Hyvinvointi & terveyden edistäminen, LbD & pedagogiikka 11.6.2026

Liike edistää oppimista – kohti liikemyönteisempää korkeakoulua

Teksti | Jenna Pennanen , Nelli Roine

Liike on oppimisen voimavara – ja nyt se nostetaan yhä näkyvämpään rooliin korkeakoulujen arjessa. Tämä artikkeli esittelee AMK Liikuttaa -hankkeen toimia, jotka pureutuvat juuri oppimisen edistämään liikkeen keinoin. Matka kohti liikemyönteisempää korkeakoulua koostuu pienistä askelista, päivittäisistä valinnoista ja arjen teoista, jotka tukevat oppimista ja hyvinvointia.

kuvituskuva.

Kuva: Laurean kuvapankki

Liike-etiketti ohjaa kohti liikkumista edistävää opiskelu- ja työarkea

Korkeakouluyhteisö muotoili 3AMK Liikuttaa -hankkeen (1.8.2024-31.7.2025) aikana liike-etiketin ja vuonna 2026 se jalkautetaan AMK Liikuttaa -hankkeessa (1.8.2025-31.7.2026) osaksi korkeakoulujen arkea. Tämä vastaa muun muassa YTHS:n (2022) kehotukseen kehittää oppilaitosten toimintakulttuuria niin, että liikkumiseen kannustamisesta tulee luontainen osa erilaisia arjen tilanteita. Liike-etiketti ohjaa korkeakouluyhteisön jäseniä tauottamaan työskentelyään, liikkumaan opiskelu- ja työpäivien aikana sekä sisällyttämään liikettä opetukseen. Liike-etikettiin on koottu kahdeksan toimintaperiaatetta, joihin sitoutumalla Laurea-ammattikorkeakoulussa tuetaan koko korkeakouluyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia, oppimista ja yhteisöllisyyttä. Toimintaperiaatteisiin voi tutustua tarkemmin tästä: Liike-etiketti korkeakouluyhteisölle – Liike on osa arkeamme.

Laurean kaikkia pedagogisia valintoja ohjaavat Laurean pedagogiset linjaukset. Vuonna 2026 Laurean pedagoginen ohjelma uudistui, ja mukaan nostettiin liikettä sekä fyysistä aktiivisuutta opetuksessa huomioivia, ja parhaimmillaan lisääviä, kirjauksia. Liikkeen huomioiminen näkyy siis jatkossa ohjelman kaikilla neljällä tasolla: organisaatiotasolla, koulutuksen tasolla, toteutuksen tasolla ja opiskelijatasolla. Myös liike-etiketti on osa niin pedagogisia käytänteitä kuin koko laajaa korkeakoulun toimintaympäristöä. AMK Liikuttaa –hanke on tehnyt suositukset liike-etiketin integroimiseen osaksi korkeakoulun toimintaa ohjaavia rakenteita. Liike-etikettiä on suositeltu sisällytettäväksi korkeakoulukohtaisiin dokumentteihin kuten kahteen itsenäisesti opiskeltavaan perehdytysjaksoon.

Toinen orientaatiojaksoista on uudelle työntekijälle suunnattu perehdytyksen tueksi tarkoitettu koulutus, jonka avulla uusi työntekijä tutustuu Laurean strategiaan, tahtotilaan, toiminta-ajatukseen ja arvoihin. Lisäksi hän perehtyy yhteisiin pelisääntöihin ja toimintaperiaatteisiin. Vuoden 2026 alussa koulutukseen rakennettiin oma napakka osionsa liike-etiketille, joka kannustaa liikkeen huomioimiseen arjen työskentelyssä.

Korkeakoulussa asiantuntijatyötä tekevien työskentely on usein fyysisesti alikuormittavaa, mutta kognitiivisesti ylikuormittavaa. Työasentojen staattisuus, erilaisten näyttöpäätteiden käyttö ja pitkäkestoinen yhtäjaksoinen istuminen ovat arkipäivää. (Työterveyslaitos 2024.) UKK-instituutin yli 4000 suomalaiselle aikuisväestön edustajalle teetättämä Kunnon kartta -tutkimus osoittaa, että lyhytkestoinen, pätkistä koostuva istuminen ei ole terveydelle haitallista, kunhan istumista tauotetaan 20–30 minuutin välein jaloittelemalla (Husu ym. 2025). Liike-etiketti kannustaakin muun muassa työskentelyn tauottamiseen ja rytmittämiseen.

