Useat yhteiskunnalliset ongelmat edellyttävät tieteidenvälisyyttä (Ledford 2015; Viseu 2015). Eri tieteenaloja edustavien tutkijoiden on kuitenkin usein vaikea löytää riittävän yhtenäistä lähestymistapaa näihin ongelmiin. Laurean koordinoima BRAID-hanke pyrki* tällaiseen yhtenäiseen tieteidenvälisyyteen palvelumuotoilun lähestymistavalla, kun se toteutti hakuprosessiin liittyvän yhteiskehittämistyöpajan Brysselissä syksyllä 2023. Tavoitteena on löytää keinoja viestiä kansalaisille vaikuttavasti erityisesti pandemian aikana, niin että eri tieteiden näkökulmat on otettu huomioon kuten neuro- ja käyttäytymistiede, kommunikaatiotiede, kriminologia, hoitotiede, tekoäly ja informaatioteknologia.

BRAID- hankkeen avulla vaikuttavaa kansalaisviestintää

BRAID-hankkeen (Let the human BRAIn Decide: Improving social and societal preparedness for pandemic response and health emergencies by communication) tavoitteena on selvittää, miten eurooppalaisia kansalaisia voisi tukea heidän kamppaillessaan valeuutisten ja väärän informaation ristiaallokossa erityisesti pandemioiden aikana. Hankevalmisteluun osallistui 13 partneria kuudesta Euroopan maasta. Tieteenaloja oli edustettuna informaatioteknologiasta, tekoälytutkimuksesta ja neurotieteestä aina sosiologiaan ja kulttuuritutkimukseen painopisteen ollessa käyttäytymis- ja kommunikaatiotieteissä. Tarkoituksena oli saada rahoitus HORIZON EUROPE -ohjelmasta vuoden 2024 keväällä. Tällaisen monitieteellisen hankkeen haasteena on usein se, että on vaikea löytää riittävän yhtenäistä tieteidenvälistä lähestymistapaa projektille (Slattery et al. 2020). Laurea-ammattikorkeakoulussa on vahvaa osaamista palvelumuotoilussa, joten päätimme toteuttaa hakemiseen liittyvän suunnittelupäivän Brusselissä 12.10.2023 palvelumuotoilun keinon. Tavoitteena oli kirkastaa BRAIDin tavoitetta, kohderyhmää ja tutkimusongelmia tieteidenvälisesti palvelumuotoilun (Ind & Coates 2015; Lewrick 2023; Prestes Joly et al. 2019) avulla.

Ratkaisujen etsimistä palvelumuotoilun lähestymistavalla

Palvelumuotoilu tarjoaa ihmiskeskeisen lähestymistavan, jonka avulla voidaan ratkaista kompleksisia reaalimaailman haasteita ja kehittää uusia luovia ratkaisuja. Tällöin hyödynnetään erilaisia muotoilun työkaluja sekä poikkitieteellisiä tiimejä. Lisäksi on tärkeää osallistaa prosessin eri vaiheissa monipuolisesti eri sidosryhmiä, kuten loppukäyttäjiä. Tällöin voidaan kokonaisvaltaisemmin lähestyä ongelman määrittelyä ja siten löytää sopivia ratkaisuja haasteisiin niin, että ne saavat suuremman vaikutuksen kohdeyleisöön tai kehitettävään ilmiöön. (Ind & Coates 2015; Tschimmel 2012.)

Fasilitoidun ja jäsennellyn prosessin avulla palvelumuotoilu helpottaa sidosryhmien sitouttamista prosessiin sekä luo empatiaa kohderyhmää tai loppuasiakasta kohtaan keskittyen heidän tarpeisiinsa. Siis ennen ratkaisuihin suoraan hyppäämistä pyritään kartoittamaan ilmiöön liittyvät haasteet ja ihmiset hyödyntämällä mm. empatiakarttoja, persoonia, prototyyppejä, asiakaspolkuja tai blueprintkaaviota. (Ind & Coates 2015; Tschimmel 2012.)

Palvelumuotoilun lähestymistapaa hyödyntäen muodostimme monitieteellisen tiimin, joka kykeni määrittelemään juuriongelman ja sitä koskevat sidosryhmät sekä löytämään haasteisiin ratkaisuesitykset käyttäjälähtöisesti ja tieteenvälisesti, kertovat hankkeen palvelumuotoilija Emilia Risu ja koordinaattori Jyrki Suomala (2023).

Aikamme ongelmien ratkaiseminen edellyttää tieteidenvälistä yhteistyötä (Suomala 2019). Ei ole itsestään selvää, että eri tieteenalojen edustajat ymmärtäisivät toistensa lähestymistapoja. Tämän vuoksi on tarpeen soveltaa palvelumuotoilun näkökulmia yhteisen ymmärryksen luomisessa. Tapaamisen aikana tieteenalojen edustajat avasivat toisilleen työpakettien spesifit tavoitteet ja niistä keskustelu auttoi hahmottamaan tutkimuksen kokonaiskuvaa siten, että kunkin tieteen alan omat menetelmät pystyttiin liittämään hankkeen tavoitteisiin. (Risu & Suomala 2023.)

Työpajan aikana muodostettiin myös yhteinen näkemys palvelumuotoilun roolista ja yhteiskehittämistarpeesta BRAID hankkeen aikana. Tapaamisessa hahmotettiin sitä, miten sidosryhmät ja loppukäyttäjät voisivat osallistua hankkeen tutkimukseen sen alusta lähtien. Tällä uudella tavalla toimia on tarkoitus törmäyttää tutkijoita ja tutkimukseen osallistuvia sidosryhmiä. Näin löydettäisiin parempia ratkaisuja kompleksisiin epäluotettavaan tietoon ja valeuutisiin liittyviin haasteisiin sekä saataisiin yhteiskuntaa hyödyttävää ja vaikuttavampaa kansalaisviestintää aikaiseksi. (Risu & Suomala 2023.)

