Touhukas interaktiivinen tarina: Osallistava pedagoginen menetelmä varhaiskasvatukseen

Uusi etäohjausmenetelmä varhaiskasvatukseen kehitettiin opinnäytetyöprosessissa ja osana varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuuden tuottavia opintoja sosionomikoulutuksessa. Menetelmä on nimeltään Touhukas interaktiivinen tarina, jossa seikkaillaan erilaisissa tarinoissa ja maailmoissa. Toiminnalla lisättiin lasten osallisuutta ja lapset saivat itse vaikuttaa siihen, miten tarinat etenevät. Tarinat ohjattiin etäyhteyden avulla ja tavoitteena oli tuottaa varhaiskasvatuksen arkeen jotain yllättävää, uutta ja riemukasta, jota lapset eivät normaalisti pääse kokemaan.

Touhukkaassa interaktiivisessa tarinassa oli tärkeää, että lapsilla oli tilaa liikkua. Ohjauksiin osallistuvat lapset olivat etäohjausten aikana varhaiskasvatusyksikön omissa tiloissa normaalisti omien ohjaajiensa kanssa. Touhukkaan interaktiivisen tarinan ohjaaja käytti Teams-yhteyttä ja näkyi lapsille ison näytön tai tietokoneruudun välityksellä. Lapsiin oli aina näkö- ja kuuloyhteys. Touhukasta tarinaa luettiin lapsille ja tarinoiden elävöittämiseen käytettiin erilaisia taustakuvia ja rekvisiittaa. Lapset saivat valita erilaisista liikkeistä, miten he halusivat edetä tarinassa. Tämän jälkeen tehtiin valittu liike ja tarina eteni muuttuvilla taustakuvilla. Tarinassa oli tietty päätepiste, mihin pyrittiin erilaisten seikkailujen kautta ja ne kestivät noin 20 minuuttia, jonka jälkeen lapsilla oli mahdollisuus piirtää kokemuksistaan. Maailmoissa seikkailtiin ja edettiin erilaisten liikunnallisten tehtävien avulla. Lapset päättivät esimerkiksi kiivetä tikapuita pitkin ja juosta tarinan lumikeijua pakoon. Tarinoissa seikkailtiin erilaisissa maailmoissa, kuten lumimaassa, keijumetsässä, avaruudessa, Japanissa, karkkimaassa ja noitavuorella. Mieleenpainuvin spontaani palaute lapselta oli, kun kesken ohjauksen lapsi huomasi ilosta kiljahdellen, että hänen ideansa oli huomioitu: ”Hei tuossa on minun avaruusrakettini!!”

Menetelmän taustaa

Touhukasta interaktiivista tarinaa pilotoitiin keväällä 2021 varhaiskasvatuksen ohjausosaamisen kurssilla. Pilottiversio toteutettiin helsinkiläiseen varhaiskasvatusyksikköön, josta pyydettiin opiskelijoita toteuttamaan lapsille etäohjauksia. varhaiskasvatusyksiköstä kerrottiin, että lapset olivat liikunnallisia. Touhukkaita interaktiivisia tarinoita ohjattiin silloin kahdelle eri lapsiryhmälle kahteen kertaan. Lapset olivat 5–6-vuotiaita. Pienryhmissä oli noin viisi lasta kerralla. Koska etäohjausmenetelmä oli vielä uusi, tarinat ohjattiin lapsille hyvin strukturoidusti. Lapset saivat ensimmäisen ohjauskerran jälkeen miettiä, minkälaisissa maailmoissa he halusivat seuraavalla kerralla seikkailla ja toteutimme nämä toiveet rakentamalla uudet touhukkaat interaktiiviset tarinat heidän valintojensa mukaisesti.

Pilotista saadun positiivisen palautteen vuoksi etäohjausmenetelmän kehitys jatkui opinnäytetyön muodossa. Touhukkaan interaktiivisen tarinan kehittämistä jatkettiin espoolaisen varhaiskasvatusyksikön kanssa. Varhaiskasvatusyksikön pienryhmille ohjattiin Teams-ohjelman välityksellä viisi interaktiivista toiminnallista tarinaa. Toimintaan osallistuivat nyt 1–6-vuotiaat varhaiskasvatusyksikön lapset. Ryhmissä oli kerrallaan 3–6 lasta. Lapsia ei ollut jaettu ikäryhmittäin. Eettisistä syistä artikkelissa ei tuoda esiin yhteistyökumppaneiden nimiä, eikä lapsia tai lapsiryhmiä mainita nimeltä, jotta henkilöiden ja varhaiskasvatusyksiköiden anonymiteetti säilyy.

Teoreettista taustaa

Tarkoituksena oli, että tätä uutta etäohjausmenetelmää voisi jatkossa hyödyntää laajemminkin varhaiskasvatuksen erilaisiin tarpeisiin. Prosessi dokumentoitiin tarkasti etäohjausmenetelmän kehittämistä edelleenkehittämisen helpottamiseksi. Koska tekijät ovat valmistumassa varhaiskasvatuksen opettajiksi, pidettiin tärkeänä, että kehitetty uusi etäohjausmenetelmä ja siihen liittyvä toiminta vastaa varhaiskasvatuslain (540/2018) 1 luvun 3§:n eri osa-alueisiin. Uuden etäohjausmenetelmän tärkeimpänä tavoitteena oli edistää lasten osallisuutta.

Varhaiskasvatuslain (540/2018) 1 luvun 3§:n mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteinen oppimiskokemus. Etäohjausmenetelmän tarkoituksena on vastata tähän varhaiskasvatuksen tavoitteeseen luomalla lapsille myönteisiä oppimiskokemuksia leikin, liikkumisen ja tarinallisuuden keinoin. Uudessa etäohjausmenetelmässä liikutaan leikin ja sadun maailmoissa. Erilaiset taustakuvat auttavat lapsia sukeltamaan erilaisiin mielikuvitusmaailmoihin. Tässä etäohjausmenetelmässä korostuu osallisuus yhdessä toimittaessa, tarinan kuuntelemisen tärkeys ja vuorovaikutus. Etäohjausmenetelmällä pyritään lisäämään lasten osallisuutta siten, että lapset saavat vaikuttaa touhukkaan interaktiivisen tarinan etenemiseen.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018, 24–26) monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista pidetään tärkeinä, koska ne edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Multimediasta on tullut lasten kotikenttä, jossa he leikkivät, pelaavat, keskustelevat, oppivat ja viettävät paljon aikaansa. Virtuaalinen todellisuus on yksi sosiaalisuuden muoto, jonka lapset ovat jo ottaneet omakseen. Suoranta ja Ylä-Kotola (2000, 161) selittävät interaktiivisuuden käsitettä niin, että esimerkiksi multimedian käyttäjä voi itse valita polun, jota seuraa. Etäohjausmenetelmässä korostuu interaktiivisuus ja välitön kontakti ohjaajan ja lasten välillä. Lasten osallisuus tulee esille niin, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa tarinoiden kulkuun. Osallisuus lapsuudessa on tunnistettu ja tunnustettu tärkeäksi monissa yleissopimuksissa ja laeissa. YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa (1989) osallisuus nähdään hyvin tärkeänä asiana ja varhaiskasvatuslain (540/2018) 1 luvun 3§:n kohdassa 9 tavoitteena on varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Varhaiskasvatussuunnitelman (2019) määrittelemät lapselle ominaiset toimintatavat, kuten leikkiminen, liikkuminen, taide ja tutkiminen ovat tärkeitä osallisuuden kanavia. Kaikki nämä osa-alueet pyrittiin huomioimaan uudessa etäohjausmenetelmässä.

