Työelämäfoorumi-tapahtumasssa Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö-hankkeen tiimin esittelemiin toimintamalliehdotusluonnoksiin haettiin oppilaitos- ja yritysedustajien näkemyksiä. Vantaalaisen pk-sektorin innovaatioiden edistämistä vauhdittavien toimintamallien synnyttämässä keskustelussa perättiin matalaa kynnystä asiantuntijoihin. Hankkeen järjestämä tapahtuma järjestettiin tiistaina, 28.4.2026, Business Vantaa Hubin työskentely- ja tapahtumatilassa, yrityspalvelukeskus Leijassa.
Kuva 1: Työelämä-foorumi järjestettiin Business Vantaa Hubin työskentely- ja tapahtumatilassa Vantaan yrityspalvelukeskuksessa, Leijassa, 28.4.2026.
Kuva: Laura Rinta-Jouppi
Pk-yrityksille on tärkeää, että väylä TKI-yhteistyöhön on selkeä ja yksinkertainen. Yritykset toivovat oppilaitoksilta innovaatioiden moottorina toimimista, tukea uusien tuotteiden tai prosessien kehittämiseen. Hankkeessa tehtyjen kartoitusten ja haastatteluiden mukaan pk-yritykset tarvitsevat tilaa, esimerkiksi prototyyppien tekoon ja testaamiseen, alueen toimijoiden kanssa verkostoitumista, kokoontumista kehittämistä tukevien aiheiden äärelle ja asiantuntija-apua matalalla kynnyksellä. (Kärpänen 2025). Korkeakoulujen edustajien näkökulmasta yritysten tarvitsemia palveluja ja tiloja on jo nyt tarjolla, kun yrityssektori, varsinkin pienempien yritysten edustajat, kertoo olevansa tietämätön olemassa olevista palveluista. Jollain tasolla korkeakoulujen ja kaupungin tarjonta ja palvelut eivät ole tavoittaneet kartoitukseen osallistuneita mikro- ja pk-yritysedustajia.
Samaan johtopäätökseen on päädytty Työ- ja elinkeinoministeriön tekemässä selvityksessä pk-yritysten innovaatiopotentiaalista. Selvityksen mukaan vain pieni osa pk-yrityksistä tekee yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Mitä kasvuhakuisempi yritys on, sen enemmän sillä on yhteistyötä eri tutkimusorganisaatioiden kanssa. TEM:n tekemän kartoituksen mukaan voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä ilmoitti tekevänsä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa 12 prosenttia yrityksistä, yliopistojen kanssa 11 prosenttia ja tutkimuslaitosten kanssa seitsemän prosenttia yrityksistä. (TEM 2025, 43)
Todelliset tarpeet esille säännöllisillä tapaamisilla
Yritykset toivovat, että TKI-toiminta eri yhteistyökumppaneiden kanssa tuottaisi konkreettisia hyötyjä, esimerkiksi kilpailukyvyn parantumista, uusien tuotteiden kehittämistä tai prosessien tehostamista. Korkeakouluyhteistyö yritysten kanssa tulisi vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin. Vastaavasti koulutettavien osaamisen tulisi vastata yritysten nykyhetken tarpeita.
Työelämä-foorumissa käydyssä keskustelussa tuotiin esille, että strategiset kumppanuudet ja verkostoituminen ovat avain toimivaan ja tulokselliseen TKI-toimintaan. Samaan ovat päätyneet TEM:n ja hankkeen tekemät kartoitukset. Avainasemassa olisivat tapahtumat, jotka kokoavat alueellisia toimijoita säännöllisesti, auttavat verkostoitumista ja madaltavat kontaktointikynnystä. Kun osapuolet tapaavat säännöllisesti ja ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa, se edistää yritysten todellisten tarpeiden ymmärtämistä ja tuo näkyville oppilaitosten tarjoamia resursseja. Korkeakoulunäkökulmista yritysten haluamaa yhteistyötä korkeakouluilla on jo tarjolla, kun yritysnäkökulmasta korkeakoulujen palvelut eivät ole riittävän näkyvästi esillä.
Innovaatiotoimintaa harjoittavat kasvuhakuiset yritykset näkevät relevanteimpina yhteistyön muotoina opiskelijoiden harjoitteluun ja osaajien rekrytointiin liittyvät yhteistyömuodot. Tutkimusorganisaatioiden tutkimuskapasiteetin käyttö koetaan innovaatiotutkimuksen perusteella vähiten relevanttina yhteistyömuotona. Keskisuuret yritykset kokevat yleisesti ottaen kaikki yhteistyömuodot pieniä yrityksiä relevantimpina. (TEM 2025, 38–43)
Tilastokeskuksen tekemässä innovaatiotutkimuksessa 58 % vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä ilmoitti tekevänsä innovaatiotoimintaa (tutkimus ja kehittäminen, tuote- tai prosessi-innovaatiot) tarkastelujaksolla 2022–2024. (Tilastokeskus 2024)
Samassa tutkimuksessa yritysedustajat kertoivat suurimmaksi innovaatiotoiminnan esteeksi sen, ettei innovaatioille tai innovaatiotoiminnalle nähty tarvetta. Yleisenä perusteluna kerrottiin, ettei yrityksissä ole riittävästi resursseja innovaatiotoimintaan. (TEM 2025, 44–45)
Pk-sektori kokee jäävänsä sivuun
Vantaalla, kuten muissakin kaupungeissa, pk-yritykset usein kamppailevat ajan ja resurssien riittämättömyyden kanssa. Pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten innovaatioita edistäviä tahoja ovat kaupunkien alaisuudessa toimivat yrityspalveluja tuottavat yksiköt, korkeakoulujen yhteiskehittämistä ja toimijuutta tarjoavat palvelut sekä hautomot ja kiihdyttämöt. Usein tarjolla olevien palveluiden piiriin hakeutuvat uudet yritykset tai palvelut ovat suoraan suunnattuja uusille yrityksille, startupeille tai spin-off -yrityksille. Mikro- ja pk-yritykset kokevat jäävänsä sivuun näistä palveluista.
