Rehtorin blogikirjoituksissani olen vuosien varrella käsitellyt lukuisia kertoja korkeakoulun johtamista useista eri näkökulmista ja tässä on linkkejä muutamiin blogikirjoituksiin:

• Korkeakoulun johtaminen, 11.8.2020
• Korkeakoulun johtamisen kehittyvät vaateet, 15.12.2020,
• Strategia korkeakoulun johtamisen lähteenä ja välineenä, 9.2.2021,
• Strateginen johtaminen rehtorina korkeakoulussa, 20.10.2020
• Arvot ohjaamassa korkeakoulun johtamista, 17.11.2020
• Suunnitelmallisuus korkeakoulun johtamisessa, 2.2.2021,
• Korkeakoulun talouden johtaminen, 1.9.2020,
• Korkeakoulun johtaminen henkilönä, 13.4.2021,
• Korkeakoulun johtaminen – rehtorina vai toimitusjohtajana, 18.8.2020,
• Korkeakoulun koulutustoiminnan johtaminen, 1.6.2021,
• Korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan johtaminen, 25.5.2021
• Alueellisuus korkeakoulun johtamisessa, 4.5.2021
• Korkeakoulun johtaminen osana strategista liittoumaa, 3.11.2020
• Korkeakoulun johtaminen rehtorina on yhteistyötä ja jatkuvaa oppimista, 15.9.2020,
• Korkeakoulun johtamista tukeva korkeakouludemokratia, 25.8.2020,
• Korkeakoulun johtaminen ja rehtorin arki, 13.10.2020 ja
• Rehtoriverkosto rehtorin tukena korkeakoulun johtamisessa, 10.11.2020.

Muutosjohtaminen on teema, jota en ole käsitellyt rehtorin blogikirjoituksissa juuri lainkaan. Kun pohdin pian 25 vuoden aikana kertyneitä kokemuksia johtamistyöstä ammattikorkeakoulussa, en juuri muista ajanjaksoja, jolloin korkeakoulussa ei olisi tapahtunut muutoksia. Ehkä muutosjohtaminen on ollut läsnä niin vahvasti kaiken aikaa, että sitä ei käsitteenä ole tullut juuri ”viljeltyä”. Toinen teema, jota en ole rehtorin blogikirjoituksissa vielä erikseen käsitellyt, on organisaation uudistaminen. Syy tähän lienee hyvin inhimillinen eli em. blogikirjoitusten aikaan organisaation uudistaminen ei ole ollut ajankohtaista. Toisin on juuri nyt.

Korkeakouluissa, kuten muissakin organisaatioissa, on aika ajoin tarpeen tarkastella sisäistä organisaatiota ja pohtia sen tarkoituksenmukaisuutta tulevaisuudessa. Oivallista se lienee erityisesti silloin, kun strategia muuttuu olennaisesti ja toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Edellisen kerran uudistimme korkeakoulumme organisaatiota viisi vuotta sitten. Olen luonnehtinut edellistä organisaatiouudistusta tulosvaikutuksiltaan tähän mennessä kokemistani onnistuneimmaksi.

Viisi vuotta sitten organisaation jatkokehittämisen näkökulmasta nähtiin tarkoituksenmukaisena arvioida organisaation toimivuutta, johtamiseen liittyvää työnjakoa sekä kyseisten uudistusten vaikuttavuutta. Eli ennen organisaation uudistamista toteutettiin organisaation toimivuusselvitys, jonka laatimiseen koko henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua. Liekö tutkivalla kehittämisotteella ollut vaikutuksensa myös organisaatiouudistuksen onnistumiseen. Näin ainakin uskon. Kun uudesta sisäisestä organisaatiosta oli päätetty, ennen uuden organisaation käynnistymistä laadittiin lisäksi toimintokohtaiset menettelytapaohjeet, joissa kuvattiin uuden organisaation edellyttämät toimintatavat. Näin useita toiminnallisia asioita ratkottiin etukäteen ja valmistauduttiin paremmin toimimaan uudessa organisaatiossa.