Kohtaamisella kohti yhteistä päämäärää

Yhteiskehittämispäivään osallistui tutkijoita seitsemästä korkeakoulusta ja eri tieteenaloilta. Etukäteen oli muodostettu työpaketit, joiden pohjalta työskenneltiin viidessä ryhmässä. Suunniteltaessa päivää nähtiin tärkeäksi tuoda yhteen työpakettien edustajat, joiden työpanoksensa kytkeytyisi hankkeen aikana merkittävästi toisiinsa. Tieteen edustajat tulivat yhteen jakamaan tietoa käytännön tutkimustoimista sekä niihin liittyvistä teoreettisista viitekehyksistä. Pienryhmissä tapahtuneen tiedon jakamisen jälkeen suunnitelmat jaettiin koko hankekonsortiolle.

Osallistujat keskustelivat käsitteiden merkityksestä ja menetelmistä eri tieteenaloissa. Avoimen dialogin avulla pystyimme loppujen lopuksi luomaan yhteisen tavoitteen hankkeelle, joka auttoi määrittelemään vielä tarvittavia partnereita ja tutkimuskohdemaat. Lisäksi esille nostettiin kysymyksiä, jotka jäivät vielä vailla selkeyttä, kuten tutkimusaikataulut ja suunnitellut yhteiskehittämistyöpajat. Näihin sovittiin palattavan tapaamisen jälkeen.

Kun kokonaisuus alkoi hahmottua hankekonsortiolle, käytiin lopuksi keskustelua hankkeen sidosryhmistä ja tutkimuksen kohderyhmistä. Asioita tarkasteltiin eri tieteenalojen näkökulmasta ja kohderyhmien saavutettavuudesta suhteessa tutkimusmenetelmiin. Partnereiden vuoropuheluiden jälkeen löydettiin kokonaisuus, jolla on onnistuessaan sekä tieteellistä että käytännöllistä merkitystä. Fasilitoidun työpajan avulla pystyimme luomaan projektiryhmän kesken yhteisen ymmärryksen käsiteltävästä aiheesta, joka auttoi nivomaan tutkimussuunnitelmat toisiinsa luoden koherentin kokonaisuuden ja selkeän hankesuunnitelman.

Yhteiskehittämistyöpajan avulla saavutettiin tieteellinen konsensus

Hankekonsortion tapaaminen ja tutkimusongelman yhteinen käsittely eri tieteenalojen tutkijoiden ja toimijoiden kesken on tärkeää. Vaikkakin työryhmä oli jo löytänyt alustavan haasteen, johon haku tulisi vastaamaan, oli hyödyllistä yhdessä pohtia kasvokkain palvelumuotoilun avulla hankkeen tavoitteita. Jotta hanke olisi yhteiskunnallisesti merkittävä hankkeen synkronointitoimet suunniteltiin, potentiaaliset sidosryhmät ja kohderyhmät määriteltiin. Tällä tavoin hankesuunnitelma pyrki mahdolliseen suureen yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen vaikuttavuuteen.

Päivän aikana syntyneet merkittävimmät tulokset:

1. BRAIDin yhteiseksi tavoitteeksi määriteltiin sellaisen terveyskommunikaation kehittäminen neurotieteelliseen evidenssiin pohjautuen, että kansalaiset motivoituvat toimimaan näiden viestien kehotteiden mukaisesti.
2. Päätimme käyttää haavoittuvien ryhmien kriteereinä Covid-19-pandemian aikana rokottamattomia henkilöitä, koska heidän joukostaan löytyy todennäköisesti ne kansalaiset, jotka ovat alttiita valeuutisille ja epäluotettavalle tiedolle.
3. Päätimme ottaa terveys- ja kriisiviestinnän kohteet ja käytännön toimijat mukaan BRAIDin kuhunkin vaiheeseen tärkeinä toimijoina yhdessä tutkijoiden kanssa (Goldenberg 2016).

*BRAID-hanke sai kielteisen päätöksen HORIZON EUROPE -ohjelman 2024 rahoituskaudelta.

Lähteet

• Goldenberg, M. J. 2016. Public Misunderstanding of Science? Reframing the Problem of Vaccine Hesitancy. Perspectives on Science, 24(5), 552–581.
• Ind, N. & Coates, N. 2015. The meaning of co-creation. European Business Review, 25(1), 86–95.
• Ledford, H. 2015. How to solve the world’s biggest problems. Nature, 525(7569), Article 7569.
• Lewrick, M. 2023. Design thinking and innovation metrics: Powerful tools to manage creativity, OKRs, product, and business success. Wiley.
• Prestes Joly, M., Teixeira, J. G., Patrício, L. & Sangiorgi, D. 2019. Leveraging service design as a multidisciplinary approach to service innovation. Journal of Service Management, 30(6), 681–715.
• Risu, E. & Suomala, J. 2023. BRAID -consortium meeting 12.10.2023 -palvelumuotoilutyöpaja. Brysseli.
• Slattery, P., Saeri, A. K. & Bragge, P. 2020. Research co-design in health: A rapid overview of reviews. Health Research Policy and Systems, 18(17), 1–13.
• Suomala, J. 2019. Konsilienssi monialaisuuden lähtökohtana: Neurotaloustieteen vuoden 2019 vuosikongressin satoa. Viitattu 6.3.2024.
• Viseu, A. 2015. Integration of social science into research is crucial. Nature, 525(7569), Article 7569.