Nykyään jokaiselta hankkeelta odotetaan, että kestävän kehityksen vaikutukset tunnistetaan ja tehdään näkyviksi. Tässä tekstissä tarkastellaan, miten omatoimista varautumista edistävä Kylien OmaVara -hanke kytkeytyy keskeisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin käytännön tasolla.
Kylien OmaVara -hankkeessa vahvistetaan kyläyhteisöjen omavaraisuutta, resilienssiä ja varautumista häiriötilanteisiin, kuten pitkiin sähkökatkoihin. Tavoitteena on tukea selviytymistä ja toimintakykyä tilanteissa, joissa kotitalouksien 72 tunnin kotivara ei enää yksin riitä. Samalla hanke edistää yhteisöllisyyttä ja ennakoivaa varautumista, jotka ovat keskeisiä tekijöitä turvallisen arjen ja kriisinkestävyyden rakentamisessa.
Kuva 1. Kylien OmaVara -hankkeen kestävän kehityksen tavoitteet (Kylien OmaVara 2025).
Hankkeen työ linkittyy tiiviisti myös kestävän kehityksen periaatteisiin. YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteilla edistetään kestävää kehitystä niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön näkökulmasta (Ulkoministeriö n.d.). Tässä blogitekstissä tarkastellaan Kylien OmaVara -hankkeen yhteyksiä seuraaviin kestävän kehityksen tavoitteisiin: ei nälkää (SDG 2), terveyttä ja hyvinvointia (SDG 3), hyvä koulutus (SDG 4), puhdas vesi ja sanitaatio (SDG 6), kestävät kaupungit ja yhteisöt (SDG 11), ilmastotekoja (SDG 13) sekä yhteistyö ja kumppanuus (SDG 17) (kuva1). Tavoitteiden arvioinnissa on hyödynnetty kestävän kehityksen tavoitteiden arvioinnin työkalua eli SDG:tä. Tavoitteiden arviointi tukee paitsi yksittäisen hankkeen toimintaa, myös laajemmin korkeakoulun TKI-toiminnan kokonaisvaltaista vaikuttavuuden arviointia (Laurea 2026).
Ruoka, vesi ja selviytyminen häiriötilanteissa
Turvallisuus, toimintakyky ja hyvinvointi rakentuvat siitä, että yhteisö kykenee toimimaan häiriötilanteissa ja toisaalta jatkamaan normaalia arkea sen jälkeen mahdollisimman sujuvasti. Hanke lisää ymmärrystä ja antaa vinkkejä siihen, miten jokainen kylä voi varautua ennakkoon ja tukea kyläläisten hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä.
Kylien OmaVara -hanke tukee kylien ruokaturvaa ja omavaraisuutta erityisesti maakellarien, kaivojen ja sähköttömän ruoanlaiton näkökulmasta. Etenkin maaseudulla ruoan säilyttämisen, vedensaannin ja ruoan valmistuksen erilaiset vaihtoehdot on hyvä selvittää ja pitää yllä.
Hankkeessa nostetaan esiin niin maakellarit kuin veden saatavuuden merkitys poikkeustilanteissa. Maakellarit ovat osittain katoava säilöntämuoto, jonka käyttöä kannattaisi elvyttää ja kehittää. Vesikatkot voivat johtua esimerkiksi sähkökatkoista tai putkirikoista. Toisaalta veden saastuminen voi aiheuttaa häiriötilanteen veden saatavuuteen ja käyttöön. Kotitalouksien käytössä olevat omat kaivot ovat yksi vaihtoehto kunnallisen vesihuollon katkoissa, mutta nekään eivät välttämättä toimi sähkökatkoissa. Väliaikaisen vedenjakelun käytännöt ovat yksi kyläläisiä erityisesti mietityttävä kysymys. Hankkeessa on järjestetty koulutukset vesihuollosta sekä maakellarien kunnostamisesta ja rakentamisesta, joissa on jaettu sekä infoa viranomaisten toiminnasta että annettu vinkkejä kyläläisten omaan toimintaan. Lisäksi sähköttömään ruoanvalmistukseen on tulossa syksyllä 2026 koulutus.
