannukset hallintaan sekä kotouttaa tehokkaasti turvapaikan saaneet” (Valtioneuvosto, 2015). Kiristyvän turvapaikkapolitiikan seurauksena Maahanmuuttoviraston käsittelemien turvapaikkahakemusten kielteisten päätösten suhteellinen osuus moninkertaistui vuosien 2015 ja 2017 välillä (Saarikkomäki ym. 2018), joka siis enteilee jo osittain Suomeen kotoutuneiden henkilöiden tulevaa palautusta kotimaahansa.

Tilastojen mukaan Suomessa työskentelevät ulkomaalaistaustaiset suosivat osa-aika, ilta-, etä- ja viikonlopputyöskentelyä suomalaistaustaista väestöä enemmän, aivan kuten palvelu- ja myyntityötäkin. Edelleen on mahdollista, että ulkomaalaistaustaisen väestön jo olemassa olevaa osaamiskapasiteettia ei vielä osata arvostaa ja hyödyntää Suomessa. (Sutela, 2015.)

Tulevaisuuden polku on Euroopan unionin sisäasioiden AMIF-rahastosta rahoitettu vuoden kestävä pilottihanke, joka alkoi elokuussa 2019. Yhtenä keskeisenä tavoitteena hankkeessa on kehittää ja toimeenpanna Irakin markkinoiden ja yhteiskunnan erityispiirteet huomioiva yrittäjyysvalmiuksia kehittävä koulutuskokonaisuus. Yrittäjyyskoulutuksen toteuttamisesta vastaa Laurea-ammattikorkeakoulu ja kohderyhmänä ovat irakilaiset turvapaikanhakijat. Koulutuskielinä ovat arabia, englanti ja suomi.

Hankkeeseen on rekrytoitu suomalaisia kiertotalouden yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan yritystoimintaansa Irakiin ja joilla on kokemusta maahanmuuttajien kanssa toimimisesta. Osana koulutuksen suunnittelua toteutettiin toimintaympäristö- ja markkinatutkimukset Irakissa ja lisäksi hankkeen projektipäällikkö vieraili Irakissa tapaamassa yrittäjyyden sidosryhmätoimijoita. Yrittäjyyskoulutusta on suunniteltu yhteistyössä niin ikään irakilaisten liiketoiminnan asiantuntijoiden kanssa ja viimeisimmässä muodossaan se voidaankin nähdä eräänlaisena työvoimakoulutuksena erilaisista itsensä työllistämisen vaihtoehdoista.

Koulutuksen suunnittelun taustaa

Richard Cantillo (1680–1734) oli varhaisin tiedemies, joka antoi taloudellisen merkityksen käsitteelle ”Entrepreneur”. Taloudellisessa järjestelmässä hän tunnisti kolme erilaista tahoa: maanomistajat, yrittäjät ja vuokraajat. Cantillon mukaan yrittäjät ovat järjestelmässä keskeisessä asemassa, koska he toimivat maanomistajan ja vuokraajan välillä. Cantillon taloudellisen näkemyksen mukaan yrittäjät ovat taho, joka vastaa vaihdantataloudesta ja talouden kierrosta.

Richard Cantillon aikakauden jälkeen yrittäjyys on saanut rinnalleen useita tieteellisiä määritelmiä. Eri tutkijoiden mukaan yrittäjyys on

• epävarmuuden sietämistä ja riskinottokykyä
• uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja liiketoimintamallien suunnittelua ja kehittämistä
• markkinoilla avautuvien mahdollisuuksien tunnistamista
• organisaatioiden luomista ja kehittämistä
• yhteisöllisyyttä sekä verkostoitumista
• merkittävissä määrin myös jonkin asian omistajuutta.

Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta ehkä keskeinen kysymys on kuitenkin se, kenen näkemyksiin yrittäjyyskasvatuksen perusteet tulisi rakentaa? Tänä päivänä monen korkeakoulun yrittäjyyskasvatus näyttäisi pohjautuvan Schumpeterin (1883 – 1950) innovaatiolähtöiseen maailmankatsomukseen. Tämä on johtanut siihen, että monen korkeakoulun kurssikuvaukset pullistelevat start-up-sektorin jargonia. Ikävän usein perinteisen liiketoiminnan lainalaisuudet unohtuvat tässä start-up-yrittäjyyden muodossa, kun opiskelijoiden toimintamallinen tekeminen keskittyy sijoitusesitysten räätälöintiin ja rahoitusneuvotteluihin. Yrittäjyydestä on tullut trendikästä ja ulospäin jopa kadehdittavaa, vaikka yritys toimisi pitkiäkin aikoja ilman varsinaista liiketoimintaa eli asiakaslaskutusta.  Jokainen pitkän linjan yrittäjä tietää, että asiakas on kuningas ja vain se mahdollistaa yritystoiminnan jatkuvuuden.

