Ammattikorkeakoulun uusi rooli työelämän uudistumisessa – neljä skenaariota jatkuvasta työssä oppimisesta

Työelämän osaamishaaste ei ratkea lisäämällä yksittäisiä koulutuksia, vaan uudistamalla työtä ja jatkuvan oppimisen rakenteita. Tämä haastaa myös ammattikorkeakoulut: voivatko ne olla työelämän uudistumisen kumppaneita, elleivät ne samalla uudista omia toimintatapojaan?

Kuva: Freepik

Oppiminen siirtyy yhä tiiviimmin työn arkeen, teknologisiin ympäristöihin, tiimien yhteiseen tekemiseen ja organisaatioiden strategisiin valintoihin (OECD 2026; Close, Durg, Sakr, Wroblewski & Yosef 2025; Pearson & AWS 2026). Korkeakoulun arvo ei tulevaisuudessa synny pelkästään koulutuksen tarjoamisesta, vaan kyvystä tukea yrityksiä siellä, missä työ, osaaminen ja liiketoiminta uudistuvat.

Future LaaS tunnisti kaksi ratkaisevaa epävarmuutta

Future LaaS -hankkeessa 2025–2026 korkeakoulun roolia tarkasteltiin kehittämällä Tulevaisuuden oppiminen palveluna -mallia yhdessä finanssi-, kulttuuri-, matkailu-, IT- ja sote-alojen organisaatioiden kanssa. Hankkeessa selvitettiin, miten jatkuva työssä oppiminen, teknologian hyödyntäminen ja organisaatioiden uudistuminen kytkeytyvät toisiinsa. (Kuhmonen & Seppä-Kortelainen 2026.)

Työpajoissa vahvistui näkemys, että työelämä ei tarvitse vain lisää koulutuksia, vaan ennen kaikkea tapoja yhdistää oppiminen organisaatioiden muutokseen. Havainnot tiivistyivät kolmeen muutostekijään: teknologiaan, työn rakenteisiin ja oppimisen käytäntöihin. (Seppä-Kortelainen & Kuhmonen 2026.) Näistä johdettiin kaksi skenaarioajuria, teknologian hyödyntämisen aste sekä jatkuvan työssä oppimisen toteuttamistapa:

Ajuri 1: Teknologian hyödyntäminen

Teknologia tukee nykyisiä prosesseja ja työnkuvia.
Teknologia muuttaa prosessit ja työnkuvat perusteellisesti.

Ajuri 2: Jatkuvan työssä oppimisen toteuttaminen

Ammattikorkeakoulu toimii organisaation strategisena kumppanina.
Organisaatio hyödyntää ensisijaisesti omia autonomisia ratkaisujaan ja verkostojaan.

Teknologian valintaa ajuriksi puolsi tekoälyn suuri, mutta vaikeasti ennakoitava vaikutus osaamisen kehittämiseen (Cedefop 2025). Jatkuvan työssä oppimisen toteuttamistapa puolestaan määrittää, syntyykö ammattikorkeakoululle strateginen rooli organisaatioiden arjessa vai hakevatko organisaatiot osaamista ensisijaisesti muualta (Pearson & AWS 2026).

Neljä vaihtoehtoista tulevaisuutta

Kahden skenaarioajurin pohjalta muodostuu nelikenttä, jossa ammattikorkeakoulun roolia tarkastellaan neljän vaihtoehtoisen tulevaisuuskuvan kautta: Kumppanuuskehittäjä, Muutoslaboratorio, Sisäisen oppimisen tehostaja sekä Uudistuva suunnannäyttäjä tai marginaalinen yhteistyökumppani (kuva 1).

Nelikenttä havainnollistaa, miten teknologian hyödyntämisen aste ja jatkuvan työssä oppimisen toteuttamistapa yhdessä muokkaavat ammattikorkeakoulun mahdollista roolia tulevaisuudessa.

Kuvan keskeinen sisältö on avattu tekstissä.

Kuva 1. Future LaaS -skenaariot: ammattikorkeakoulun vaihtoehtoiset roolit teknologian hyödyntämisen ja jatkuvan työssä oppimisen toteuttamistavan mukaan (kuva: Jukka Laitinen).

Skenaariot eivät ole ennusteita, eikä tulevaisuus todennäköisesti toteudu täsmälleen minkään yksittäisen skenaarion mukaisena. Niiden tarkoitus on tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja auttaa pohtimaan, millaisiin muutoksiin ammattikorkeakoulun kannattaa varautua. Skenaarioita ei myöskään tule lukea jaotteluna toivottaviin ja ei-toivottaviin tulevaisuuksiin. Jokaisessa skenaariossa on mahdollisuuksia ja riskejä sekä organisaatioille että ammattikorkeakouluille.