Varhaiskasvatussuunnitelma painottaa Leinosen (2021) mukaan leikkiä. Leikeissä liikkuminen on osa oppimista ja tavoitteena on, että toiminnalla on pedagogista merkitystä. Leikki ja liikkuminen ovatkin etäohjausmenetelmässämme avainasemassa ja niiden avulla tarinat etenevät aina seuraaviin vaiheisiin. Menetelmä sai myös vaikutteita narratiivisuudesta ja hyödynsimme narratiivisista menetelmistä sadutusta, draamakasvatusta ja luovaa liikuntaa. Rahmelin (2019) mukaan narratiivisuutta eli tarinallisuutta on perinteisesti käytetty paljon pienten lasten opetuksessa. Tarinallisuus pystyy rikastuttamaan opetusta merkittävästi ja se vahvistaa asioiden merkityksellisyyttä. Tarinat myös edistävät oppimista vaikuttamalla aivokemiaan hyvin positiivisella tavalla.

Interaktiivisen etäohjauksen arviointi

Touhukkaan interaktiivisen tarinan loppuarvioinnissa keskityttiin lasten kokemuksiin, yhteistyökumppanin palautteeseen sekä opiskelijoiden oman toiminnan arviointiin. Toiminnallisia osuuksia oli havainnoitu ja dokumentoitu. Ohjausten jälkeen lapsilta oli pyydetty palautetta piirustusten kautta; mitä lapset olivat nähneet ja kokeneet ja mikä oli heille tärkeää? Palautetta pyydettiin suullisesti ja kirjallisesti myös varhaiskasvatusyksikön henkilökunnalta.

Varhaiskasvatusyksikön henkilökunnan palautteen mukaan lapset olivat odottaneet ohjauksia innolla. Henkilökunnan mukaan oli ilo nähdä, miten lapset lähtivät mukaan tarinaan ja tekemään liikkeitä ohjaajien perässä. Taustakuvien käyttö, liikkuminen tarinan eri vaiheissa sekä lasten mielenkiinnon kohteiden mukainen tarina oli ollut mukaansatempaava ja lapset jaksoivat keskittyä siihen hyvin. Varhaiskasvatusyksikön ohjaajan mielestä tarinan pituus ja tempo olivat sopivat, jolloin lapset jaksoivat olla mukana koko tarinan ajan.

Saadun palautteen mukaan ohjauksiin osallistuneet lapset olivat kertoneet tarinoista muille lapsille ja saivat muut odottamaan innolla ohjauksiin pääsyä. Pienryhmien koko oli ollut erinomainen: 3–5 lasta, sillä isommalle ryhmälle pidettäessä olisi voinut muodostua ongelmia äänen kuulumisen kanssa ja tämä olisi voinut vaikuttaa lasten keskittymisen herpaantumiseen.

Pohdintaa

Etäohjausmenetelmä tuki pedagogisesti hyvin varhaiskasvatuksen suunnitelmallista toimintaa sekä varhaiskasvatussuunnitelman eri osa-alueita. Etäohjausmenetelmässä korostui paikan päällä olevan henkilökunnan on suuri merkitys etäohjauksen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Etäohjausmenetelmä ei korvaa varhaiskasvatuksen kasvatusvastuullista henkilökuntaa eikä pysty vaikuttamaan henkilökuntaresurssien vajeeseen varhaiskasvatuksessa. Se tuo kuitenkin uuden rikkaan pedagogisen ja lasta osallistavan sisällön ja menetelmän varhaiskasvatuksen kentälle.

Vallitsevan koronatilanteen vuoksi etätoiminta on ollut suosittua useiden sosiaalialan asiakasryhmien keskuudessa ja tullut opiskelijoillekin hyvin tutuksi opintojen kautta. Varhaiskasvatuksen toiminnoissa ei etäyhteyksiä ole hyödynnetty yhtä laajasti ja tähän haluttiin tuoda muutosta. Pystyimme luomaan korona-aikana jotain hyödyllistä ja merkittävää lasten arkeen etäyhteyksiä hyödyntämällä. Ilman korona-ajan aiheuttamaa globaalia siirtymistä etäpalveluihin, tätä etäohjausmenetelmää tuskin olisi koskaan syntynyt.