Tulevaisuuden polku- hankkeen yrittäjyyskasvatusmallissa ei hyödynnetty start-up-sektorin lainalaisuuksia, vaan palattiin yrittäjyyden alkujuurille, nimittäin Richard Cantillon ajatuksiin vaihdantataloudesta, jossa ydinosaamisalueita ovat tuotteiden ostaminen ja myynti. Vauvakin oppii kävelemään ryömimis- ja konttausvaiheiden jälkeen. Aivan samalla tavoin tulisi oppia yrittäjyyttä, eri taitoluokka kerrallaan – ja vasta viimeisessä vaiheessa edetä yrittäjyyden haasteellisimpaan muotoon, eli start-up-yrittäjyyden pariin.

Kyseinen filosofia huomioiden koulutuksen sisältö rakennettiin neljän eri koulutuspäivän ympärille 1) yrittäjyyden monimuotoisuuden ymmärtäminen, 2) oman osaamisen myynti ja hinnoittelu, 3) kansainvälinen liiketoiminta teoriassa ja 4) kansainvälinen liiketoiminta käytännössä – case Irak.

1. Yrittäjyyden monimuotoisuuden ymmärtäminen (8 h)

Yrittäjyydestä puhuttaessa ja sitä opettaessa tulisi käsittää sen monimuotoisuus. Kuvio 1 havainnollistaa, kuinka yrittäjyys nähdään arkikielessä ja millaisia yrittäjyyden muotoja sen ympärille on käytännössä syntynyt. Erityisen tärkeätä olisi ymmärtää se, kuinka nämä kuvan yrittäjyysmuodot eroavat toisistaan vaatimustason- ja tarvittavan osaamisen suhteen.

Ensimmäisen päivän aikaan käytiin syvällistä keskustelua näistä eri yrittäjyysmuodoista ja siitä miten oma yrittäjyyspolku tulisi rakentaa. Kuvio havainnollistaa myös, miten yrittäjyyden ja palkkatyön käsitteet yhdistyvät oman osaamisen kaupallistamisessa, ja osoittaa, kuinka työelämä muuttuu yrittäjämäisemmäksi.  Tulevaisuuden tutkijat ovat povanneet, että 2030-luvun loppuun mennessä jopa 60 prosenttia suomalaisesta työvoimasta on yrittäjiä tai freelancereita ja vain 40 prosenttia perinteisiä palkansaajia. Tulevaisuudessa palkansaajatyötä ja yrittäjätyötä tehdään peräkkäisinä ja päällekkäisinä jaksoina. Päätoiminen palkansaaja voi olla sivutoiminen yrittäjä – ja päinvastoin. Tämä on tuttua etenkin maahanmuuttajille sekä turvapaikanhakijoille, joille perinteisen palkkatyön löytäminen on äärimmäisen haasteellista. Tätä todentaa Uusyrityskeskusten statistiikka. Erityisesti Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla noin puolet asiakkaista ovat ulkomaalaistaustaisia, koska perinteisen palkkatyön löytäminen ulkomaalaistaustaiselle on edelleen erittäin haasteellista. Monen maahanmuuttajan on viisaampaa aloittaa oma yrittäjyyspolku oman osaamisen kaupallistamisesta tai myyntiagentuurin kautta kuin pohtia haasteellista start-up – yrittäjyyden polkua. Ensimmäisen päivän aikana opiskelijoita kannustettiin pohtimaan matalan kynnyksen yritysideoita omaan osaamiseen tai verkostoon pohjautuen.

Kyseisen päivän tavoitteena oli saada opiskelija ymmärtämään työelämän keskeisimmät muutosvoimat ja erityisesti sen yrittäjämäinen luonne. Tämän lisäksi opiskelija oppi hahmottamaan yrittäjyyden monimuotoisuuden ja sai hyvän käsityksen eri yrittäjyysmuotojen haasteellisuustasosta. Tämän lisäksi opiskelija alkoi ymmärtää omaan osaamiseen liittyvää kaupallistamispotentiaalia.