Opiskelijat istuvat arjessaan eniten suomalaisesta aikuisväestöstä; korkeakouluopiskelijat istuvat jopa 11 tuntia päivittäin (KOTT 2024). Kuitenkin muun muassa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulun -kyselyn vastauksista selviää, että opiskelijat olivat kuitenkin pääsääntöisesti sitä mieltä, että oppituntien aikainen kevyt liikuskelu edistäisi heidän jaksamistaan. Noin puolet opiskelijoista vastasi, ettei oman korkeakoulun opetuksessa kiinnitetä huomiota istumisen tauottamiseen tai vähentämiseen. Myös opettajien vastauksien mukaan istumisen tauottamisessa ja opetuksen aktivoimisessa korkeakouluissa on parannettavaa. (Mietola ym. 2022.) Liike-etiketti pyrkiikin antamaan suuntaa ja vinkkejä opetuksen rytmittämiseen ja tauottamiseen.

Oppiminen on mahdollista opiskelijan voidessa hyvin

Liike ja paikallaanolon tauotus tukevat opiskelijan hyvinvointia sekä edistävät opiskelukykyä ja oppimista. Fyysisen aktiivisuuden on todettu parantavan kognitiivista toimintaa, kuten tiedon prosessointia, työmuistikapasiteettia ja tarkkaavaisuutta. Liike auttaa myös ajatusten virtaamista ja nopeuttaa ajattelua. Liikkumista sisältävä toiminnallinen oppiminen voi auttaa myös mielenterveyden, jaksamisen ja yksinäisyyden haasteissa. Liikkuminen tukee aivoterveyttä ja oppimisen edellytyksiä, ja lisäksi voi myös lievittää masennus- ja ahdistusoireita sekä edistää mielen hyvinvointia ja palautumista. Yhdessä liikkuminen myös vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Kilkki & Mäkinen 2025; YTHS 2022.)

Liikettä on mahdollista lisätä korkeakouluun suunnitelmallisesti pedagogisin keinoin. Liikepedagogiikka on toiminnallisen pedagogiikan osa-alue, jossa tavoitteellisesti hyödynnetään liikettä opetuksessa. Sen tavoitteena on rikastuttaa oppimiskokemusta ja parantaa oppimistuloksia hyödyntämällä fyysistä aktiivisuutta osana opetusta. (Mäkelä & Roos-Salmi 2025.) Liikettä ja liikkumista on mahdollista lisätä yhdistämällä niitä opetusmenetelmiin, integroimalla niitä opetussisältöön tai lisäämällä niitä opetuksen tietoiseen tauottamiseen (Syväoja, Takatalo, Mäkitalo, Koskinen & Tammelin 2024). Liikepedagogiikan keskeisiä periaatteita ovat oppimisen moniaistisuuden huomioiminen, toimijuuden, osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen sekä itsetuntemuksen ja reflektointitaitojen syventäminen. Kehollinen ja toiminnallinen kokemus jättää syvemmän ja merkityksellisemmän muistijäljen kuin vain yhden aistikanavan varassa tapahtuva kokemus (Niemi & Luoma 2021).

Tauot osaksi oppimiskokemusta

Hyvä oppimiskokemus on huomioitava myös verkkototeutuksilla. Tämän vuoksi liike-etiketti suositeltiin sisällytettäväksi myös uuden ammattikorkeakouluopiskelijan verkko-orientaation. Sen lisäksi, että liike-etiketin toimintaperiaatteet esitellään opiskelijoille, jo opintojakson suorittamiseen liittyvät ensimmäiset kehotukset ohjaavat jakamaan kyseisen oppimismateriaalin läpikäymisen useammalle päivälle. Jakson moduulien väliin on upotettu myös luontevia tauonpaikkoja, jotka sisältävät opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista edistäviä vinkkejä. Tauonpaikat ohjaavat itsenäisesti tehtäviä niin mieltä kuin kehoakin virkistäviä ja palauttavia liikuskeluhetkiä. Tämän tyylisillä oppimateriaaleihin sisällytetyillä taukomerkeillä voidaan tukea niin sanottuja kehollisia siirtymiä ja kannustaa omaehtoisten liikkeiden toteuttamiseen (Kaukiainen 2025). Tätä ideaa voi soveltaa myös lähiopetuksessa, sillä tauot ovat oppimisen kannalta merkityksellisiä (Huotilainen 2021).

Taukoliikuskelun lisäksi oppimista voi edistää integroimalla liikettä, esimerkiksi jaloittelua ja seisten tehtäviä ryhmätöitä opetukseen (Opiskelijoiden liikuntaliitto 2024.) Liikkeen osana oppimistilanteina ei tarvitse olla erillinen lisä, vaan ennemminkin oppimisen perusrakenne ja jopa sen edellytys. Liike ei myöskään rajoitu pelkkään fyysiseen tekemiseen ja toimijuuteen, vaan oppijat voidaan saada toimimaan aktiivisesti ilman, että he varsinaisesti liikkuvat. Esimerkiksi jonkin mallin rakentaminen pöytäryhmissä tai ongelmanratkaisutyöskentely osoittavat, että toiminnallisuuden suuntaa määrittävät tavoitteet eivät perustu liikkeeseen, saati liikuntaan. (Kaukiainen 2025.)