Kumppanuuskehittäjä-skenaariossa teknologia tukee ensisijaisesti nykyisiä prosesseja ja työtehtäviä. Ammattikorkeakoulu toimii organisaatioiden strategisena kumppanina jatkuvan työssä oppimisen kehittämisessä, mutta teknologinen muutos on pääosin asteittaista. Yhteistyö voi rakentua esimerkiksi yhteiskehitetyistä koulutuspoluista, mikro-oppimisesta, työelämälähtöisestä täydennyskoulutuksesta ja TKI-yhteistyöstä. Mahdollisuutena on vakaa ja pitkäjänteinen osaamisen kehittäminen. Riskinä on, että yhteistyö jää liian perinteiseksi eikä riittävästi haasta organisaatioita uudistamaan työtä ja toimintamalleja.

Muutoslaboratorio-skenaariossa teknologia muuttaa työtä perusteellisesti. Tekoäly, automaatio ja digitaaliset alustat eivät vain sujuvoita nykyisiä prosesseja, vaan muuttavat työnkuvia, osaamistarpeita ja tapoja tuottaa arvoa. Ammattikorkeakoulu toimii organisaation strategisena kumppanina tässä uudistumisessa. Sen rooli laajenee koulutusten tuottajasta yhteiskehittäjäksi, kokeilualustaksi ja suunnannäyttäjäksi. Mahdollisuutena on nopeampi uudistuminen ja uusien ratkaisujen testaaminen yhdessä. Riskinä on, että yhteistyö jää irrallisiksi piloteiksi, jos oppeja ei viedä osaksi työn arkea ja johtamista.

Sisäisen oppimisen tehostaja -skenaariossa teknologia tukee pääosin nykyisiä työtehtäviä, mutta organisaatiot rakentavat osaamisen kehittämisen ensisijaisesti omien ratkaisujensa ja verkostojensa varaan. Oppiminen kytkeytyy suoraan työn arkeen, sisäisiin koulutuksiin, digitaalisiin oppimisympäristöihin ja dataohjattuihin ratkaisuihin. Ammattikorkeakoulun rooli jää täydentäväksi. Se tarjoaa yksittäisiä koulutuksia, sertifikaatteja, erityisasiantuntijuutta tai rekrytointikanavia. Mahdollisuutena organisaatioille on nopeus, omistajuus ja käytännönläheisyys. Riskinä on näkökulman kaventuminen, jos ulkopuolinen tutkimustieto, ennakointi ja uudistumisimpulssi jäävät vähäisiksi.

Uudistuva suunnannäyttäjä tai marginaalinen yhteistyökumppani -skenaariossa teknologia muuttaa työtä perusteellisesti, mutta organisaatiot eivät rakenna jatkuvaa oppimista ensisijaisesti korkeakoulukumppanuuden varaan. Osaamista haetaan nopeasti alustoilta, verkostoista, projekteista ja globaaleilta osaajamarkkinoilta.

Ammattikorkeakoulun rooli on kaksijakoinen. Onnistuessaan se uudistuu suunnannäyttäjäksi, joka vie osaamisensa sinne, missä työtä ja oppimista jo tapahtuu. Epäonnistuessaan se jää marginaaliseksi palveluntarjoajaksi, jonka organisaatiot ohittavat etsiessään nopeampia ja joustavampia ratkaisuja.

Mitä skenaariot tarkoittavat ammattikorkeakoululle?

Skenaariot osoittavat, että ammattikorkeakoulun rooli jatkuvan työssä oppimisen kumppanina ei ole itsestään selvä. Kun oppiminen tapahtuu yhä useammin työnkulussa, korkeakoulun on pystyttävä toimimaan lähellä työtä, strategiaa ja organisaatioiden arjen muutosta.

Ammattikorkeakoulun merkitys voi vahvistua, jos se yhdistää ennakoinnin, työelämäkumppanuudet, teknologisen ymmärryksen ja pedagogisen osaamisen vaikuttaviksi oppimisen palveluiksi. Toisaalta rooli voi kaventua, jos organisaatiot löytävät nopeammat ja joustavammat ratkaisut omista verkostoistaan, teknologia-alustoilta tai globaaleilta osaajamarkkinoilta.

