Panimoteollisuuden sivuvirta mäski tarjoaa kestävän ja bioaktiivisia, ihoa hoitavia yhdisteitä sisältävän vaihtoehdon kosmetiikan raaka-aineeksi. Laurea-ammattikorkeakoulun (estenomi YAMK) opinnäytetyössä todettiin, että mäski soveltuu kosmetiikkakäyttöön ja herättää kuluttajissa kiinnostusta kiertotalouden näkökulmasta.

Sivuvirtoja hyödyntämällä säästetään luonnonvaroja

Kiinnostus sivuvirtojen hyödyntämiseen kosmetiikkateollisuudessa on lisääntynyt viime vuosina osana kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistämistä. Kosmetiikkateollisuudessa etsitään vaihtoehtoja synteettisille raaka-aineille, koska kuluttajien keskuudessa suositaan yhä enemmän luonnollisia, ekologisia ainesosia. (Machado ym. 2024, 1.) Buccin ym. (2024, 39–40) mukaan elintarvike- ja panimoteollisuudessa syntyy suuria määriä sivuvirtoja, joiden hyödyntäminen on ajankohtainen tutkimus- ja kehittämiskohde. Panimoteollisuuden sivuvirralla mäskillä tarkoitetaan oluentuotannon mäskäysvaiheen sekä vierteen erotuksen jälkeen jäljelle jäävää ohranjyvien liukenematonta osuutta, joka koostuu pääosin ohranjyvien kuoriosista. (Chattaraj ym. 2024, 1–2; Petrón ym. 2021, 1.)

Globaalisti oluentuotannon seurauksena syntyy vuosittain arviolta 39 miljoonaa tonnia mäskijätettä, josta Euroopan osuus on noin 4 miljoonaa tonnia (Verni ym. 2020, 2). Bucci ym. (2024, 39) toteavat, että keskimäärin 100 litran oluterän valmistus tuottaa noin 20 kilogrammaa mäskiä. Almendingerin ym. (2020, 2) mukaan näin suurten sivuvirto-jen määrän hyödyntäminen kosmetiikan tuotekehityksessä edistää kiertotaloutta. Sivuvirtaraaka-aineiden hyödyntämisellä voidaan vähentää tarvetta kerätä raaka-aineita suoraan luonnosta pelkästään kosmetiikkateollisuuden käyttöön ja tukea tällä tavoin kiertotalouteen perustuvaa tuotekehitystä.

Opinnäytetyö osana Farkos-hanketta

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Helsingin yliopisto ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttivat yhdessä kotimaisten sivuvirtaraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvän FarKos-hankkeen (Kotimaiset bioraaka- aineet terveys- ja hyvinvointituotteissa). Hankkeessa kehitettiin ja tutkittiin menetelmiä sivuvirtojen prosessointiin sekä bioraaka-aineiden, kuten viljeltyjen kasvien, sienten ja levien tuottoon sekä prosessointiin. Edellä mainittuja raaka-aineita tutkittiin ja hyödynnettiin kosmetiikan sekä farmaseuttisten tuotteiden kehityksessä. (Hämeen ammattikorkeakoulu 2025.) Yksi hankkeessa tutkituista raaka-aineista oli panimoteollisuuden sivuvirtaraaka-aine mäski (BSG, Brewer’s Spent Grain), jota syntyy oluen valmistusprosessissa.

Laurea-ammattikorkeakoulussa selvitettiin opinnäytetyönä mäskin vaikutusmahdollisuuksia kosmetiikan raaka-aineena ja kuluttajien kokemuksia sekä mielikuvia mäskiä sisältävästä tuotteesta. Opinnäytetyö toteutettiin osana FarKos-hanketta. Kehittämistyössä valmistettiin mäskiuutetta sisältävä voide sekä verrokkivoide ilman mäskiuutetta. Testiryhmä arvioi tuotteiden ominaisuuksia sekä ihovaikutuksia, ja tuotetestauksen yhteydessä tehtiin ihon kosteuspitoisuuden mittaukset. Lisäksi toteutettiin kuluttajien mielipiteitä selvittävä kysely sosiaalisessa mediassa.