Tauotus, toiminta, toiminnallisuus ja liikkeeseen kannustavat oppimisympäristöt opiskelijoiden toiveina

AMK Liikuttaa- hanke osallistui Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamkon järjestämiin Hyvinvointi-approihin, jotka toteutetaan jokaisen lukukauden aluksi suunnattuna erityisesti korkeakoulussa aloittaville opiskelijoille. AMK Liikuttaa -hankkeen rastilla opiskelijoita pyydettiin tutustumaan liike-etiketin toimintaperiaatteisiin sekä ideoimaan, kuinka ne parhaiten konkretisoituisivat heidän opiskeluarjessaan. Useissa vastauksissa korostui toive, että opettajat ohjaisivat opiskelijat tauoille säännöllisesti ja usein, etenkin pitkien yhtäjaksoisten luentojen aikana. Taukojumppa, venyttely ja aivojumppa mainittiin useimmin toivottuina taukoaktiviteetteina. Taukojen toivottiin olevan myös riittävän pitkiä ulkoiluun ja jaloitteluun. Opettajan rooli opiskelijoiden aktiivisuuteen kannustamisessa onkin tärkeää (Mietola ym. 2022).

Opiskelijat toivoivat myös toiminnallisempia oppitunteja perinteisen istumisen ja kuuntelemisen sijaan. Ehdotuksia olivat muun muassa tehtävät, joihin on sisällytetty siirtymisiä paikasta toiseen, liikkeelliset ryhmäpelit ja -tietovisat sekä seisomis- ja kävelymahdollisuus luentojen aikana. Opetusmateriaaleihin liittyen opettajilta toivottiin esimerkiksi äänikirjavinkkauksia.

Opiskelijat toivat esille, että he kaipaisivat ohjattuja liikkumis- ja liikuntahetkiä, yhteisiä pelejä ja muita aktiviteetteja korkeakouluympäristöön. Myös tilojen monikäyttöisyys, ergonomia ja liikkumiseen kannustava välineistö puhututti opiskelijoita. He toivoivat käyttöönsä muun muassa jooga- ja kävelymattoja, jumppapalloja sekä säädettäviä pöytiä. Toiveissa oli myös kuntosali opiskelijoiden vapaaseen käyttöön niille kampuksille, joissa tätä ei vielä ole. Muita ehdotuksia olivat pingis- ja biljardipöytä, venyttelyhuone tai liikuntatila välineineen, roikkumistangot ja istumafutis. Opiskelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tilasuunnittelun tulisi kannustaa liikkumiseen, ja muun muassa portaiden käyttöä tulisi suosia hissin sijaan.

Opiskelijat toivoivat myös liikunnallisia ryhmäytymisaktiviteetteja, interaktiivisia pelejä, erilaisia opiskelijatapahtumia ja yhdessä tekemistä. Näitä opiskelijoiden Hyvinvointi-approissa antamia monipuolisia liikkumisen ja aktiivisuuden edistämiseen tarkoitettuja ideoita on koottu Kuvioon 1.

Kuvan keskeinen sisältö on avattu tekstissä.

Kuvio1. Opiskelijoiden ideoita liikkumisen ja aktiivisuuden edistämiseen heidän opiskeluarjessaan. (Pennanen 2026)

Lopuksi

Niin opetusta, opetusmateriaaleja kuin tilojakin suunniteltaessa on hyvä varmistaa opiskelijalähtöisyys. Syksyn 2025 ja alkukevään 2026 Hyvinvointi-approt antoivatkin hyvän ponnistuslaudan opiskelijoiden osallistamiseen liikkeen lisäämisessä korkeakoulujen arkeen. Säännöllisillä tauoilla, aktiivisuutta tukevilla opetusmenetelmillä, ergonomisilla ratkaisuilla ja yhdessä tekemisellä voidaankin luoda oppimista edistävä oppimisympäristö ja toimintakulttuuri korkeakouluihin.

Lisää AMK Liikuttaa -hankkeesta ja sen toimista voit lukea täältä: AMK Liikuttaa – 3AMK.

Kirjoittajatiedot

Jenna Pennanen, projektiasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu. Pennanen toimii hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä palvelumuotoilun asiantuntijana TKI-hankkeissa.

Nelli Roine, projektiasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu. Roine edistää hyvinvointia osana opiskeluhyvinvointitiimiä sekä toimimalla Laurean Liikkuva opiskelu -yhteyshenkilönä.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061166874
henkilökuva.
Jenna Pennanen
jenna.pennanen(at)laurea.fi
projektiasiantuntija
henkilökuva.
Nelli Roine
nelli.roine(at)laurea.fi
projektiasiantuntija

korkeakoulu liike liikepedagogiikka oppiminen

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu