Keväällä 2018 estenomi (YAMK) -tutkinnon ryhmän OPS-kehittämispajassa nousi toistuvasti esiin toive saada varsinaisiin opintoihin mukaan kosmetiikan laboratorio-opintoja. Syksyllä 2019 tämän pohjalta lähdettiin suunnittelemaan vapaavalintaista projekti-opintojaksoa, jonka avulla testattiin YAMK-tasoisen laboratorio-opintojakson toteutusta. Yhtenä tavoitteena oli havainnoida opintojakson laboratoriotyöskentelyn haasteita, jotta opintojaksoa voitaisiin kehittää ja ottaa se osaksi varsinaisia opintoja seuraavina vuosina. Tässä artikkelissa keskitytään raaka-aineiden valintaan ja tuotteen valmistamiseen sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta.
Kosmetiikan valmistaminen kotikonstein on tänä päivänä helpompaa kuin koskaan ja ohjeita niiden tekemiseen löytyy verkosta. Vaikka kosmetiikkaa voikin tehdä kotona, ei sen markkinoille saattaminen ole aivan yksinkertaista. Kosmetiikkaa kotioloissa valmistavat yksityishenkilöt luokitellaan kosmetiikan valmistajiksi ja vastuuhenkilöiksi, jos he jakavat tuotteitaan eteenpäin. Heitä koskevat samat kosmetiikkalainsäädännön asettamat vaatimukset kuin yritysmuotoista kosmetiikkateollisuutta. Ennen kuin voit myydä tuotettasi kuluttajille, tulee sinun varmistaa, että tuote on valmistettu EU:n kosmetiikka-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Kosmetiikkaa ja kosmeettisia valmisteita säädellään EU:n kosmetiikka-asetuksella (Kosmetiikka-asetus).
Kuva 1: Tuotteen valmistusvaihe (Paula Wijkberg )
Kaupoista löytyvien kosmetiikkatuotteiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa, jossa tekevät saumattomasti yhteistyötä niin tuotekehitys ja valmistus kuin markkinointi sekä lukuisat eri sidosryhmät. Tuotekehityksessä trendien ennakointi vaikuttaa tuotteen menestymiseen markkinoilla. Usein markkinoilla oleva tuote on suunniteltu jo vuosia aiemmin. Toisinaan trendien aallonharjalla ratsastettaessa, tuote luodaan ennätyksellisen nopeasti, jotta se saadaan markkinoille ennen tai vähintäänkin yhtä aikaa kilpailijoiden kanssa. (Hyppönen-Paloheimo 2020.)
Opiskelijan näkökulma
Suunnitteluprosessin haasteellisin osuus oli reseptin muokkaus. Valmiina annettiin perusresepti kolmesta erilaisesta tuotteesta, seerumi, hoitoneste ja hiustenhoitoaine. Näitä reseptejä tuli muokata esimerkiksi vaihtamalla käytettävä aktiivi-aine. Tämän lisäksi internetistä löytyy valmiita reseptejä kotikosmetiikan tekoon pilvin pimein. Valmis resepti ei yleensä kelpaa sellaisenaan, kun kaikkia raaka-aineita ei ole saatavilla, vaan niitä täytyy vaihtaa. Koska tuotteeseen valitut raaka-aineet vaikuttavat tuotteen koostumukseen tai rakenteeseen, ei ole ihan sama mitä raaka-aineita ja kuinka paljon tuotteeseen lisätään. Kosmetiikkatuoteprojekti oli hauska ja imaisi hetkessä mukaansa. Illat täyttyivät nopeasti kilpailija-analyyseistä sekä raaka-aineiden tutkimisesta. Opintojaksolla yhdistyivät raaka-aineosaaminen ja alan tuotekehitys markkinoinnillista näkökulmaa unohtamatta. Lopputuloksena syntyi herkullisen näköinen vaaleanpunainen kimmeltävä hiustenhoitoaine pienille prinsessoille. Koekäytössä huomattiin nopeasti, että tuotteen ajatus oli toteutusta väkevämpi. Tuote kaipaisi kaikesta väristään ja kimaltavuudestaan huolimatta jatkojalostusta, ennen kuin sitä voisi markkinoida edes parhaille ystäville.
