Laureassa on käynnissä monia hankkeita, joissa tutkitaan esimerkiksi sosiaalista inkluusiota ja erilaisten ryhmien integroitumista yhteiskuntaan. Useat rahoittajat ovatkin kiinnostuneita tukemaan hankkeita, joissa kansalaisia osallistetaan toimintaympäristönsä kehittämiseen ja yhteiskunnan vakauttamiseen. Tässä artikkelissa käymme läpi Oulussa järjestetyn kansainvälisen kansalaistieteen konferenssin antia Laurean kannalta.

Kuva: Magnific

Kansalaistiede, citizen science, tarkoittaa muiden kuin ammattitutkijoiden aktiivista osallistumista tutkitun tiedon tuottamiseen (OECD 2025, 18). Kansalaistiede saatetaan ymmärtää myös työkalupakkina, josta voi valita sopivat menetelmät (Kaarsted & Overgaard 2025). Kansalaistiedettä voi myös ajatella kattokäsitteenä, jonka alle mahtuu erilaisia suuntauksia kuten yhteiskehittäminen tai kanssatutkimus.

Kansalaistiede oli laaja-alaisesti esillä ECSA2026-konferenssissa maaliskuun alussa Oulussa (European Citizen Science Association, 3.-6.3.2026). Osallistujia oli ennätysmäärä, lähemmäs 700. Konferensseja on järjestetty 2016 alkaen joka toinen vuosi.

Vuoden 2026 konferenssi oli ensimmäinen Suomessa järjestetty ja sen teemana oli Citizen Science Bridging Centre and Periphery. Keskeisenä teemana oli alueiden moninaisuus erityisesti pohjoisen ja etelän ulottuvuuksissa ja suhteissa väestötihentymiin. Konferenssissa pohdittiin, miten kansalaistiede voi toimia siltana kulttuuristen, sosiaalisten ja maantieteellisten kuilujen yli. (ECSA 2026.) Pohjoinen ulottuvuus tuli esille sekä varsinaisessa ohjelmassa että runsaassa ohjeisohjelmassa. Konferenssiin oli oivallisesti yhdistetty Oulun kulttuuripääkaupungin 2026 agendaa.

Kansalaistieteen edustavuus, vastavuoroisuus ja vaikuttavuus

Kansalaistieteen juuret ovat luonnontieteissä, joissa kansalaiset osallistuvat tutkimusdatan tuottamiseen esimerkiksi keräämällä havaintoja linnuista. Sittemmin kansalaistiede on laajentunut muillekin aloille, esimerkiksi sosiaalitieteissä hyödynnetään kansalaisten osallistumista monella tavalla. (Haklay ym 2021.)

Nykynäkemyksen mukaan kansalaisten osallistumisen ei tarvitse rajoittua havaintojen keruuseen, vaan kansalaiset voivat osallistua tutkimuksen eri vaiheisiin aina tutkimusasetelman suunnittelusta tulosten tulkintaan. Kansalaistieteen juuret näkyivät kuitenkin ECSAssa, ja useissa esityksissä keskityttiin tiedonkeruun joukkoistamisteen.

Etenkin ihmistieteiden kohdalla kysymys ei kuitenkaan ole vain siitä, kuinka moni osallistuu tutkimuksen tekoon vaan myös siitä, ketkä siihen osallistuvat. ECSAssa käytiinkin keskusteluja kansalaistieteen edustavuudesta ja osallistujajoukosta johtuvista vääristymistä: Ketkä osallistuvat hankkeisiin ja keiden ääni kansalaistieteessä kuuluu? Mitä tulisi tehdä, ettei kansalaistiede keskittyisi hyväosaisiin, yhteiskunnallisesti aktiivisiin henkilöihin? Ratkaisuja osallistujajoukon monipuolistamiseen pohdittiin esimerkiksi vaikeasti tavoitettavien ryhmien osallistumista käsittelevissä sessioissa.

Edustavuuden ohella yksi ECSAssa pohdituttaneista teemoista oli vastavuoroisuus: mitä kansalaistiedeprojekteihin osallistuvat kansalaiset saavat vastineeksi ajastaan ja osaamisestaan? Mikäli kansalaistiedeprojektin tavoite on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi, tulos voi olla hyvinkin konkreettinen ja vaikutus voi näkyä esimerkiksi kaupunginosien ja niiden palvelujen suunnittelussa. Konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa voi myös motivoida osallistujia.

