Korkeakoulun johtaminen – tekoälyllä vai ilman?

Tekoäly on ollut jo pidempään ajankohtainen teema. Siihen ladataan suuria odotuksia. Sen uskotaan muuttavan työtä ja myös tekemään tarpeettomaksi monia työtehtäviä. Tekoälystä on tullut osa arkea myös korkeakouluissa – hyvässä ja pahassa. Niinpä siihen suhtaudutaan korkeakouluissa sekä innostuneesti että varovasti. Korkeakouluissa valmentaudutaan ja varaudutaan aktiivisesti sekä tekoälyn hyödyntämiseen että sen luomiin vaaroihin.

kuvituskuva.

Tekoäly on klassisesti ilmaistuna hyvä renki, mutta huono isäntä. Tämä näkyy jo selvästi korkeakoulun arjessa. Suurimmat huolet liittyvät tekoälyn vastuuttomaan käyttämiseen, jolloin se näkyy korkeakoulussa opiskelijoiden yrittämänä vilppinä ja plagiointeina. Vastuullisuuden merkitystä ei voi korostaa liiaksi. Sitä on tarpeen painottaa korkeakoulussa samalla, kun tekoälyn käyttö lisääntyy ja sen soveltamismahdollisuudet laajenevat.

Myös johto on päässyt osaksi tekoälyn kehityskulkua korkeakouluissa. Prosessi käynnistyi sangen laajalla johdon valmennuksella, jota Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene ry toteutti yhteistyössä CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) kanssa. Tämän valmennuksen jälkeen – ja monissa korkeakouluissa jo sitä ennen – henkilöstölle on järjestetty monenlaisia tekoälyvalmennuksia. Tänä syksynä 2026 toteutamme Laurea-ammattikorkeakoulussa myös korkeakoulun johdolle oman räätälöidyn tekoälyvalmennuksen, jossa tavoitteena on oppia soveltamaan tekoälyä. Ei vain yksilönä, vaan myös yhteisönä siten, että sillä on positiivista vaikutusta myös prosesseihin ja niiden uudistumiseen.

Ensimmäisestä valmennustilaisuudesta kumpusi siis tämän rehtorin blogikirjoituksen aihe tällä kertaa. Vielä en lähde arvioimaan tekoälyn hyödyntämisen vaikutuksia korkeakoulun yhteiseen johtamistyöhön ja prosesseihin, mutta esitin itselleni jo kysymyksen: Korkeakoulun johtaminen – tekoälyllä vai ilman? Olen toistaiseksi lähinnä lukenut erilaisia artikkeleita tekoälystä ja jonkin verran itse kokeillut sitä. Siitä on ollut iso apu tekstien tiivistämisessä, uudelleenmuotoilussa ja käännöksissä.

Nyt innostuin kokeilemaan sitä suurien tekstimassojen lukemisessa ja käsittelyssä. Kun tekoälyä käytti omien tekstiensä, kuten julkaistujen rehtorin blogikirjoitusten lukemiseen ja analysoimiseen, se yllätti positiivisesti. Mitä havaintoja tekoäly (Copilot 12.10.2026) teki niistä? Kun rehtorin korkeakoulun sisäisissä rehtorin tiedotteissa keskeisiä teemoja ovat strategia, johtaminen ja organisaation kehittäminen, rehtorin blogikirjoituksissa korostuivat tekoälyn mukaan huomattavasti enemmän: oppiminen ja osaaminen, johtaminen ihmisten kautta, yhteisöllisyys, jatkuva uudistuminen ja korkeakoulun yhteiskunnallinen tehtävä. Tekoäly kertoi, että aineiston perusteella rehtori kirjoittaa blogeissaan selvästi enemmän oppimisesta, johtamisesta ja ihmisten kehittymisestä kuin operatiivisesta hallinnosta. Vuosien kuluessa näkökulma on laajentunut yksilön oppimisesta kohti koko korkeakoulujärjestelmän ja koulutuspolitiikan kehittämistä. Tätä en kiistä ja se lienee myös hyvin ymmärrettävää ammatillista kehittymistä henkilökohtaisella tasolla.

Onko minulla vain positiivisia kokemuksia tekoälystä? Ei toki. Se on upea ja jatkuvasti kehittyvä apuri, mutta tarkkana sen käytössä saa olla. Sekin tekee virheitä, vaikkakin erilaisia ja varmasti eri syistä kuin itse. Ei liene kenellekään yllätys, että saa olla tarkkana, mitä aineistoja tekoäly analysoi ja onko sillä varmasti käytössä kaikki sille ohjattu aineisto. Näin ei ollut, vaikka sen tekemät analyysit vaikuttivat uskottavilta. Palaan siis varsinaiseen esittämääni kysymykseen: korkeakoulun johtaminen – tekoälyllä vai ilman?

Pelottavalta tuntuu ajatus, että korkeakoulun johtamisessa tehtäisiin ratkaisuja kevyin perustein, vajavaiseen tai virheelliseen tietoon perustuen. Näin toki varmasti joskus väistämättä tapahtuu, mutta oletuksena tulee olla, että ymmärrämme, mitä päätämme. Voiko luottaa siihen, että tekoäly tekee oikeita ratkaisuja monimutkaisissa asioissa? Mielestäni ei. Kielimalleihin perustuva tekoäly käyttää sanoja ja kieltä taitavasti laittaen ne näppärästi tiettyyn järjestykseen, mikä puhuttelee. Emme saa harhautua ajattelemaan, että sanaleikit kuvineen kertoisivat syvästä ymmärryksestä. Korkeakoulun johtaminen – tekoälyllä vai ilman? Se on lopulta helppo kysymys, johon on selkeä vastaus. Tekoälyllä, mutta älykkäästi! Vastuu on aina johtajalla itsellään.

URN: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261019135094

henkilökuva.

Jouni Koski

Laurea-ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja

jouni.koski(at)laurea.fi