Uusi koulutuskokonaisuus pureutuu vakavaan nuorisorikollisuuteen monialaisen yhteistyön keinoin

Tarve laaja-alaiselle nuorisorikollisuuden ilmiöön ja sen ehkäisemiseen pureutuvalle koulutuskokonaisuudelle on ajankohtainen ja yhteiskunnallinen. Tähän tarpeeseen pyritään vastaamaan uudella verkkokurssilla, jossa aihetta lähestytään monialaisen yhteistyön keinoin. Kurssi on laajan yhteistyön tulos. Se kehitettiin osana Aseman Lapset ry:n NUKO eli Nuorisorikollisuuden koulutuskokonaisuus -hanketta, ja sen suunnitteluun osallistui vuoden kehittämistyön aikana yli kolmekymmentä ammattilaista ja asiantuntijaa.

Nuorisorikollisuudesta on käyty keskustelua julkisuudessa tasaisin väliajoin. Viime vuosina huolta ovat herättäneet etenkin pahoinpitely- ja ryöstörikosten lisääntyminen, jengiytymiskehitys sekä nuorisorikollisuuden vaikutukset yhteiskuntaan. Rikostilastoista saa yleiskuvan nuorisorikollisuudesta, mutta pelkästään tilastojen perusteella nuorisorikollisuusilmiön yksityiskohtia ei voida tunnistaa (Haapakangas & Kaakinen 2023).

Nuoruuden ollessa elämän rikosaktiivisinta aikaa useimmille nuorille rikokset ovat satunnaisia, kun taas toistuvat ja vakavat rikokset keskittyvät huomattavasti pienempään joukkoon nuoria. Näillä nuorilla on usein taustallaan altistavia riskitekijöitä, kuten vaikea perhetilanne, neuropsykiatrisia erityispiirteitä tai päihderiippuvuus. Nuorten rikoskierteestä irrottautuminen on tärkeä tavoite, ja tähän vastaaminen vaatii monialaista yhteistyötä, jonka mahdollisuuksiin uusi verkkokurssi tarjoaa tärkeää sisältöä.

Näkökulmia ja työkaluja korjaavaan rikoksentorjuntatyöhön

Monipuolisista ammattilaisten ja asiantuntijoiden puheenvuoroista koostuva verkkokurssi avattiin kesäkuun alussa kaikille avoimena ja maksuttomana YAMK-tason toteutuksena. Verkkokurssi kokoaa yhteen ja levittää eri puolilla Suomea olevaa tietoa vakavasti rikoksilla oireilevien nuorten kanssa työskentelystä. Tietoa on kerätty muun muassa yhteistyökumppaneiden kanssa eri paikkakunnilla järjestettävissä dialogisissa keskustelutilaisuuksissa. (Aseman Lapset. NUKO-hanke.)

Ääneen kurssin videoluennoilla pääsevät niin tutkijat kuin nuorisorikollisuuden palvelujärjestelmässä työskentelevät ammattilaisetkin. Muun muassa Markus Kaakinen Helsingin yliopistosta luennoi verkkokurssilla nuorisorikollisuuden ajallisesta kehityksestä ja ajankohtaisista haasteista Suomessa ja nuorisolääkäri Silja Kosola nuorisorikollisuuteen liittyvistä taustatekijöistä.

Teoria- ja tutkimustiedon lisäksi verkkokurssilla kuullaan hyvistä käytänteistä nuorten parissa tehtävässä työssä muun muassa Aseman Lapset ry:n Ripa-hankkeesta. Ripa-hankkeessa ehkäistään nuorten rikos- ja päihdekierteiden syvenemistä yhdistämällä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ymmärrystä ammatilliseen toimintaan nuorten parissa. Ripa-hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulun KEIJO-koulutuksen käyneet rikos- ja päihdetaustaiset kokemusasiantuntijat toimivat nuoria kohtaavien eri alojen ammattilaisten työpareina. (Aseman Lapset RIPA-hanke.) Kaiken kaikkiaan luentovideoita on viiden opintopisteen laajuisella kurssilla lukuisia ja opiskelijan osaamista testataan kurssin aikana monivalintatestien avulla.

Kurssi lisää ymmärrystä nuorisorikollisuudesta ja sen taustalla olevista tekijöistä sekä tarjoaa monipuolisia keinoja nuorten rikoskierteestä irrottautumisen tukemiseen ammattilaisille, jotka toimivat moninaisissa nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja rikosten ennaltaehkäisemisen tehtävissä. Verkkokurssilla mukana olevat kokemusasiantuntijat tuovat myös esille kokemustietoa nuorten auttamiseen. Heillä on omakohtaisia kokemuksia nuoruusajan erilaisista vaikeuksista, auttamiskeinoista sekä rikollisuudesta irtaantumisesta.

Ammattilaisten keskuudessa suosittu verkkokurssi

Verkkokurssin suosio on yllättänyt kurssin tekijät. Tällä hetkellä kurssilla on lähes tuhat opiskelijaa, joista suuri enemmistö on eri alojen ammattilaisia työelämästä. Vain pieni osa kurssilla opiskelevista on ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoita.

Kurssin suorittaneilta saatu palaute on ollut positiivista. Työelämässä olevat osallistujat ovat antaneet kiitosta erityisesti kurssin laajasta ja korkeatasoisesta sisällöstä sekä joustavasta ja käyttäjäystävällisestä oppimisympäristöstä, joka mahdollistaa, että kurssia voi suorittaa täysin omassa tahdissa ja itselleen sopivina ajankohtina, esimerkiksi työn ohessa.

Eräs kurssin kesän aikana suorittaneista ammattilaisista on Valtion koulukotien palveluksessa työskentelevä erityisohjaaja Jukka Lempinen. Koulukodit ovat paikkamäärältään pieniä, lastensuojelun viimesijaisia sijaishuoltopaikkoja nuorille 12–17-vuotiaille, jotka oireilevat esimerkiksi rikoksilla, päihteillä ja väkivaltaisella käytöksellä. Rikosseuraamuslaitoksessakin työskennellyt Lempinen kehuu erityisesti kurssin oppimisympäristöä ja näkökulmien monialaisuutta.

“Oppimisympäristö on hyvin selkeä ja helppo omaksua. Ajattelen, että näin sen kuuluu ollakin, jotta mahdollisimman moni kävisi kurssin ja saisimme vahvistettua yhteistä ymmärrystä vakavan nuorisorikollisuuden parissa tehtävästä monialaisesta yhteistyöstä.”

Lempinen suosittelee kurssia jokaiselle, jota kiinnostaa nuorisorikollisuus ja sen ehkäiseminen.

“Kurssi kokonaisuutena nivoutui todella hyvin yhteen ja oli nimensä mukaisesti monialainen. Itselle jäi parhaiten mieleen kokemusasiantuntijuuden merkitys nuorten parissa tehtävässä työssä. Sitä pitäisi hyödyntää enemmän tai ainakin lähteä rohkeasti kokeilemaan. Erityisesti toivonkin, että kurssi luo uusia innovaatiota toimijoiden kesken monialaisen yhteistyön kehittämiseksi.”

Lempisen näkemyksiin yhtyy pääkaupunkiseudulla lapsiperheiden palveluarvioinnissa työskentelevä etsivä sosiaaliohjaaja Minttu Vaarne. Hänen työhönsä kuuluu palvelutarpeen arvioinnin lisäksi esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuvaa jalkautumista lasten ja nuorten pariin sekä alueellista yhteistyötä verkostojen kanssa.

“Pidin kurssin toteutustavasta. Luennot olivat laajoja ja laadukkaita, ja eri teemat oli helppo aikatauluttaa itselle sopivaan suoritustahtiin. Luennoitsijoissa oli ammattilaisia laidasta laitaan nuorisoalalta, erityispedagogiikasta, terveydenhuollosta, rikosseuraamusalalta, lastensuojelusta ja järjestöistä, vain muutamia mainitakseni. Osan kanssa olen itse myös saanut kunnian kouluttautua ja työskennellä.”

Vaarne toivoo, että kurssin avulla ymmärrys sosiaalityön roolista rikoksentorjunnassa vahvistuu.

“Jokainen ammattilainen tekee työtään oman organisaationsa mahdollistamissa rajoissa, ja siksi onkin aina arvokasta tarkastella yhteisiä ja erillisiä vahvuuksia ja vastuualueita syvällisemmin.”