Varautuminen voi olla materiaalista, kuten toimiva maakellari, riittävästi paristoja tai hyvin säilyvää ruokaa. Toisaalta se voi olla tietoja ja taitoja, kuten ensiaputaidot tai kaivoveden laadun tarkkailu. Varautumista on myös yhteisöllisyys, kuten naapuriapu, yhteiskäyttöaggregaattien hankinta tai kyläyhteisöjen omat ryhmittymät varautumisen ja turvallisuuden edistämiseksi. Monitahoinen varautuminen tuo mielenrauhaa ja tukee henkistä kriisinkestävyyttä, mikä lisää hyvinvointia.
Koulutusta, yhteistyötä ja kestäviä yhteisöjä
Kylien OmaVara -hankkeessa jaetaan tietoa ja vahvistetaan osaamista omatoimisesta varautumisesta. Kylille tarjottavat koulutukset lisäävät kykyä toimia ja ratkaista myös tulevia, ennakoimattomia tilanteita. Kyläläisille suunnatut koulutukset liittyvät veden saantiin, ruoan säilyttämiseen ja valmistamiseen sekä yleisesti toimimiseen sähköttömässä tilanteessa. Kaivojen kunnossapidon, maakellarien rakentamisen ja sähköttömän ruoanvalmistuksen lisäksi koulutuksia pidetään yhteisöllisyyteen ja sen tukemiseen liittyen.
Hanke kokoaa erilaiset toimijat yhteen: kaupungin, kylät, viranomaiset, eri alojen asiantuntijat, järjestöt ja yritykset. Monialainen ja monitasoinen yhteistyö tekee varautumisesta kestävämpää. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta jokaisella taholla on oma tärkeä roolinsa ja tehtävänsä niin varautumisessa, häiriötilanteissa selviytymisessä kuin niistä palautumisessakin. Tuntemalla muut tekijät ja heidän tehtävänsä, sekä samalla selventämällä oman roolinsa, vahvistetaan yhteistyön onnistumista niin arjessa kuin poikkeustilanteissa. Yhteistyö voi olla vaikkapa koulutuksia, tietojen vaihtoa, käytännön toimenpiteitä tai harjoituksia, keskusteluja ja yhteisten asioiden edistämistä.
Hanke rakentaa yhteisöjen elinvoimaa, kestävyyttä ja kykyä toimia häiriötilanteissa. Paikallisen yhteistyön tukeminen ja lisääminen sekä kyläyhteisön näköiset ratkaisut ovat tärkeitä. Kylät ovat keskenään erilaisia monessakin suhteessa, joten kaikille sopivaa yhtä ratkaisua tai toimintatapaa ei ole, vaan jokainen kylä ponnistaa omista lähtökohdistaan käsin. Tärkeä asia on mahdollisimman monen kyläläisen mukaan saaminen yhteisen asian äärelle. Yhteistyö voi olla yksittäisiä tekoja, tietyn osaamisen tai tiedon jakamista tai pitkäaikaisempaa toimintaa. Vapaaehtoisuus on aina kaiken lähtökohta, jokainen voi ja saa olla mukana sen verran kuin haluaa ja pystyy.
Kylien OmaVara -hankkeen vaikutus näihin kestävän kehityksen tavoitteisiin on pääosin epäsuorasti positiivista (kuva 1). Vaikka hankkeen vaikutukset näkyvät usein epäsuorasti, ne ovat merkittäviä: se vahvistaa paikallista kriisinkestävyyttä, lisää yhteisöllisyyttä ja tukee kestävää arkea pitkällä aikavälillä. Tällainen työ luo perustaa muutokselle, joka jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Lähteet
