Opiskelija on usein työnhaun kanssa uuden äärellä, oli kyseessä sitten nuori, joka hakee ensimmäistä oman alan työtään tai uudelle alalle suuntaava konkari. Molemmat ovat samankaltaisen tilanteen äärellä, kun haettavaa työtä ei voi perustella sillä, että on tehnyt sitä ennenkin. Miten näissä tilanteissa voi työnhakua lähestyä? Kurkataan ensin omaa uraansa aloittelevan opiskelijan työnhakuun ja jäljempänä alanvaihtajan haasteisiin.

”En saa töitä ilman kokemusta!” – keskity motivaatioon

Ensimmäisten oman alan töiden hakeminen vähäisellä kokemuksella voi tuntua ylitsepääsemättömältä esteeltä, kun CV:n Työkokemus-otsikon alle tulevat asiat tuntuvat olevan kaukana haettavasta työstä. Mitä hyötyä muka on kesätyöstä varastolla tai jäätelökioskilla, kun haetaan töitä digimarkkinoinnin tai kyberturvallisuuden tehtävistä? Ei mitään, jos ei itse kerro, mitä hyötyä aiemmista töistä on ollut.

Yhteys jäätelökioskin ja kyberturvallisuuden välillä ei ehkä ole ilmeinen eikä sen tarvitsekaan olla, koska töitä ei ole pakko hakea työkokemus edellä. Ensimmäisiä töitään hakevan opiskelijan kanssa CV:n ja hakemuksen – kenties koko työnhakijaidentiteetin – rakentaminen aloitetaankin ihan muualta kuin kokemuksesta, nimittäin motivaatiosta. Esimerkiksi Laurean uraohjaaja auttaa opiskelijaa tunnistamaan, mikä häntä omassa alassaan kiinnostaa. Tyypillisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miksi opiskelija on hakeutunut alalle, mitkä aiheet opinnoissa erityisesti kiinnostavat ja mitä haluaa omalla työpanoksellaan tällä alalla saada aikaan. Opiskelijan motivaatiotekijöitä sovitetaan haettavan työtehtävän, tulevan työnantajan ja jopa koko toimialan tarpeisiin.

Ajatellaanpa toisinpäin. Mitä osaamista harjoittelupaikoissa vaaditaan? Harjoittelupaikkojen ilmoituksissa lukee yleensä jotain tämäntapaista: ”Edellytämme innostusta alaa kohtaan sekä halua oppia uutta.” Harjoittelupaikkojen ilmoituksessa harvemmin vaaditaan mitään tiettyä ammattikokemusta. Miksi siis työnhaku pitäisi tehdä kokemus edellä? Sanoita työnhaku siis työnantajan edellytysten mukaisesti perustelemalla innostuksesi ja halusi oppia lisää.

Täydennä oleellisella osaamisella

Kun nämä niin kutsutut motivaatiotekijät on tunnistettu ja sanoitettu, niitä tuetaan sopivilta osin jo löytyvillä osaamisilla. Eivätkä nämä osaamiset välttämättä ole alaspesifejä superosaamisia, vaan yleisiä työelämätaitoja, joita on voinut saada vaikkapa jäätelökioskilta. Näitä kunkin yksilöllisiä osaamisia voi tunnistaa vertailemalla itseään muihin – mikä on muuten harvoin hyvä neuvo! Tässä tapauksessa vertailu kuitenkin voi toimia.

Pohdi esimerkiksi näitä: Miten muut tekevät saman työn kuin sinä? Mitä he tekevät eri tavalla? Ei välttämättä paremmin tai huonommin, ihan vaan eri tavalla. Keskittyvätkö he jäätelöä myydessään tiskin siisteyteen, asiakkaiden viihdyttämiseen, jäätelöpallojen pyöreyteen vai nopeaan palveluun? Entä sinä, mihin sinä keskityt? Oletko jäätelönmyyjänä hauska viihdyttäjä, tarkka siistijä vai jotain muuta? Miten tämä ominaisuutesi voisi näyttäytyä jossain aivan erilaisessa työssä? Voisiko hauskuus olla merkki luovuudesta, jota tarvitaan erilaisten tietoturvariskien tunnistamisessa tai näyttäytyykö tarkkuus virheiden ja vaarojen tunnistamisena? Entä kuka ei pärjäisi sinun työssäsi? Miksi? Mikä erottaa sinut sellaisesta, joka ei pystyisi tekemään työtäsi?

Jos työkokemusta ei ole lainkaan, voi osaamistaan kuvata kouluprojektien, harrastusten tai muilta saatujen kommenttien avulla. Miten opettajat tai koulukaverit ovat sinua kuvanneet? Käytä sitä hyväksesi: ”opiskelukollegat ovat kuvanneet minua vastuuta ottavaksi ja opettajat kehuneet raporttejani selkeästi jäsennellyiksi”.

”Kaikki osaamiseni on turhaa, koska se on väärältä alalta!”

Aloitetaan suoraan siitä, että kun ihminen vaihtaa alaa, osaaminen tulee ihmisen mukana. Eivät taidot katoa, vaikka toimiala vaihtuisikin. Lue varmuuden vuoksi edellinen ajatus uudelleen. Taidot eivät katoa, vaikka työtehtävä, työnantaja tai koko toimiala vaihtuisi. Vaikka joidenkin tiettyjen ohjelmistojen käyttäminen voikin olla alakohtaista, ei ohjelmistojen käytön oppiminen ole alaan sidottua. Alaa vaihtaessa verkostotkin voivat jäädä osin menneisyyteen, mutta verkostojen luomisen ja hyödyntämisen taito säilyy. Lisäksi monet muut taidot, joiden avulla on aiemmassa työssään menestynyt, ovat siirrettävissä uudelle alalle. Nämä ovat kuitenkin usein osaamisia, joita ei itse oikein edes tunnista, koska ne ovat niin arkipäiväisiä.

Myös siirrettävien osaamisten tunnistamisessa auttaa muiden kuuntelu. Mistä asiakkaat, kollegat, esihenkilöt ja yhteistyökumppanit sinua kehuvat ja kiittävät? Mihin sinulta pyydetään apua, kun ”se sujuu sinulta niin näppärästi”? Nämä ovat usein sellaisia osaamisia, jotka tuntuvat itselle täysin yhdentekeviltä ja normaaleilta – ”kaikkihan tämän osaa”. Ne kuitenkin tuntuvat niin tavallisilta juuri siksi, kun ne sujuvat niin hyvin. Jollekin, joka ei niitä osaa, ne ovat upeaa osaamista. Kuuntele siis herkällä korvalla ja paina mieleesi, mistä sinua kehutaan ja mihin sinulta pyydetään apua.

Muista aina motivaatio – eli ”miksi”

Nuoren opiskelijan tavoin myös alanvaihtajan kannattaa sanoittaa työnhakuaan motivaation kautta. Miksi uusi ala vetää puoleensa? Tässä on kuitenkin suuri riski, joka on tärkeää tunnistaa ennen kuin mennään suin päin metsään. Tyypillinen kysymys alanvaihtajalle on, miksi tämä hakee työtä uudelta alalta ja lähes yhtä tyypillinen vastaus liittyy vanhalla alalla kohdattuihin ongelmiin. Olivat ongelmat tai epäkohdat sitten yksilöllisiä tai alalle tyypillisiä, ne eivät tulevaa työnantajaa kiinnosta. Ne ovat menneisyydestä poispäin työntäviä tekijöitä, jotka on toki itse tärkeä tunnistaa. Tulevalle työnantajalle – ja hakijalle itselleen – tärkeämpää on tietää, mikä vetää kohti tulevaisuutta ja uutta alaa.

Verrataanpa tilannetta kotoaan karkaavaan teiniin. Ahdistavassa tilanteessa teinin ensireaktiona muodostuu pakko päästä pois, joten hän kiipeää ulos ikkunasta ja juoksee linja-autoasemalle. Hyvä, nyt on päästy pois. Sitten pitäisi valita bussi johonkin suuntaan. Mikään busseista ei kuitenkaan sano ”pois kotoa”, vaan kaikissa lukee jokin kohde. Ahaa, teini havahtuu. Serkku asuu tuossa kaupungissa, joten lähdenpä sinne yöksi. Karkaamisen jälkeen, kun pahimmasta on päästy, teinikarkuri valitsee suunnan jonkin toiveen perusteella – samoin alanvaihtajan on valittava suunta ja perusteltava valintansa jollain tulevaisuuden tahtotilalla. (Teini toivottavasti palaa jossain vaiheessa turvalliseen kotiinsa, mutta alanvaihtaja saa jatkaa matkaansa vaikka loputtomiin.)

Alanvaihtajalle kokemuksen puutteen sijaan haastavaa on osaamisen sanoittaminen uuden alan tarpeiden kautta. Kuten todettua, osaaminen ei jää vanhalle alalle, mutta siitä täytyy puhua uudella tavalla. Tässä auttaa, kun osaamisen irrottaa vanhasta työkontekstista ja sanoittaa sen ylätasolla. Esimerkiksi sairaanhoitajan potilastyö voi olla ylätasolla asiakastyötä ja siirrettävissä moniin asiakaspalvelutehtäviin, kokin raaka-ainetilaukset voivatkin olla varaston- tai resurssienhallintaa ja sovellettavissa monissa suunnittelutehtävissä. Mikä on oma näkemyksesi ammattilaisuudestasi: Oletko ollut asiakaspalvelun ammattilainen, joka sattui työskentelemään vaatealalla, vai vaatealan ammattilainen, joka sattui tekemään asiakaspalvelua? Tämä ei ole pelkkää kevyttä ilmaisuilla leikkimistä, vaikka siltä saattaakin vaikuttaa, vaan oman osaamisen ytimen tunnistamista.

Vinkkejä oman tilanteen tutkimiseen ja uralla etenemiseen

Edellä mainitut esimerkit tiivistyvät muutaman yleisajatuksen ympärille, joita ovat:

• Tunnista, mitä kohti olet menossa. Se on tärkeämpää kuin se, miksi olet lähdössä jostain pois.
• Tunnista, mitä sinulla jo on valmiina tukemassa tahtotilasi saavuttamista.
• Tunnista, mitä muuta tarvitset tahtotilasi saavuttamiseksi. Selvitä miten voit ”puutteitasi” paikata.

Eli mihin haluat mennä, missä olet nyt ja miten nykytilasta päästään tahtotilaan. Näiden äärelle kun pysähtyy, saa jo huomattavasti ymmärrystä omasta urasuunnittelustaan ja apuja työnhakuun.

Tämä artikkeli on osa Laurean urapalvelujen asiantuntijan Esa Hukkasen juttusarjaa, jossa hän käsittelee uraan ja työnhakuun liittyviä teemoja, joita hän kohtaa opiskelijoiden kanssa. Laurean urapalvelut tukee opiskelijoita näissä ja muissa uraan ja työnhakuun liittyvissä asioissa niin yksilötapaamisissa, webinaareissa kuin itseopiskelumateriaaleilla.