Konferenssissa muistutettiin kuitenkin siitä, että lupausten kanssa tulee olla varovainen, sillä mikäli osallistujille annetut lupaukset jäävät lunastamatta, voivat he tuntea itsensä petetyiksi. Vaikuttavuutta käsittelevässä sessiossa tuotiin esiin, että tämä voi vähentää kansalaisten kiinnostusta osallistua tutkimuksen tekoon sekä heikentää heidän luottamustaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Koiviston ym. (2023) mukaan ”kansalaistieteen toivotaan demokratisoivan tiedettä ja lisäävän kansalaisten luottamusta tieteeseen avaamalla heille mahdollisuuksia osallistua tutkimuksen teon eri vaiheisiin.” Asetettujen odotusten lunastaminen ei kuitenkaan tapahdu vain ottamalla kansalaisia mukaan, vaan edellyttää pohdintaa siitä, mihin ja miksi osallistetaan, miten osallistuminen mahdollistetaan ja mitä kansalaiset saavat vastineeksi osallistumisestaan.

Kansalaistieteen palveluiden rakentaminen Laureassa

Entä miten kansalaistiede liittyy Laureaan? Laurealla on pitkät ja vahvat perinteet kansalaisten osallistamisesta toimintaympäristönsä ja yhteisönsä kehittämiseen. Erityisesti palvelumuotoilu, yhteiskehittäminen ja Living Lab -toiminta ovat sisältäneet kansalaisten osallistamista. Sosiaali- ja terveysalalla osallistaminen on keskeistä palveluiden ja toimintojen kehittämisessä.

Laurealaisia kansalaistieteen muotoja kartoitettiin vuodenvaihteessa 2024–2025 haastattelemalla hanketoimijoita. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä laurealaisista kansalaistieteen muodoista ja toiminnasta. Haastattelujen pohjalta syntyi artikkeli (Helariutta & Marjamaa 2025), jossa pohdittiin kansalaisten osallisuuden edellytyksiä hankkeissa sekä kartoitettiin kansalaistieteestä Laureassa käytettyjä käsitteitä.

Pohdintojen perusteella tuotettiin myös posteri ECSA2026-konferenssiin. Posteriin (kuva 1) koottiin kansalaisten osallistumista tukevia toimintatapoja sekä hanketoimijoille tarjolla olevaa tukea.

Kuva 1. Laurean ECSA 2026 -konferenssiposteri. Tekijä: Dimitra Panopoulou-Huovila 2026.

Kansalaisosallisuuteen liittyy kuitenkin myös omia, erityisiä kysymyksiä, joihin perinteiset hankkeille suunnatut tukimuodot eivät vastaa. Tällaisia ovat esimerkiksi eettiset kysymykset vastuusta ja tekijyydestä tai datan käsittelystä, jotka edellyttävät erityistä asiantuntemusta ja kansalaisten näkökulman huomioimista. Samaten on olennaista varmistaa ja lisätä osallistuvien kansalaisten ymmärrystä tutkimuksesta ja sen tekemisestä, jotta tutkimus toteutetaan vastuullisesti ja kestävästi.

Seuraava ECSA-konferenssi järjestetään Lissabonissa toukokuussa 2028. Teemana on tällöin The Impact of Citizen Science on Democracy, Science and Society.

Lähteet

• European Citizen Science Association, 8.-13.5.2028. Haettu 28.4.2028.
• European Citizen Science Association, 3.-6.3.2026. Haettu 28.4.2026.
• Haklay, M., Fraisl,D., Greshake Tzovaras, B., Hecker, S., Gold, M., Hager, G., Ceccaroni, L., Kieslinger, B., Wehn, U., Woods, S., Nold, C., Balázs, B., Mazzonetto, M., Ruefenacht, S., Shanley, L. A., Wagenknecht, K., Motion, A., Sforzi, A., Riemenschneider, D., Dorler, D., Heigl, F., Schaefer, T., Lindner, A., Weißpflug, M., Mačiulienė, M. & Katrin Vohland, K. 2021. Contours of citizen science: a vignette study. R Soc Open Sci.  8 (8), 202108. Haettu 12.5.2026.
• Helariutta, A. & Marjamaa, M. 2025. Kansalaisosallisuus Laurean TKI-toiminnassa. Kreodi 4. Haettu 28.4.2026.
• Kaarsted, T., Overgaard, A.K. 2025. Citizen Science: Libraries as Enablers of Impactful Research and Community Engagement. Kirjastoverkkopäivät 2025. Haettu 6.11.2025. 
• Koivisto, E., Karlsson, J., Lahdenperä, H. & Jauhiainen, I. 2023. Kansalaistiede on keino, ei päämäärä. Tieteessä tapahtuu 4/2023. Haettu 12.5.2026.  
• OECD 2025. Embedding citizen science into research policy, OECD Science, Technology and Industry Policy Papers 175, OECD Publishing. Haettu 28.4.2026.