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ja on kirjoitettu opinnäytetyön tekijöiden Emmi Laakson ja Sari Ojavuon sekä ohjaavan lehtorin Satu Vuorelan yhteistyönä. Opinnäytetyöntekijät vastasivat artikkelin pääasiallisesta kirjoittamisesta. Ohjaaja kommentoi ja muokkasi käsikirjoitusta sekä osallistui artikkelin viimeistelyyn julkaistavaksi.  Opinnäytetyön perusteella mäski soveltuu kosmetiikkakäyttöön ja on lupaava, monivaikutteinen raaka-aine. Mäskin hyödyntämiseen liittyy kuitenkin vielä haasteita, kuten stabiilius ja raaka-aineen nimeämiseen liittyvät mielikuvat.

Bioaktiivisia yhdisteitä ja kosteuttava vaikutus

Mäski sisältää antioksidanttisia yhdisteitä, kuten ferula- ja p-kumariinihappoja, jotka tekevät siitä kosmetiikan näkökulmasta kiinnostavan raaka-aineen (Bucci ym. 2024, 39; Macias-Garbett ym. 2021, 6). Kehittämistyössä valmistetun mäskivoiteen käyttö lisäsi ihon kosteuspitoisuutta testijakson aikana enemmän kuin verrokkivoiteen käyttö. Ihon kosteusmittauksen tulokset ja käyttäjäkokemukset erosivat osittain toisistaan, mikä korostaa erilaisten tutkimusmenetelmien merkitystä vaikutusten arvioinnissa. Jatkossa mäskiuutteen vaikutuksia olisi tarpeen tutkia pitkäaikaisessa käytössä ja objektiivisilla mittausmenetelmillä, jotta sen ihonhoidollisista vaikutuksista saadaan luotettavaa tutkimusnäyttöä. Mäskin sisältämiä bioaktiivisia yhdisteitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kosteuttavissa voiteissa, naamioissa, seerumeissa ja erityisesti ikääntymisen merkkejä ehkäisevässä kosmetiikassa.

Kuluttajat suhtautuvat myönteisesti, mutta nimeäminen vaikuttaa

Kuluttajakyselyn perusteella mäskiä sisältävät tuotteet herättivät kiinnostusta ja sopivat vastaajien arvomaailmaan. Raaka-aineen nimi vaikutti kuitenkin selvästi tuotteen houkuttelevuuteen. Sana ”mäski” koettiin vähemmän miellyttäväksi kuin vaihtoehtoiset, luonnollisuutta ja kasviperäisyyttä korostavat ilmaisut. Tulosten perusteella nimeämistä kannattaa kehittää markkinointiviestinnässä, jotta sivuvirtaa voidaan hyödyntää kosmetiikassa. Kehittämistyössä yhdistettiin aistinvarainen arviointi, ihon kosteuspitoisuuden mittaukset ja kuluttajakysely, mikä mahdollisti ilmiön tarkastelun eri näkökulmista. Tuloksia voidaan hyödyntää tuotekehityksessä ja markkinointiviestinnässä erityisesti mäskin sekä muiden vastaavien sivuvirtaraaka-aineiden käytössä.

Kestävä tuotanto ja sivuvirtojen jatkohyödyntäminen

Mäskin fenolisten yhdisteiden erottamiseen soveltuva ultraääniuutto on lupaava menetelmä, koska se on sekä ympäristöystävällinen että kustannustehokas (Alonso-Riaño ym. 2020, 17). Fenolisten yhdisteiden erottamisen jälkeen jäljelle jäävän mäskimassan jatkohyödyntäminen tarjoaa myös kiinnostavia mahdollisuuksia kiertotalouden tehostamiseksi. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia, soveltuuko uuttamisesta jäljelle jäävä kuitupitoinen aines esimerkiksi ihoa kuorivien tai muiden kosmeettisten valmisteiden raaka-aineeksi.

Opinnäytetyö osoittaa, että panimoteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen kosmetiikassa on sekä ihonhoidollisesti että kuluttajalähtöisesti perusteltua. Mäskin hyödyntäminen kosmetiikassa voi yhdistää kiertotalouden, vastuullisen tuotekehityksen ja kuluttajien kasvavan kiinnostuksen luonnollisiin raaka-aineisiin. Oikein viestittynä mäski voi muodostua tulevaisuudessa kiinnostavaksi ja kestävää kehitystä tukevaksi kosmetiikan raaka-aineeksi.