TEM:n mukaan kyse ei ole pk-yritysten sivuuttamisesta, vaan siitä, että innovaatiotoiminnan määrittely tai tunnistaminen on monelle yritykselle haastavaa. Vaikka yrityksessä tehtäisiin tuotekehitystä ja innovaatioita, yleinen innovaatiopuhe saatetaan kokea vieraannuttavaksi eikä se samaistu innovaattoriksi. (TEM 2025, 47)
Yhden luukun periaatteella ripeyttä prosesseihin
Kuva 2. Business Vantaa Hubin hankepäällikkö Veera Lahti kertoi Hubin palvelukokonaisuuksista ja kehotti ottamaan käyttöön Leijan ala-aulassa olevaa työskentely- ja tapahtumatilaa. Kuva: Mira Rajalakso
Hankkeessa tehtyjen haastattelu- ja benchmark-tutkimusten perusteella pk-yritykset ovat usein väliinputoajia eivätkä välttämättä saa tarvitsemaa tietoa mahdollisuuksista tarpeeksi tai aloitettu tarjottu palvelu jää puolitiehen eri syistä. Väliinputoajaroolin taklaamiseen ja ripeään, kohdistettuun palveluun tähtäävä keskittymä voisi olla ratkaisu Vantaalla. Yleinen yrityspalvelujen yhden luukun palveluperiaate loisi palvelun tarvitsijalle suoraviivaisen polun kohti asiantuntijaa ja tarvittavaa yhteisöä. Tällaista palvelukokonaisuutta rakennetaan Business Vantaa Hubissa. Sen tarjoamista palveluista yhden on suunniteltu olevan innovaatioita edistävä keskittymä – Vantaan innovaatiokiihdyttämö. (Lahti 2026)
Toimintamalliehdotuksilla kohti ratkaisuja
Kuva 3. Hankkeen projektiasiantuntija Laura Rinta-Jouppi esitteli syksyn työpajoista syntyneitä innovaatiokiihdyttämön asiakaspolkuja ja kahta toimintamalliehdotusta keskustelujen pohjaksi. Kuva: Mira Rajalakso
Hankkeessa tehdyt toimintamalliehdotukset vastaavat näihin edellä mainittuihin tarpeisiin. Yksi kolmesta mallista perustuu yritysten osaajatarpeeseen, yritysten kehityshaasteiden ratkaisemiseen korkea- ja ammattikoulutasolla Living Lab-ympäristöissä ja toimijoiden fyysiseen kohtaamistarpeeseen. Se sisältää alueelliseen elinvoima- ja innovaatiostrategioiden käytäntöön kytkemisen. Toisen mallin sisältö rakentuu verkostoihin ja palveluihin, jotka eivät ole tilasidonnaisia, vaan yksi virtuaalinen palvelukokonaisuus. Sen keskeisinä periaatteina ovat yrityslähtöisyys, kaupallistamiseen tähtäävä TKI, virtuaalisuus ja saavutettavuus. Malli on avoin ja yhteiskehittämiseen perustuva. Kolmas malli tulee vastaamaan fyysiseen kohtaamistarpeeseen ja tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattoman virtuaalisen palvelukokonaisuuden. Se tarjoaa palvelupolun ideasta pilotointiin, rahoitukseen ja kasvuun. Malli kokoaa ekosysteemin toimijat yhteiseen kehittämiseen.
Kolme toimintamalliehdotusta valmistuu kesäkuuksi
Hanketyön lopputuloksena syntyvät kolme toimintamalliehdotusta tehdään laajan alueellisen kartoituksen, benchmarkkauksen ja useassa työpajassa tehdyn työn pohjalta. Toimintamallien suunnittelutyössä on hyödynnetty säännöllisiä keskusteluja Business Vantaa Hub-palveluista ja Vantaan kokeilutoiminnasta vastaavien kanssa.
Ehdotukset luovutetaan Business Vantaalle torstaina, 4.6.2026. Päätöstapahtuma järjestetään Laurean Tikkurilan kampuksella.
Kirjoittajatiedot
TKI-asiantuntija Mira Rajalakso (FM) työskentelee Laureassa liiketalous, tietojenkäsittely ja palvelualat-yksikön kestävän arvonluonnin tutkimustiimissä ja projektipäällikkönä Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö-hankkeessa.
Lähteet