Varhaiskasvatuksen täydentävissä opettaja- ja sosionomikelpoisuuden tuottavissa opinnoissa voidaan kehittää, tuottaa ja arvioida myös uudenlaisia pedagogisia menetelmällisiä ratkaisuja ja konsepteja yhteistyössä varhaiskasvatuskentän tarpeisiin peilaten. Erilaiset virtuaaliset ja muut uudenlaiset menetelmälliset ratkaisut vahvistavat varhaiskasvatuksen pedagogisia menetelmiä ja tarjoavat uudenlaisia lasta osallistavia keinoja. Virtuaalisuuden mahdollisuuksia tulee pohtia myös varhaiskasvatuksen näkökulmasta, mikä voi mahdollistaa esimerkiksi perheiden ja lasten kohtaamiset pitkien välimatkojen maassa sekä luoda mahdollisuuden myös kansainvälisiin vuorovaikutustilanteisiin.

Johtopäätökset ja jatkokehittäminen

Etäohjausmenetelmän osalta tultiin siihen johtopäätökseen, että toiminta toteutui parhaiten 4–6-vuotiailla lapsilla. Nuoremmille noin 1–3-vuotiaille lapsille sopisi paremmin kuunneltava tarina, jossa ei juuri liikuta mukana, koska nuoremmat lapset eivät vielä pysty keskittymään useampaan asiaan samaan aikaan. Tarinaa voisi kehittää pienimmille siten, että siinä olisi taustakuvien lisäksi erilaisia taustaääniä ja ehkä ihan pientä liikettä istualtaan. Pienten lasten oli selvästi vaikeampi leikkiä ohjauksissa oleellisia olleita mielikuvitusleikkejä. Pienimpien lasten keskittyminen herpaantui helposti liikkeelle lähtiessä, eivätkä he osanneet valita uusia liikkeitä tarinaan. Näin ollen todettiin, että ohjaajan ei kannata tarjota pienimmille lapsille liikaa vaihtoehtoja, ja ohjaustilanne on hoidettava hyvin strukturoidusti.

Suurin etäohjausmenetelmän mahdollistaja sekä haaste on ollut tekniikka. Edellytyksenä toiminnalle on, että tietokoneet, näytöt ja internet toimivat. Lisäksi menetelmä vaatii tarpeeksi suurta tilaa, että lapset voivat liikkua turvallisesti ohjauksen mukana. Toteutuksissa huomattiin usein, että tilassa oli isoja huonekaluja estämässä liikkumista tai tila oli muuten pieni ja epäkäytännöllinen. Toimintaa pystyttiin kuitenkin ohjaamaan, mutta se ei ollut optimaalista lasten kannalta. Lisäksi ohjaukset tapahtuivat tietokoneen ruudulta, kun varhaiskasvatusyksikön iso näyttö lakkasi toimimasta. Tämä ei estänyt toimintaa, mutta lasten oli selvästi vaikeampi seurata ohjausta.

Varhaiskasvatuksen henkilökunnalta sekä lapsilta pyydettiin palautetta ja heidän sekä itsereflektoinnin kautta menetelmä kehittyi edelleen seuraavaan ohjauspilotointituokioon mennessä. Kaiken kaikkiaan yhteistyökumppani antoi kehitetystä pedagogisesta menetelmästä positiivista palautetta ja kehotti myös pedagogisen menetelmän jatkokehittämiseen opiskelijoita. Eräs pilotointilapsiryhmään osallistunut lapsi oli kertonut hakutilanteessa vanhemmalleen osallistumisestaan päivän etätuokioon: ”Äiti, me pelastettiin tänään maailma!”

Etäohjausmenetelmästä on katsottavissa lyhyet otteet osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=nBkgtDgo9Hc