2. Oman osaamisen myynti ja hinnoittelu (8 h)

Myynti (4 h)

Monet tutkijat ovat osoittaneet, että osaava myyjä on pienen yrityksen arvokkaimpia resursseja (Rummukainen 2008). Valtaosa tutkijoista on myös sitä mieltä, että omistajien tulisi itse kyetä tekemään myyntityötä. Myynti on jokaisen yrityksen ydinprosessi ja siksi sen ulkoistaminen ainakaan yritystoiminnan alkuvaiheessa ei ole mahdollista.

Myyntiosiossa käytiin läpi henkilökohtaisen myyntityön alkeita ja pyrittiin välittämään mahdollisimman syvällinen ymmärrys siitä, kuinka tärkeätä henkilökohtainen myyntityö on osana alkavan yrittäjän arkea. Päivän aikana käytiin läpi myyjän persoonaa ja keskusteltiin hyvästä tai heikosta myynti- ja asiakaspalveluista ja mitä piirteitä ne pitävät sisällään. Tämän lisäksi opiskelija haastettiin pohtimaan omaa roolia ja persoonaa mahdollisessa asiakas- ja myyntitilanteessa. Opiskelijoita haastettiin tunnistamaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita voisi oman yrityksen myyntityössä hyödyntää.

Hinnoittelu (4 h)

Hinnoittelun ja alkavan yrityksen menestymisen suhdetta on selvitetty monissa tutkimuksissa. Valtaosa tutkijoista on raportoinut, että keskimääräistä korkeammassa hintakategoriassa toiminut yritys on menestynyt muita verrokkiyrityksiä paremmin.

Tästä huolimatta moni alkava yrittäjä syyllistyy räikeisiin hinnoitteluvirheisiin, joiden korjaaminen yritystoiminnan myöhemmässä vaiheessa on vaikeaa. Joissain tapauksissa yrittäjä ei edes tunne omien tuotteittensa katerakennetta, vaan perustaa hintansa kilpailijoiden matkimiseen. Tätä todentaa Suomen Yrittäjien teettämä tutkimus, jonka mukaan 25 prosenttia yksinyrittäjistä ansaitsi vuonna 2016 alle 1 000 euroa kuukaudessa ja 50 prosenttia alle 2 000 euroa kuukaudessa. Opiskelijoilla painotettiin hinnoittelun tärkeyttä ja haastettiin laskemaan hintataso tarjoamilleen tuotteille tai palveluille.

Kirjallisuudesta löytyy useita eri hinnoittelumenetelmiä, kuten markkinapohjainen hinnoittelu, kokonaiskustannushinnoittelu, katepohjainen hinnoittelu, kermankuorintahinnoittelu, markkinoille tunkeutumisen hinnoittelu tai pakettihinnoittelu. Näihin hinnoittelumalleihin ensimmäistä kertaa tutustuva yksinyrittäjä on aivan sekaisin. Usein yksinyrittäjälle riittää oman osaamisen hinnoittelulogiikan ymmärtäminen sekä tuotteen myyntikatetarvelaskennan sisäistäminen. Ne poikkeavat sen verran toisistaan, että kyseiset logiikat käytiin melko syvällisesti tunnilla läpi, käytännön esimerkkien kautta.

Hinnoitteluosion tavoitteena oli tarjota käytännön läheinen ohjeistus oman osaamisen tuntihinnan laskemiseen. Pohjatietona toimivat henkilökohtaisen tuntikirjanpidon ja laskutusasteen ymmärtäminen, jotka mahdollistavat oman osaamisen tuntihinnan laskemisen.

3. Kansainvälinen liiketoiminta (8 h + 8 h)

Koska koulutuksen kohderyhmä oli täysin kansainvälinen ja hankkeen piiriin rekrytoidut yritykset pyrkivät Irakin markkinoille, tuli tämä huomioida myös koulutuksen suunnitteluosiossa. Kansainvälistymisosio jaettiin kahteen erilliseen päivään, jossa ensimmäinen päivä rakentui teoreettisen ymmärryksen ympärille ja toisen päivän aikana syvennettiin ymmärrystä nimenomaisesti Irakin toimintaympäristöstä ja liiketoiminnan harjoittamisesta siellä.