Kuva 2: Valmis tuote (kuva: Paula Wijkberg)
Opettajan näkökulma
Opettajan näkökulmasta projekti oli erittäin kiinnostava. Ryhmä oli heterogeeninen laboratorio-osaamisen suhteen, minkä vuoksi ensin kerrattiin laboratoriotyön periaatteita. Tämä tapahtui opintojakson alussa, valmistamalla laboratoriossa yksinkertainen kosmetiikkavoide. Käytännössä tekeminen jää paremmin mieleen, kuin pelkän teorian läpikäyminen. Oli ilo huomata, kuinka reippaasti kaikki kävivät toimeen ja selvisivät hyvin työskentelystä, vaikka kokemusta ei kaikilla ollutkaan. Rauhallinen ja kiireetön toiminta on laboratoriossa tärkeää ja siinä ryhmä toimi esimerkillisesti.
Varsinaisen oman tuotteen valmistuksessa haastavaa oli, kun tuotemuotoja oli kolme erilaista. Ohjausta ei voinut antaa koko ryhmälle kerralla, vaan jokainen tarvitsi yksilöllistä apua, usein yhtä aikaa. Myös haastavampien laitteiden käyttäminen vaati kädestä pitäen ohjausta, jotta laboratorion turvallisuusvaatimukset täyttyivät. Onneksi kaikkien tuotteiden valmistuksessa ei tällaisia laitteita ollut ja näin jokainen tarvitsija sai apua, eikä vaaratilanteita päässyt syntymään.
Kaikki opiskelijat onnistuivat valmistamaan haluamansa tuotteen, vaikka työpisteiden ja laitteiden vähyys aiheutti jonoutumista. Tämä onkin asia, joka pitää huomioida seuraavalla toteutuksella, jolloin osallistujia tulee olemaan noin 30. Projektin lopputuloksena syntyi hyvää kokemusta siitä, mikä toimii ja mitä pitää muuttaa seuraavalla opintojaksototeutuksella.
Laureassa tutkintoja kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Uusia opintojaksoja luodaan ja olemassa olevia kehitetään vastaamaan entistä paremmin työelämän osaamistarpeisiin. (Niinikoski ja Poutanen 2020 ja Poutanen 2018). Estenomi (YAMK)-tutkinnon uusi opintojakso Kosmetiikkatuote, syntyi yhteiskehittämisen tuloksena. Opintojaksolla opiskelijat valmistavat tuotteen valitsemansa raaka-aineen ympärille. He suunnittelevat tuotteen markkinoinnin, kohderyhmän ja pakkauksen teksteineen. Keväällä 2020 toteutetun opintojakson opettajat kirjoittivat yhdessä opiskelijoiden kanssa kuuden artikkelin sarjan opintojakson aiheista. Covid-19 –pandemia muutti opintojakson suunnitelmia ja sekä opintojakson toteutuksessa että kirjoitusten aiheissa. Teksteissä kerrotaan opintojakson toteutuksesta, kosmetiikassa käytettävistä raaka-aineista, trendeistä ja kestävästä kehityksestä. Tervetuloa mukaan Kosmetiikkatuotteen tarinaan!
- Niinikoski Sanna ja Poutanen Marjo, Yhteiskehittämällä sanoitettua osaamista – opetussuunnitelma suurennuslasin alla. Laurea Journal, viitattu 16.9.2020
https://journal.laurea.fi/yhteiskehittamalla-sanoitettua-osaamista-opetussuunnitelma-suurennuslasin-alla/
- Poutanen M., (2018). Proudly Presenting, for the first time in Finland, Master’s Degree of Beauty and Cosmetics : Designing the Curriculum with Participative Pedagogy. , ICERI2018 Proceedings., International Academy of Technology, Education and Development. doi:10.21125/iceri.2018.1678
Lähteet:
