Suomessa ammattikorkeakoulu on avoin ja kaikkien hyödynnettävissä

Suomessa maksuton koulutus on ollut pitkään kunnia-asia ja laajasti yhteiskunnallisesti ymmärretty keino hyödyntää kansan koko osaamispotentiaali, jolla pyritään vahvistamaan kansainvälistä kilpailukykyä. Kesäkuussa (15.6.2026) julkaistiin Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 on korkeakoulujen, päätöksentekijöiden sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen toimijoiden yhteinen näkemys Suomen suunnasta. Se sisältää tavoitteita niin korkeakoulutukselle ja tutkimukselle kuin koko Suomelle.

kuvituskuva.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2040 mukaan koulutus kuuluu myös tulevaisuudessa kaikille. Vision 2040 mukaan koulutus muuttaa maailmaa paremmaksi niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Toimiva ja kannustava koulutusjärjestelmä antaa vahvat eväät korkeakouluopintoihin taustasta ja lähtökohdista riippumatta. Korkeakoulutuksen on oltava visio 2040:n mukaan oltava saavutettavaa kaikille myös tulevaisuudessa. Yhteiskunta haluaa antaa jokaiselle suomalaiselle lupauksen maksuttomasta korkeakoulututkinnosta. Korkeakoulut vahvistavat yhteiskunnan avoimuutta ja vakautta, kun niiden toiminta tavoittaa kaikenikäiset. Tulevaisuudessa korkeakoulutetut uudistavat ja päivittävät osaamistaan tutkintoa pienemmillä osaamiskokonaisuuksilla vastaten työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2040 on, että työurat pitenevät ja tuottavuus kasvaa korkeammalla osaamisella ja paremmalla hyvinvoinnilla. (Valtioneuvosto 2026, 11.)

Ammattikorkeakoululain (4§) mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. (28.12.2018/1368) Jatkuvassa oppimisessa merkittävä tekijä on avoin ammattikorkeakoulutoiminta, jonka volyymi ja siihen osallistuminen on kasvanut Suomessa merkittävästi jo pitkään.

Avoimen ammattikorkeakoulun voimakasta kasvua selittänee parhaiten tarjonnan voimakas kasvu, mikä on seurausta ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin muutoksista. Sopimuskaudella 2021-2024 8 % ja sopimuskaudella 2025–2028 5 % ammattikorkeakoulujen indikaattoripohjaisesta rahoituksesta kohdennettiin jatkuvaan oppimiseen. Voimakas kasvu käynnistyi ennakoiden jo ennen kuin Valtioneuvosto teki päätöksen rahoitusmallimuutoksesta tammikuussa 2019. Tämän seurauksena sekä osallistujamäärä että suoritettujen opintopisteiden määrä avoimessa ammattikorkeakoulussa on kasvanut voimakkaasti, mitä havainnollistetaan kuviossa 1.

Kun vuonna 2010 avoimessa ammattikorkeakoulussa oli 9191 osallistujaa, oli niitä vuonna 2025 yli 13-kertainen määrä eli 121656 osallistujaa. Samaan aikaan myös suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut yli 12-kertaiseksi (49542 -> 600354). Oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle riittää siten kovasti kysyntää avoimessa ammattikorkeakoulussa. Samaan aikaan Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus (39 %) on painunut alle OECD:n keskiarvon (48 %), mistä Opetus- ja kulttuuriministeriössä on aiheesta huolestuttu (Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote, 9.9.2025). Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2040 on asetettu tavoitteeksi nostaa nuorten korkeakoulutettujen aikuisten osuus 60 prosenttiin.

Nuorten korkeakoulutettujen aikuisten osuuden kasvattamiseksi Suomessa päätettiin tänä vuonna ammattikorkeakoululain muutoksesta (12 b §) ja avoimen korkeakouluopetuksen opintosetelin käyttöönotosta. Avoimen korkeakouluopetuksen opintoseteliin ovat oikeutettuja henkilöt, jotka ovat alle 29-vuotiaana suorittaneet Suomessa ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa, ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon, 1. päivän joulukuuta 2025 ja 31. päivän heinäkuuta 2028 välisenä aikana ja jotka ovat hakeneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa viimeistään siinä kevään yhteishaussa, joka järjestetään tutkinnon suorittamisen ja tämän lain voimaantulon jälkeen, mutta eivät ole saaneet tai vastaanottaneet opiskelupaikkaa. Opiskelupaikkaa tulee kuitenkin hakea viimeistään kevään 2028 yhteishaussa. Opintoseteliin oikeutettu voi suorittaa maksutta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjoamia yhteensä 30 opintopisteen laajuisia suomen- tai ruotsinkielisiä avoimen korkeakouluopetuksen opintoja. Ammattikorkeakoulu järjestää opintoihin hakeutumiseen ja niiden suorittamiseen liittyvää ohjausta. Opintoihin tulee ilmoittautua kahden vuoden kuluessa siitä, kun henkilölle on 1 momentin perusteella syntynyt oikeus opintoseteliin. Lakiin 596/2026 lisätty 12 b § on väliaikaisesti voimassa 1.8.2026–31.7.2030.

Avointa ammattikorkeakoulua hyödynnetään nyt Suomessa enemmän kuin koskaan eli ammattikorkeakoulu on todellakin avoin ja yhä enemmän kaikkien hyödynnettävissä. Opintosetelin käyttöönotto lisännee entisestään avoimen ammattikorkeakoulun hyödyntämistä ja tekee siitä entistä tutumman entistä nuoremmille aikuisille. Ratkaisu toivottavasti nopeuttaa korkeakouluopintoihin pääsyä ja tukee entisestään elinikäistä oppimista Suomessa ja koko kansan osaamistason nostamista.

Lähteet

URN: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261002130560

henkilökuva.

Jouni Koski

Laurea-ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja

jouni.koski(at)laurea.fi