Kansainvälistymisen teoriapohja (8 h)

Kansainvälistymisen teorialuennoilla käytiin läpi 1) kansainvälisen liiketoiminnan suunnittelua, 2) keskusteltiin laajasti kansainvälisen liiketoiminnan eri liiketoimintamalleista ja niiden soveltuvuudesta eri toimialoilla sekä 3) avarrettiin opiskelijoiden näkemyksiä hankkeeseen osallistuvien yritysten mahdollisuuksista ja kilpailueduista kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Koulutus ja käytännön esimerkit rakennettiin siitä näkökulmasta, että viennin ohella opiskelijoiden ymmärrys karttuisi myös maahantuonnin mahdollisuuksista. Mikäli koulutukseen osallistuja tavoittelu oman yrityksen perustamista, saattaa maahantuonti olla nopeampi tie turvalliseen kassavirtaan. Tästä syystä koulutuksen esimerkit rakennettiin niin vienti- kuin tuontikaupankin ympärille.

4. Kansainvälinen liiketoiminta – Case Irak (8 h)

Jokaisen maan toimintaympäristö on taloudellisesti, poliittisesti, sosiaalisesti hyvin erilainen. Myös paikallinen teknologian taso ja kuluttajakäyttäytyminen saattavat poiketa merkittävästi toisistaan, erityisesti kohdemaan ollessa Irak. Tästä syystä yksi koulutuspäivä päätettiin omistaa puhtaasti Irakin toimintaympäristön ymmärtämiseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen siellä. Koulutuspäivä järjestettiin yhdessä paikallisen kokemusasiantuntijan kanssa. Päivän aikana pyrittiin saamaan vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin 1) yrityksen rekisteröinti Irakissa, 2) Irakin yritysmuodot ja niiden eroavaisuudet ja verotuskäytänteet, 3) arvolisäveron ja tullin toimivuus Irakissa, 4) logistiset ratkaiset ja reitit vientikaupan suhteen, 5) työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajan velvollisuudet Irakissa, 6) pankkisektorin toimivuus ja rahoitusmahdollisuuksiin perehtyminen, 7) muu regulaatio ja toimilupa-asia Irakissa.

Henkilökohtainen mentorointiprosessi turvapaikanhakijalle

Turvapaikanhakijan ammatillisen osaamisen ja henkilökohtaisten kompetenssien selvittäminen ei ole yksinkertaista johtuen monestakin syystä. Ulkomaalaistaustaisia ihmisiä tulisi haastatella, koska osaaminen jää muutoin helposti selvittämättä etenkin, kun työsuhteet ja -kokemus ovat monesti tilastoitavia työsuhteita lyhyempiä, esimerkiksi kausityösuhteita (Pasila & Sutela, 2019). Kattava koulutustausta ja akateeminen osaaminen ilmenevät niin ikään harvoin ilman haastattelua. Mielenkiintoista on myös se, että tietyntyyppiset, alle kolmen kuukauden mittaiset, työsuhteet, esimerkiksi metsämarjojen poiminta, eivät vaadi yrittäjän oleskelulupaa (Maahanmuuttovirasto, 2020), ja näin osaltaan kannustavat ei-tilastoitavaan työskentelyyn.

Yrittäjyyskoulutuksen aikana jokaiselle osallistujalle on järjestetty henkilökohtainen mentorointi- eli ohjaus- ja/tai haastattelutilaisuus. Tilaisuudet järjestettiin osallistujan toivomalla kielellä Haaga- Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun toimesta. Keskustelunomaisissa tilaisuuksissa haastateltavan henkilökohtaisia kompetensseja ja toiveita on kartoitettu ajatuksena tuottaa osallistujakohtainen yrittäjäprofiili. Ohjaustapaamisissa ja haastatteluissa moni vakituisessa työssäkäyvä totesi, että yrittäjyys sopisi hänelle nykyistä työtä paremmin (Alasalmi, 2020). Koulutus- ja mentorointiosioiden jälkeen osallistujille luodut yrittäjäprofiilit yhdistetään sopiviin yrityksiin ja aloitetaan yrityskohtainen yritysperehdytysosio, jossa osallistujat pääsevät vierailemaan yrityksissä ja luomaan yhteistyömallia, jossa he voivat toimia yhteistyössä yrityksen kanssa Irakissa, esimerkiksi itsenäisinä yrittäjinä tai alihankkijoina (Tulevaisuuden polku -opas yrittäjille ja maahanmuuttajille, 2020).