Korkeakoulumme strategiaprosessi, josta olen rehtorin blogikirjoituksissa kertonut, on tulossa päätökseen tammikuussa ja korkeakoulu on saamassa uuden strategian. Samoin on odotettavissa, että Valtioneuvosto tulee päättämään ammattikorkeakoulujen uudesta rahoitusmallista alkuvuodesta. Siten on hyvä hetki arvioida organisaation toimivuutta suhteessa uuden strategian toteuttamisen vaateisiin, jotta riittävän hyvät tulokset ovat saavutettavissa myös uudistuvassa rahoitusmallissa. Organisaation toimivuusselvityksen toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija ja tutkija, joka toteutti myös edellisen selvityksen viisi vuotta sitten. Selvityksellä kartoitetaan organisoitumisen nykytilaa ja haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Miten organisaatio toimii eri rooleista käsin tarkasteltuna?
• Mitkä ovat nykyisen organisoitumisen vahvuuksia ja kipukohtia?
• Miten nykyinen organisoituminen tukee korkeakoulun tuloksellisuuden kehittämistä sekä kumppanien kanssa tehtävää ja sisäistä yhteistyötä?
• Miten nykyinen organisoituminen tukee työn laatua ja laurealaisten työhyvinvointia?

Organisaation toimivuusselvityksen tavoitteena on siten tuottaa ymmärrystä organisaation jatkokehittämistä varten eli mihin suuntaan organisaation rakenteita tulisi viedä jatkossa ja millainen johtamisen työnjako palvelisi parhaiten strategisia tavoitteita, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. Jos korkeakoulumme organisaatiota päätetään uudistaa, uuden sisäisen organisaation käyttöönotto on järkevää ajoittaa vuodenvaihteeseen eli 1.1.2025 alkaen. Siinä tapauksessa edellisestä organisaatiouudistuksesta oppineena on organisaation toimivuusselvityksen lisäksi ehdottoman järkevää rakentaa jälleen uutta sisäistä organisaatiota varten toimintokohtaiset menettelytapaohjeet, jotka koostamalla koko korkeakouluyhteisö pääsee valmentautumaan toimimaan uudessa organisaatiossa. Se vähentää merkittävästi uuden organisaation käynnistymiseen liittyvää ”kitkaa”.

Korkeakoulun organisaation uudistaminen on iso päätös. Usein kuulee monen mielestä monen asian korjaantuvan, jos organisaatiota uudistetaan. Siitä saattaa jopa muodostua jopa ”mantra”, jolla huomio varsinaisista ongelmista saadaan siirtymään jonnekin tulevaisuuteen. Sisäisen organisaation muuttaminen vaatii kaikilta osallistumista ja energiaa, joten ratkaisujen on tarpeen olla huolella harkittuja. Siksi uskon, että organisaation toimivuusselvityksen avulla voimme merkittävästi pienentää riskejä väärien organisoitumisratkaisujen tekemiseksi. Silloin on tärkeää, että kaikki organisaation jäsenet pääsevät osallistumaan selvityksen tekemiseen ja avoimesti keskustelemaan ratkaisuvaihtoehdoista. Se edellyttää myös korkeakoulun johdolta aktiivista ja avointa viestintää eli muutosjohtamiselle on tarvetta, jos siitä sellaista nimitystä haluaa käyttää. Sellaista johtamisen kaiketi tulisi olla jatkuvasti, eikä vain muutostilanteissa.

Korkeakoulumme selvittää ja arvioi sisäisen organisaation muutostarpeita sekä tekee mahdollisia muutoksia siihen vuoden 2025 alusta. Palannen siis korkeakoulun organisaation uudistamisteemaan rehtorin blogikirjoituksissa vielä useamman kerran vuoden 2024 aikana.