Opinnäytetyö tuo esiin panimoteollisuuden sivuvirtana syntyvän mäskin mahdollisuudet kosmetiikan raaka-aineena ja sen merkityksen kiertotaloutta edistävässä tuotekehityksessä. Työ tukee Laurea-ammattikorkeakoulun strategisia tavoitteita edistämällä kestävää kehitystä, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä työelämälähtöistä oppimista. Opinnäytetyö toteutettiin osana FarKos-hanketta, jossa tarkasteltiin kotimaisten sivuvirtojen hyödyntämistä terveys- ja hyvinvointituotteiden raaka-aineina. Opinnäytetyön tulokset tuottavat työelämälle hyödynnettävää tietoa mäskin käyttömahdollisuuksista kosmetiikan raaka-aineena sekä kuluttajien suhtautumisesta sivuvirtapohjaisiin raaka-aineisiin. Samalla se osoittaa, että opinnäytetyö on osa laajempaa tutkimus- ja kehittämiskokonaisuutta.

• Estenomi YAMK 2026, Kosmetiikka-asiantuntijuuden kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelma.
• Tutustu opinnäytetyöhön Mäski – oluen tuotannon sivuvirrasta kosmetiikan raaka-aineeksi Theseus-palvelussa.

Lähteet

• Almendinger, M., Rohn, S. & Pleissner, D. 2020. Malt and beer-related by-products as potential antioxidant skin-lightening agents for cosmetics. Sustainable Chemistry and Pharmacy 17, 100282. Viitattu 22.5.2026.
• Alonso-Riaño, P., Sanz Diez, M. T., Blanco, B., Beltrán, S., Trigueros, E., & Benito-Román, O. 2020. Water Ultrasound-Assisted Extraction of Polyphenol Compounds from Brewer’s Spent Grain: Kinetic Study, Extract Characterization, and Concentration. Antioxidants 9 (3), 265. Viitattu 24.5.2026.
• Bucci, P., Casas, A., Martins, P., Meyer, A., Cantero, D. & Muñoz, R. 2024. A comparative assessment of treatment methods to release ferulic and p-cumaric acids from Brewer’s Spent Grains. Waste Management 188, 39-47. Viitattu 22.5.2026.
• Chattaraj, S., Mitra, D., Ganguly, A., Thatoi, H. & Mohapatra, P. K. D. 2024. A critical review on the biotechnological potential of Brewers’ waste: Challenges and future alternatives. Current Research in Microbial Sciences 6, 100228. Viitattu 22.5.2026.
• Hämeen ammattikorkeakoulu 2025. FarKos. Kotimaiset bioraaka-aineet terveys- ja hyvinvointituotteissa – HAMK. Viitattu 21.5.2026
• Laakso, E. & Ojavuo, S. 2026. Mäski – oluen tuotannon sivuvirrasta kosmetiikan raaka-aineeksi. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.5.2026.
• Macias-Garbett, R., Serna-Hernández, S. O., Sosa-Hernández, J. E. & Parra-Saldivar, R. 2021. Phenolic Compounds From Brewer’s Spent Grains: Toward Green Recovery Methods and Applications in the Cosmetic Industry. Frontiers in Sustainable Food Systems 5, 681684. Viitattu 24.5.2026.
• Machado, M., Silva, S. & Costa, E.M. 2024. Byproducts as a Sustainable Source of Cosmetic Ingredients. Applied Sciences 14, 10241. Viitattu 24.5.2026.
• Petrón, M. J., Andrés, A. I., Esteban, G. & Timón, M. L. 2021. Study of antioxidant activity and phenolic compounds of extracts obtained from different craft beer by-products. Journal of Cereal Science 98, 103162. Viitattu 22.5.2026.
• Verni, M., Pontonio, E., Krona, A., Jacob, S., Pinto, D., Rinaldi, F., Verardo, V., Diaz-de-Cerio, E., Coda, R. & Rizzello, C. G. 2020. Bioprocessing of Brewers’ Spent Grain Enhances Its Antioxidant Activity: Characterization of Phenolic Compounds and Bioactive Peptides. Frontiers in Microbiology 11, 1831. Viitattu 22.5.2026.