Skenaarioiden väliset erot tiivistyvät ammattikorkeakoulun rooliin ja johtamisen keskeisiin kysymyksiin, jotka on koottu taulukkoon 1. Taulukko osoittaa, että jokainen skenaario haastaa ammattikorkeakoulun roolia ja johtamista eri tavoin.

Skenaario	Ammattikorkeakoulun rooli	Johtamisen keskeinen kysymys
Kumppanuuskehittäjä	Systemaattinen osaamisen kehittämiskumppani	Miten kumppanuus pidetään uudistavana eikä vain nykyistä toimintaa ylläpitävänä?
Muutoslaboratorio	Uudistumisen mahdollistava ekosysteemitoimija	Miten kokeiluista ja ekosysteemiyhteistyöstä syntyy pysyvää hyötyä?
Sisäisen oppimisen tehostaja	Täydentävä ja reaktiivinen asiantuntijaresurssi	Miten ammattikorkeakoulu osoittaa lisäarvonsa organisaation omien oppimisratkaisujen rinnalla?
Uudistuva suunnannäyttäjä tai marginaalinen yhteistyökumppani	Ekosysteemissä toimiva arvonluoja tai satunnainen palveluntarjoaja	Miten ammattikorkeakoulu uudistaa arvolupauksensa niin, että se koetaan edelleen tarpeelliseksi kumppaniksi?

Taulukko 1. Ammattikorkeakoulun rooli ja johtamishaasteet eri skenaarioissa.

Taulukko 1 osoittaa, että ammattikorkeakoulun johtamishaaste ei ole sama kaikissa tulevaisuuksissa. Yhteistä skenaarioille on kuitenkin tarve uudistaa korkeakoulun toimintatapoja, jotta se pystyy tuottamaan arvoa organisaatioiden muuttuvissa oppimisympäristöissä.

Ammattikorkeakoulun on uudistuttava jokaisessa skenaariossa

Future LaaS -hankkeen näkökulmasta ammattikorkeakoulun kilpailuetu ei tulevaisuudessa perustu pelkästään sen tarjoamaan koulutukseen. Se perustuu kykyyn uudistaa omaa toimintaansa yhtä nopeasti kuin työelämä uudistuu. Kysymys ei enää ole siitä, uudistuuko työelämä. Se uudistuu joka tapauksessa. Kysymys kuuluu, uudistuuko ammattikorkeakoulu riittävän nopeasti ollakseen edelleen työelämän merkityksellinen kumppani.

Organisaatioiden näkökulmasta arvo syntyy yhä harvemmin yksittäisestä koulutuksesta. Arvo syntyy siitä, kuinka nopeasti oppiminen kytkeytyy työhön, strategisiin kyvykkyyksiin, asiakasarvoon ja toiminnan uudistumiseen. Tämä haastaa ammattikorkeakoulun johtamista. Tutkimustieto, asiantuntijuus, opiskelijat ja kehittämisympäristöt on tuotava organisaatioiden käyttöön ilman raskaita siiloja ja hitaita prosesseja.

Keskeinen haaste on toteutuskyky. Tutkintokoulutukseen sidotut resurssit, jäykät prosessit ja hankepohjainen kehittäminen eivät yksin riitä organisaatioiden arjen rytmissä toimimiseen. Jos ammattikorkeakoulu haluaa olla strateginen uudistumiskumppani, sen on johdettava myös omaa uudistumistaan: ennakoitava osaamistarpeita, suunnattava resursseja joustavammin, rakennettava kumppanuuksia yli organisaatiorajojen, nopeutettava päätöksentekoa ja mitattava oppimisen vaikutuksia työn, asiakasarvon ja uudistumiskyvyn näkökulmasta.

Myös kansainvälinen korkeakoulukeskustelu korostaa, että tekoäly muuttaa opetuksen lisäksi korkeakoulun työprosesseja, strategioita ja henkilöstön osaamista. Tämä vahvistaa skenaarioiden johtopäätöstä: yritysten ja muiden organisaatioiden uudistumista ei voi tukea uskottavasti, ellei ammattikorkeakoulu samalla uudista omaa työtään, tekoälyosaamistaan, palveluprosessejaan ja päätöksentekokykyään. (Jenay 2026.)

Tulevaisuuden oppiminen palveluna ei ole uusi koulutustuote. Se on uusi tapa, jolla ammattikorkeakoulu uudistuu yhdessä työelämän kanssa.

Artikkelissa on hyödynnetty tekoälyä skenaarionelikentän rakentamisessa ja skenaariokuvausten rikastuttajana sekä taulukon tekemisessä ja tekstin sujuvoittamisessa.