Minkälaisina pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden osaamistarpeet näyttäytyvät vihreän siirtymän valossa? Ilmastonmuutoksen hillinnän ja kestävän kehityksen haasteet vaativat tulevaisuuden työelämän taitoja. Niistä erityisesti maailmaa asioiden suhteiden välisten suhteiden kautta tarkastelevan systeemiajattelun merkitys ja sen kehittämisen tarve korostuu koulutuksen parissa.

Sain kutsun osallistua tammi-helmikuussa 2024 Ami-säätiön (2024) rahoittamaan ja ajatushautomo Demos Helsingin toteuttamaan Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet pääkaupunkiseudun ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa -hankkeen työpajoihin. Hankkeen päätavoite oli toimittaa ajankohtaista tietoa vihreän siirtymän tueksi tarvittavasta osaamisesta pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen tarjoajille eli eri ammatillisille oppilaitoksille ja ammattikorkeakouluille. Hankkeen tavoitteena oli auttaa toimijoita ymmärtämään, kehittämään ja viemään eteenpäin vihreään siirtymään liittyvää osaamista organisaatioissaan. Demos Helsinki osallisti hankkeen toteutuksessa laajaa pääkaupunkiseudun toimijoista koostunutta yhteistyöverkostoa.

Vihreän siirtymän taloudelliset vaikutukset ja osaamistarpeet

Hankkeen tietopohjan taustalla oli kaksi aiempaa aihepiiriä käsitellyttä hanketta, joissa Demos Helsinki oli ollut mukana. Nämä olivat osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa rahoitetut Julkimo- ja VISIOS-hankkeet.

Demos Helsingin yhteistyössä ETLA:n ja Suomen ympäristökeskus Syken kanssa toteuttamassa Julkimo-hankkeessa tutkittiin ilmastonmuutoksen ja sen hillintätoimien kokonaisvaikutuksia Suomen julkiseen talouteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin kirjallisuutta ja makrotaloudellisia malleja globaalien ja paikallisten vaikutusten analysoimisessa. Siinä keskityttiin erityisesti elinkeinorakenteen, työllisyyden ja tuotannon muutoksiin kunnallisella tasolla. Hankkeen tulokset osoittavat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen kansan- ja julkistalouteen ovat muita maita vähäisempiä, mutta silti alueellisia sopeutumistoimia ja ennakointia on syytä tehdä. Vihreä siirtymä on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi Suomen talouden tulevaisuudessa ja siihen tarttuminen vaatii aktiivisia toimia ilmastopolitiikan alueella. Hanke suosittelee tämän edistämiseksi laaja-alaista ennakointia, varautumista, monipuolisten elinkeinorakenteiden kehittämistä sekä yhteisöjen osallisuuden ja elämäntapamuutosten tukemista. (Valkonen et al. 2023.)

VISIOS-hankkeen ytimessä olivat puolestaan vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet, joita tarkasteltiin suhteessa ilmastoneutraaliuteen siirtymisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin eri koulutustasoilla sekä Euroopassa että Suomessa. Hankkeen julkaisu painottaa laajamittaista yhteiskunnallista ja taloudellista muutosta, joka vaatii merkittäviä investointeja ja poliittisia toimia. Vihreä siirtymä tarvitsee onnistuakseen työntekijöiden ja kansalaisten ajattelua, taitoja ja osaamista. Tässä korostuu erityisesti teknisten sekä tieteellisten alojen ja uusien vihreiden ammattien osaamisen muutostarpeet. VISIOS ehdottaa ratkaisuksi koulutusjärjestelmän nopeaa mukautumista, jossa uusien koulutusohjelmien kehittäminen, jatkuvan oppimisen tukeminen ja täydennyskoulutus ovat avainasemissa. Hankkeen julkaisussa mainitaan transformatiiviset vihreät taidot, jotka haastavat vallitsevia käytäntöjä ja edistävät innovatiivista toimintaa. Yksi julkaisussa mainittu tapa hahmottaa niitä on Euroopan komission GreenComp-viitekehys, joka määrittelee vihreän siirtymän kannalta keskeiset kompetenssit ja taidot, jotka ovat summattuina oheiseen taulukkoon 1. (Kuusela et al. 2023.)

Kompetenssi	Taidot
Kestävyysarvojen ilmentäminen	Kestävyyden arvostaminen Oikeudenmukaisuuden tukeminen Luonnon tärkeyden tunnustaminen
Monitahoisuuden hallinta	Systeeminen ajattelu Kriittinen ajattelu Ongelman rajaaminen
Kestävien tulevaisuuksien visiointi	Tulevaisuuslukutaito Sopeutumiskyky Tutkiva ajattelu
Kestävyystoiminta	Poliittinen toimijuus Yhteistyö Yksilön aloitteellisuus

Vihreän siirtymän vaikutukset ammatillisten taitojen kehityssuuntiin

Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet pääkaupunkiseudun ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa -hankkeen työpajoissa syntyi ajatuksia tulevaisuuden ammattirooleista ja arvioitiin GreenComp-viitekehyksessä kuvattujen taitojen edistyneisyyttä osallistujien organisaatioissa. Demos Helsinki tuotti työpajojen perusteella myös vihreän siirtymän johtajuus -työkalun. (Kilpi et al. 2024.)

Ensimmäisessä hankkeen työpajoista käsiteltiin tulevaisuuden työelämää vuonna 2035 erityisesti markkinointipäällikön, rakennusinsinöörin ja sairaanhoitajan ammattien muutoksiin vihreän siirtymän kontekstissa. Työpajojen osallistujat visioivat, että markkinointipäälliköt vuonna 2035 keskittyisivät kestävän elämäntavan edistämiseen ja asiakkaiden energiatehokkuuden lisäämiseen. Rakennusinsinöörit puolestaan tavoittelisivat ekologista ja taloudellista kestävyyttä, joiden ytimessä olisi materiaalitehokkuuden lisääminen ja energian optimointi rakentamisessa. Sairaanhoitajat puolestaan tukisivat potilaita moniammatillisesti ja hyödyntäisivät teknologiaa, kuten etähoitomahdollisuuksia, tarjotakseen kestävämpää terveydenhuoltoa. Kaikissa ammateissa korostuisivat tulevaisuudessa transformatiiviset taidot, kuten jatkuva oppiminen, yhteistyö ja kestävyyteen liittyvät eettiset näkökulmat. (Kilpi et al. 2024, 8-9.)

Hankkeessa pidettiin GreenComp-viitekehystä olennaisena tapana hahmottaa kestävyysosaamisen alueita, joiden avulla voidaan vastata tulevaisuuden työelämän moninaisiin vaatimuksiin. Hankkeen toisessa työpajassa osallistujat arvioivat omia organisaatiotaan suhteessa näihin taitoihin, joiden tulokset ovat nähtävissä taulukossa 2. Arviointi antaa viitteitä taidoista, joiden suhteen organisaatiot ovat jo vahvoilla ja joita kannattaa lähteä kehittämään entuudestaan. Osallistujien arvioissa heikoimmin kehittyneeksi taidoksi nousi esiin systeeminen ajattelu siinä missä yhteisöä ja yhteisöllisyyttä sekä jatkuvaa oppimista koskevat taidot olivat edistyneimpiä. (Kilpi et al. 2024, 11-13.)

Taidot	Arvo
Yhteisö ja yhteisöllisyys	5.3
Jatkuva oppiminen	5.3
Itsensä johtaminen ja toimijuus	5.1
Ongelman ratkaisutaidot ja päätöksentekokyky	4.9
Resilienssi ja joustavuus	4.9
Oikeudenmukaisuuden edistäminen	4.9
Ennakointiosaaminen	4.6
Sopeutumiskyky	4.5
Rohkeus	4.5
Empatia ja myötätunto	4.3
Systeeminen ajattelu	3.2

Hankkeen puitteissa kehitettiin myös vihreän siirtymän johtajuus -työkalu, joka auttaa hahmottamaan ja suuntaamaan vihreään siirtymään liittyvien taitojen johtamista neljän kompassin suunnan kautta. Nämä ovat arvojen johtaminen, visionäärinen johtaminen, systeeminen johtaminen ja toiminnan johtaminen. Nämä suunnat kuvastavat johtajuuden eri ulottuvuuksia, jotka auttavat luomaan kestäviä arvoja, visioimaan tulevaisuutta, johtamaan toimintaa systeemisestä ja ohjaamaan toimintaa vihreitä taitoja tukevalla tavalla. Työkalu auttaa synnyttämään ymmärrystä vihreän siirtymän tavoitteista ja keinoista, joilla organisaatiot voivat tukea kestävää kehitystä ja edistää kaikkien osallistumista tarvittaviin muutoksiin. (Kilpi et al. 2024, 14.)

Yksilöt ja yksittäiset organisaatiot ylittävät haasteet vaativat systeemiajattelua

Vihreän siirtymän osaamistarpeet koskevat kieltämättä kaikkia aloja ja ne ilmenevät lukuisin tavoin eri koulutusasteilla. Ami-säätiön ja Demos Helsingin hankkeen työpajojen aihepiiirit innostivat minua, sillä sovellettavissa olevat transformatiiviset vihreät taidot ovat ammatillisen kiinnostukseni keskiössä. Lähestyn aihepiiriä erityisesti niiden haasteiden luonteen kautta, jossa tarvitaan yksilöt ja yksittäiset organisaatiot yhdistävää transformaatiota (Seppälä 2022a). Siinä onnistuminen vaatii transformaatiota eli toimintaa ohjaavan yhteiskunnallisen arvomaailman uudistamista sekä siihen perustuvia uudenlaisia taitoja (Seppälä 2022a).

Muuttuva työelämä ja vihreän siirtymän tuomat haasteet vaativat ennen kaikkea monitasoista oppimista. Yksilöiden, ryhmien, organisaatioiden ja jaettujen haasteiden parissa toimivien ekosysteemien tulee kehittyä yhdessä, jotta ne voivat kehittää tarvittavia kyvykkyyksiä taklata kompleksisia haasteita. Tämänkaltaisen laaja-alaisen oppimisen tueksi tarvitaan yksilöiden henkilökohtaista kasvua, organisaatioiden rakenteiden uudistamista sekä verkostomaista kumppanuutta tavoitteiden, tekemisen, tarvittavien resurssien ja tiedon jakamisessa. Ei riitä, että meillä on vain osaavia yksilöitä, vaan heidän tulee pystyä toimimaan yhdessä, uudistamaan organisaatioitaan ja toimimaan ekosysteemisesti, että valmiudet vihreän siirtymän edistämiseen ovat riittävällä tasolla. (Seppälä 2022a; Seppälä 2022b; CEGO 2022.)

Vihreän siirtymän ytimessä on ympäristön parempi huomioiminen kaikessa taloudessa ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Siinä onnistumisessa tarvitaan käytännön keinoja, joilla ympäristökysymyksiä voidaan nivoa osaksi muuta tekemistä. Systeemiajattelussa todellisuutta tarkastellaan asioiden ja niiden suhteiden muodostamina ilmiöinä. Systeemiajattelu tarjoaa keinoja nimenomaan tekemisen ulkoisvaikutusten ymmärtämiseen ja niiden huomioimiseen. Sitä voidaan soveltaa mihin vain aina kestävyysraportoinnista tuotekehitykseen, tuotteiden muuttamiseen niiden elinkaaria paremmin huomioiviksi palveluiksi, kumppanuuksien johtamiseen sekä niissä toimimiseen.

Kun ymmärretään systeemiajattelun olennainen rooli vihreän siirtymän mahdollistamisessa, pidän Demos Helsingin toteuttaman hankkeen kiinnostavimpana havaintona systeemiajattelun kehittymättömyyttä ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen toiminnassa. Systeemiajattelun informoimia ajattelu- ja toimintatapoja koskevan osaamisen vahvistaminen sekä edistäminen olisivat mielestäni keskeisiä jatkoaskelia, joita hankkeen perusteella kannattaisi ottaa seuraavaksi.

Kirjoittaja

YTM, KM, KTM, MBA Mikael Seppälä on ekosysteemien ja systeemisen innovaatiojohtamisen asiantuntija ja työskentelee projektipäällikkönä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Työn ohella hän edistää kompleksisuus- ja systeemiajattelun käytännön sovelluksia Systeeminen muutos Suomi – Systems Change Finland ry:ssä.

Lähteet

• Ami-säätiö. 2024. Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet pääkaupunkiseudun ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Hankesivu. Viitattu: 28.3.2024.
• Bianchi, G., Pisiotis, U., & Cabrera Giraldez, M. 2022. GreenComp The European sustainability competence framework. Saatavissa: https://doi.org/10.2760/13286
• CEGO. 2022. Jaettujen haasteiden kimppuun vastuullisuuden ekosysteemeillä.
• Kilpi, J., Af Hällström, C., Keisala, M., Sarkia, K. & Jousilahti, J. 2024. Transformatiiviset vihreät taidot – Havaintoja Demos Helsingin työpajasarjasta.
• Kuusela, O., Mykrä, N., Jousilahti, J., Neuvonen, A., Arola, T., Markkanen, I., Nokkala, T., Lehtonen, A., Heikkinen, H., Oinonen, I., Alhola, K., Huttunen, S., Paloniemi, R., Pohjola, J., Saarinen, T. 2023. Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet. VISIOS. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:31.
• Seppälä, M. 2022a. Transformatiivisten kyvykkyyksien kehittäminen ekosysteemisenä oppimisena. Tietoasiantuntija 4/2022. p. 8-10.
• Seppälä, M. 2022b. Yksilöistä ekosysteemeihin – näkökulmia oppimisen skaaloihin. Tietoasiantuntija 5/2022. p. 16-18.
• Valkonen, T., Kuusi, T., Pohjola, J., Sillanaukee, O., Kuusela, O., Lehmus, M., Lintunen, J., Sarkia, K., Fronzek, S. 2023. Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:17.