Yrittäjyyskasvatuksen kohderyhmä on ollut erittäin vaihtelevaa sekä taustojensa, mutta myös työskentely- ja toimialamieltymystensä puolesta. Myös oman liikeidean kehittäminen on ollut mahdollista, ja esimerkiksi energia-alan liikeideaa on kehitetty hankkeen edetessä. On mielenkiintoista, että koulutustaustasta, siviilisäädystä tai sukupuolesta riippumatta osallistujat ovat osoittaneet sekä haastatteluissa, että koulutuspäivittäin laadituissa nimettömissä arvioinneissa huomattavaa a) kiinnostusta yrittäjyyteen b) tyytyväisyyttä pilotin toteutusta kohtaan. Koska koulutusosuus, haastattelutilaisuudet, sekä kohdeyritykset ovat saaneet osallistujilta kiitosta, ja osallistujat kokevat tulevaisuuden mahdollisuuksiensa lisääntyneen, vahvistaa tämä kirjoittajien käsitystä vastaavantyyppisen toiminnan tarpeellisuudesta myös tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden polkua koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat myös ulkoministeriö, Maahanmuuttovirasto, Keskuskauppakamari, YK-järjestö IOM, sekä suomalaisia pk-yrityksiä.

Tulevaisuuden hyödyntämisnäkymät

Hankkeen yrittäjyyskasvatuksellisen koulutusmallin tarkoitus on jo itsessään vahvistaa turvapaikanhakijoiden ymmärrystä kestävän toimeentulon mahdollisuuksista, ja lisäksi kasvattaa yrittäjyysvalmiuksia, omatoimisuutta ja itsevarmuutta yrittäjyyteen ryhtymiseksi. Irak-pilotissa hankeidea perustuu itsensä työllistämiseen tähtäävien valmiuksien kehittämiseen ja ohjaa osallistujaa yrittäjyyteen yhteistyössä suomalaisten pk-yritysten kanssa, joten myös yritysyhteistyön kehittymistä seurataan mielenkiinnolla. Tulevaisuudessa toimintaa on mahdollista laajentaa myös muihin maihin, ja yrittäjyyskoulutusta tulisikin soveltaa myös muihin maahanmuuttajaryhmiin – myös Suomeen kotoutumisen tukena.

Tutkimuksellisesti hankkeen kohderyhmä, eli turvapaikanhakijat mukaan lukien kielteisen päätöksen saaneet, tarjoavat jo itsessään mielenkiintoisen tutkimuskohteen potentiaalina yrittäjyyden arvoketjussa. Edelleen avoinna on kuitenkin kysymys, että osataanko Suomessa arvostaa ja hyödyntää ulkomaalaistaustaisten ihmisten yrittäjähenkisyyttä ja kompetenssia riittävästi esimerkiksi liike-elämässä?

Lähteet:

• Alasalmi, T. (2020). Turvapaikanhakijasta yrittäjäksi. eSignals: https://esignals.haaga-helia.fi/2020/03/12/turvapaikanhakijasta-yrittajaksi/
• Euroopan Unionin sisäasioiden rahastot. (2019). Rahoitetut ohjelmat: https://eusa-rahastot.fi/rahoitetut-amif-hankkeet/erityistavoite-3
• Maahanmuuttovirasto. (2020). Kausityölupaohje: https://migri.fi/kausityo
• Pasila, A. & Sutela, H. (2019). Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa rekisteri- ja haastattelupohjaisissa tilastoissa: http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2019/ulkomaalaistaustaisten-tyollisyysaste-eroaa-rekisteri-ja-haastattelupohjaisissa-tilastoissa/
• Rummukainen T. (2008) Huippumyyjä – Ominaisuudet & Tositarinoita. Jyväskylä
• Saarikkomäki, E., Oljakka, N., Vanto, J., Pirjatanniemi, E., Lavapuro, J., Alvesalo-Kuusi, A. (2018). Kansainvälistä suojelua koskevat päätökset Maahanmuuttovirastossa 2015-2017: Pilottitutkimus 18–34 -vuotiaita Irakin kansalaisia koskevista myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä. Turun yliopisto. Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusraportteja ja katsauksia 1/2018.
• Sekki, A & Härkönen O. (2020). Kevytyrittäjyys – opas sivutoimiseen yrittäjyyteen, Kauppakamari, 9789522466501
• Sekki, A & Niemi, M. (2016). Menesty yrittäjänä – 68 käytännön ohjetta. Talentum, 978-952-14-2766-4.
• Suomen Yrittäjät: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yksinyrittajakysely_2019_0.pdf
• Suomen Yrittäjät: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_yksinyrittajakysely_2016.pdf
• Sutela, H. (2015). Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Teoksessa Hannula, Ulla & Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna 2015. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus, 83–110.
• Tulevaisuuden polku. (2020): www.tulevaisuudenpolku.fi
• Tulevaisuuden polku, (2020). Opas yrittäjille ja maahanmuuttajille: www.exportfuturepath.fi
• Valtioneuvosto (2015). Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma 8.12.2015.