Terveysalan opiskelijoiden näkemyksiä onnistuneesta opintojen aloituksesta

Teksti | Marja Vellonen , Irene Latva-Korpela

Korkeakouluopiskelu on yksilöllinen oppimisprosessi. Opintoihin kiinnittymiseen vaikuttavat useat opiskelijan omat ja yhteisöstä lähtöisin olevat tekijät, joihin voidaan vaikuttaa ohjauksella sekä opiskelijan itsereflektiota tukemalla. (Penttinen ym. 2017.)Laurea-ammattikorkeakoulussa terveysalan tutkintovastaavien verkostossa käynnistettiin vuonna 2018 kehittämistyö Hyvä lähtö tukemaan opintojaan aloittavien opiskelijoiden mahdollisimman sujuvaa opintojen käynnistymistä ja edistämään opintoihin sitoutumista. Tämän kehittämistyön tueksi lähdettiin selvittämään ensimmäisen vuoden terveysalan opiskelijoiden näkemyksiä onnistuneesta opintojen aloituksesta.

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ensimmäisen vuoden terveysalan opiskelijoiden näkemyksiä onnistuneesta opintojen aloituksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä terveysalan opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opintoja sekä opintoihin ja opiskeluyhteisöön kiinnittymistä. Tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen ”mitkä tekijät edistävät onnistunutta opintojen aloitusta?”

Aineisto ja menetelmät

Aineisto kerättiin syksyllä 2018 kahdelta terveysalan opiskelijaryhmältä, jotka olivat suorittaneet ensimmäisen lukukauden opinnot. Terveysalan opiskelijat (n=61, vastausprosentti 73) vastasivat yksilöllisesti ja anonyymisti puolistrukturoituun kyselylomakkeeseen, jossa kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä onnistuneesta opintojen aloituksesta. Opiskelijoilta kysyttiin, minkälaiset tekijät mahdollistavat opiskelijalle onnistuneen aloituksen opintoihin ja korkeakouluyhteisöön integroitumiseen. Aineisto analysoitiin teemoitellen (Tuomi & Sarajärvi 2009). Opiskelijoita informoitiin kyselyn alussa sen vapaaehtoisuudesta ja opiskelijat antoivat tietoisen suostumuksen.

Tulokset

Onnistunutta opintojen aloitusta edistävät tekijät olivat hyvä yhteistyö opettajien kanssa, hyvä yhteishenki opiskelijakollegoiden kanssa, ryhmäytyminen ja opintopiirit, selkeä informaatio yleisistä asioista, selkeä informaatio opintojaksoista, hyvä opetus ja ohjaus, opettajatuutorin tuki sekä opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen.

Hyvä yhteistyö opettajien kanssa

Opiskelijoiden näkemysten mukaan hyvä yhteistyö opettajien kanssa koettiin merkityksellisenä. Onnistunutta aloitusta edistivät opettajien tavoitettavuus ja se, että opiskelijat saavat vastauksen kysymyksiinsä riittävän nopeasti.

Opettajilta odotettiin aitoa kiinnostusta opiskelijoiden asioista, kannustavaa asennetta sekä tasa-arvoista kohtelua opiskelijoita kohtaan. Opiskelijat toivovat, että opettajat ovat helposti lähestyttäviä ja kommunikointi on asiallista molemmin puolin sekä ongelmatilanteita ratkaistaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Hyvä yhteishenki opiskelijakollegoiden kanssa

Hyvä yhteishenki opiskelijakollegoiden kanssa edisti onnistunutta opintojen aloitusta. Opiskelijaryhmän sisäinen henki ja hyvä ilmapiiri ovat iso tuki opinnoissa. Opiskelijat kuvasivat, että on paljon itsestä kiinni, miten haluaa integroitua korkeakouluyhteisöön.

Ryhmäytyminen ja opintopiirit

Ryhmäytyminen ja opiskelijakollegoihin tutustuminen koettiin tärkeänä heti ensimmäisten viikkojen aikana. Vastauksissa ehdotettiin, että ryhmäytymiseen voisi varata muutaman päivän aikaa opintojen alussa. Ryhmäytyminen kuvattiin merkityksellisenä erityisesti monimuoto-opiskelijoille.

Opintopiirit koettiin tärkeänä ja parhaimmillaan jako opintopiireihin voi toimia kantavana voimana ja lisätä yhteisöllisyyttä opintojen aikana. Opintopiirit auttoivat alkuun pääsemisessä. Opintopiireillä tarkoitetaan noin neljän hengen pienryhmiä, jotka jaettiin heti opintojen alussa.

Selkeä informaatio yleisistä asioista

Opiskelijat toivoivat selkeää informaatiota yleisistä asioista opintojen alussa. Orientaatioviikosta toivottiin kattavaa kokonaisuutta ja sopivaa informaation määrää. Liian informaation koettiin voivan sekoittaa aloitusta ja orientaation porrastamista eri viikoille myös ehdotettiin. Yhtenäisiä toimintatapoja toivottiin sekä sitä ettei oleteta opiskelijoiden tietävän heti kaikkia käytäntöjä. Opiskelijat toivoivat aikaa yleisten asioiden omaksumiseen ja että heille jaksetaan vastata samoihin kysymyksiin.

Selkeä informaatio opintojaksoista

Selkeä informaatio opintojaksoista edisti onnistunutta aloitusta. Alussa toivottiin selkeitä informaatiotilaisuuksia lukukauden opintojen sisällöistä ja aikatauluista. Opiskelijat kaipasivat selkeää informaatiota, kuinka laajoja vastauksia heiltä odotetaan tehtävien suorittamiseen. Lisäksi he toivoivat mahdollisimman vähän erilaisia verkkotyötiloja ja informaation löytymistä vain yhdestä paikasta sekä selkeää viestintää opiskelupäivien sisällöstä.

Hyvä opetus ja ohjaus

Opiskelijat toivoivat opetuksen ja ohjauksen olevan selkeää ja ystävällistä. Erityisesti opintojen alussa tapahtuvan ohjauksen toivottiin tapahtuvan hitaasti ja esimerkkien kautta sekä opiskelijaa tukien. Opiskelijat odottavat, että opettajilla on hyvät ohjaustaidot. Opiskelijat toivoivat tietoa siitä, että ohjaus ja tuki ovat hyvin tavoitettavissa. Myös ajanhallinnan opetusta opintojen alussa toivottiin. Selkeät verkko-oppimisympäristöt edistivät onnistunutta opintojen aloitusta. Opiskelijat toivoivat opintojaksoilla hyödynnettävän videoita ja luentoja eikä ainoastaan linkkejä materiaaleihin.

Opettajatuutorin tuki

Opettajatuutorin tuki nähtiin merkityksellisenä opintojen alussa. Henkilökohtaisia tapaamisia ja opetussuunnitelman laadintaa toivottiin. Opiskelijat toivoivat opettajatuutorin kanssa tiivistä yhteistyötä opintojen alussa sekä opiskelijaa kannustavaa ilmapiiriä.

Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

Opiskelijat toivoivat, että heidän erilaiset lähtötasot opintoihin huomioidaan. Merkityksellistä oli saada heti opintojen alussa tietoa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (HOT)-käytänteistä ja opintojen nopeuttamisesta. Opiskelijat toivoivat, että ryhmäkoot olisivat pieniä, esimerkiksi 20 hengen ryhmiä.

Pohdinta

Opiskelijoiden näkemysten mukaan onnistuneeseen opintojen aloitukseen liittyy erilaisia tekijöitä. Keskeisinä toimijoina onnistuneen opintojen edistäjänä ovat ensimmäisen lukuvuoden opettajat, opettajatuutorit ja muut opiskelijat. Uuden opiskelijaryhmän aloitus on suunnitelmallinen prosessi ja se vie aikaa sekä vaatii työnjakoa opettajien ja opiskelijatuutoreiden välillä. Merkityksellistä on miettiä, mitä asioita tulee käydä opiskelijoiden kanssa läpi ensimmäisten viikkojen aikana, jotta informaation määrä olisi kohtuullinen.

Voimaannuttava ja dialoginen ohjaussuhde edistää opiskelijoiden oppimista ja hyvää yhteistyösuhdetta opettajiin. Myös Lätin ja Putkurin (2008) mukaan opiskelijan kannustaminen ja kuunteleminen ovat merkityksellisiä oppimista edistäviä tekijöitä. Ohjaussuhteessa opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus nähdään tasavertaisena.

Merkityksellistä on pohtia, miten opiskelijoiden itseohjautuvuutta voidaan tukea opintojen alussa. Opintojen ohjauksen lähtökohtana on, että korkeakouluopiskelija ottaa vastuuta omista opinnoistaan (Vuorinen ym. 2005). Arnkilin (2000) mukaan opettajan tehtävänä on ohjailla opiskelijoita tiedon äärelle ja itse oivaltamaan asioita. Opintopiirit voivat toimia myös itseohjautuvuuden edistäjänä, siellä opiskelijat ratkovat yhdessä opintoihin liittyviä asioita (Vellonen & Latva-Korpela 2017).

Lähteet
  • Arnkill, T. 2000. Dialogista opintojen ohjausta, Janus, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausilehti, 8, (4), 398–411.
  • Lätti, M. & Putkuri, P. 2008. Ohjaus on kuin tekisi palapeliä: näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja 32. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Luettu: http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/C32_verkkojulkaisu.pdf.
  • Penttinen, L., Kosonen, T., Annala, J. & Mäkinen, M. 2017. Ohjaus ja opintojen eteneminen. Eurostudent VI –tutkimuksen artikkelisarja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 36. Helsinki: Lönnberg Print & Promo. Luettu: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80533/okm36.pdf.
  • Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
  • Vellonen, M. & Latva-Korpela, I. 2017. Opintopiiri edistää yhteisöllisyyttä ja oppimista. Teoksessa Lindström J. & Kuparinen K. 2017. Yhdessä enemmän. Oppimisen paikkoja ja suuntia. Laurea Julkaisut 87. Laurea-ammattikorkeakoulu.
  • Vuorinen, R., Karjalainen, M., Myllys, H., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Holm, K. 2005. Opintojen ohjaus korkeakouluissa-seuranta 2005. Korkeakoulujen arviointineuvosto verkkojulkaisuja 5:2005. Luettu: https://karvi.fi/app/uploads/2015/08/KKA_0505V.pdf.
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120245236

Jaa sivu