Laureassa järjestettiin kolme poikkeusajan dialogia. Poikkeusajan dialogit tarjoavat eri yhteisöille ja kansalaisille mahdollisuuden keskustella poikkeusajasta muiden kanssa ja saattaa omia kokemuksia ja havaintoja laajemmin tietoon. Ensimmäisessä dialogissa olivat mukana kokemusasiantuntijat keskenään, toisessa dialogissa mukana oli kokemusasiantuntijoiden lisäksi myös kunnanvaltuutettuja ja rikosseuraamusalan työntekijä. Poikkeusajan dialogeja koordinoi Erätaukosäätiö.
Dialogeihin osallistuivat Keijo-hankkeen kokemusasiantuntijat. (KEIJO-hanke kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta, ESR 2018–2020). Hankkeessa rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt osallistuvat kokemusasiantuntijakoulutukseen, joka sisältää kolme kuukautta kokopäiväistä opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa ja harjoittelujakson työelämässä. KEIJO-hankkeessa kouluttautuneet kokemusasiantuntijat toimivat työelämässä rikos- ja päihdetaustaan liittyvän kokemustiedon pioneereina, joiden asiantuntijuus perustuu omakohtaisiin kokemuksiin toipumisesta sekä rikollisuudesta irrottautumisesta.
Dialogiin osallistuneiden kokemuksia korona-arjesta
Kaikki dialogiin osallistujat jakoivat omaan arkeensa liittyviä kokemuksiaan poikkeusajalta. Heidän mukaansa ihmisten kanssa toteutuvat erilaiset arjen rutiinit ovat muodostuneet tärkeiksi asioiksi. Monet kertoivat, että työpalaverit ovat rytmittäneet arkea. Siisti ja viihtyisä koti mainittiin omaa hyvinvointia vahvistavana asiana – se ei ole itsestäänselvyys. Moni oli itse oppinut huomattavasti lisää digitaitoja poikkeusaikana. Eristäytyminen on osattu nähdä mahdollisuutena harjoitella ruoan tekoa ja siivoamista sekä arjen rytmitystä.
Tukihenkilöinä toimineille tukihenkilötapaamiset ja vertaistuki uudella tavalla toteutettuna ovat olleet arjessa tärkeitä. Osa kokemusasiantuntijoista kertoi, että heille on ollut tärkeää saada tukea sellaisia nuoria, jotka tarvitsevat tukea poikkeusaikana. Se, että poikkeusajasta huolimatta sai tehdä merkityksellistä kokemusasiantuntijan tai kokemuskehittäjän työtä, auttoi jaksamaan. Myös verkossa tarjotut vertaistoiminnat ovat antaneet voimavaroja. Hiljaisuus koettiin outona. Erilaisissa sähköisissä palveluissa asioiminen on ollut mahdollista, mutta vuorovaikutus asiakkaiden ja omien tuttavien kanssa on sähköisesti ollut erilaista, kun toista ei aina edes näe. Esiin tuotiin myös sitä, että eristäytyminen on passivoinut jonkin verran ihmisiä. Merkityksettömyyden kokemuksia koettiin toisinaan, kun yksinäisyys jatkui.
Pitäisikö olla huolissaan?
Keskustelussa pohdittiin myös sitä, pitäisikö olla huolissaan, jos elämä ei ollenkaan tunnu muuttuneen poikkeusaikana. Rikos- ja päihdetaustaiset kokemusasiantuntijat kertoivat, että aiempi vankeusaika on antanut monille heistä myös vahvuutta selviytyä eristämisestä. Osa kokemusasiantuntijoista on tehnyt työtä myös poikkeusaikana täysin normaalisti. Tällöin esimerkiksi vapautuvia vankeja on tavattu heidän kodeissaan. ”Työni ei ole muuttunut, vaan tapaan vapautuvia vankeja heidän kodeissaan” sanoi eräs dialogiin osallistunut. Hän kertoi, että kotikäynnit vankien luokse tulee tehdä, eikä niitä voi tehdä verkossa.
Huolestuttavia ilmiöitä
Kokemusasiantuntijat olivat itsekin havainneet, että monet ovat retkahtaneet käyttämään päihteitä koronan aikana. Keskustelussa pohdittiin, miksi Suomessa huumausaineiden käyttö on lisääntynyt, vaikka se on muualla vähentynyt koronan takia. Pohdittiin myös sitä, että keskitytäänkö rajoilla enimmäkseen koronaan, jolloin huumausaineet pääsevätkin liikkumaan.
Keskustelussa nostettiin esille, että monelle jokapäiväinen leipä ja jokapäiväinen elämä on käynyt entistä haasteellisemmaksi. Jo entisestään kaikkein syrjäytyneimmistä oltiin erittäin huolissaan. Heidän olosuhteet ovat käyneet entistä haasteellisemmiksi, kun kokoontumispaikat on kielletty ja leipäjonot ovat olleet poissa. Kaikki heistä eivät hakeudu terveydenhuollon palveluiden pariin, vaikka vakavaakin tarvetta palveluille olisi. Vertaistuen tarve, perheiden ongelmat sekä ihmisten aito kohtaaminen verkossa herättivät keskustelua.
Usko empatian lisääntymiseen kannattelee poikkeusoloissa
Poikkeusoloista huolimatta keskustelussa välittyi myös positiivisia asioita tässä hetkessä. Yhteisöllisyyden nähtiin lisääntyvän ja parhaimpien innovaatioiden uskottiin syntyvät vaikeina aikoina. Monella henkilökohtaiset digitaidot ja osaaminen erilaisilla verkkoalustoilla olivat kehittyneet. Eläteltiin toivoa siitä, että kovat ajat kasvattavat myötätuntoa sekä empatiaa kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kohtaan. Uskottiin myös, että esimerkiksi yhteiskehittämiseen liittyvä toiminta innostaa varmasti sitten, kun rajoituksia puretaan. Kokemusasiantuntijoiden työpanokselle uskottiin olevan yhteiskunnallista tilausta, niin kokemusasiantuntijoiden itsensä kuin poliittisten päättäjien kuin rikosseuraamustyöntekijänkin mielestä. Poikkeusaika koskee meitä jokaista. Ehkä tämä aika on myös opettanut meitä ja auttanut tunnistamaan, millaiset asiat elämässä ovat kaikista tärkeimpiä.
Lähteet ja lisälukemista:
