Kehittämistyö TKI-hankkeessa vaatii palautteen kuuntelemista herkällä korvalla

Palautteiden kerääminen on hyvä tapa tarkentaa, muokata ja suunnitella hankkeiden sisältöä. Toisaalta palautteista voi saada myös vahvistusta sille, että kaikki toimii. EduMedia-hankkeessa palautetta on hyödynnetty mediatuotannon koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Avoin puhe palautteista on koettu tärkeäksi ja merkitykselliseksi osaksi kehittämisen prosessia, mistä syystä haluamme laajentaa keskustelua kirjoittamalla palautteen keräämisestä ja sen merkityksestä erityisesti TKI-hankkeissa.

Kuva: Sasun Bughdaryan/Unsplash

EduMedia-hankkeen yhtenä tavoitteena on kasvattaa korkeakoulujen henkilöstön kyvykkyyksiä tuottaa pedagogisesti mielekkäitä mediasisältöjä erityisesti jatkuvan oppimisen tueksi. Hanke pyrkii saavuttamaan tavoitteensa järjestämällä pedagogisen mediatuotannon koulutuksia kolmessa hankkeen partnerikorkeakoulussa, Laurea AMK:ssa, Haaga-Helia AMK:ssa sekä Oulun yliopistossa. Laurea AMK on hankkeen päätoteuttaja ja vastaa kokonaisuuden koordinoinnista.

Kehittäminen hanketyön ytimessä

Hankkeissa toteutetaan tyypillisesti erilaisia tapahtumia, esimerkiksi valmennuksia ja koulutuksia. Tapahtumien tulee tukea hankkeen tavoitteita ja siten kytkeytyä hankesuunnitelmaan. Tapahtumiin osallistujilla on erilaisia odotuksia siitä, mitä he tapahtumalta haluavat ja mitä hyötyä osallistumisesta on: saako tapahtumasta uutta tietoa tai kontakteja. (Hermiö, Merimaa, Wallin, Wegmüller & Åman Kyyrö 2021, 114.)

Tapahtumien onnistumista voidaan helposti mitata esimerkiksi osallistujamäärillä. Jos halutaan syvempää tietoa onnistumisista tai kehityskohteista, Hermiö ym. (2021, 118) suosittelevat palautteen keräämistä osallistujilta. Myös koulutuksissa palautetta voidaan pitää onnistumisen mittarina, samoin kuin esimerkiksi osallistujien aktiivisuutta tai koulutuksen loppuun suorittaneiden henkilöiden määrää. EduMedia-hankkeessa (2025–2027, ESR+) on huomioitu kaikkia näitä seikkoja kokonaisuutena, mutta pääpaino on ollut palautteissa.

Korkeakoulujen opetuksen tueksi kaivataan laadukasta mediaa, mutta se ei synny itsestään. Mediatuotannon koulutusten järjestäminen on siitä syystä tärkeää. (Kojo 2025.) EduMedia-hankkeen koulutukset on alusta asti suunniteltu oppija- ja tarvelähtöisesti. Suunnittelussa on hyödynnetty mediatuotannon tilannekartoitusta (Eranto & Kulomaa 2025), ja kokonaisuutta on kehitetty jatkuvasti osallistujien palautteen sekä työryhmän sisäisten keskusteluiden ohjaamana.

Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on vahvistaa korkeakoulujen henkilöstön osaamista pedagogisen median tuottamisessa. Kehitä pedagogisen median taitojasi -koulutus suunniteltiin hankkeen työryhmän pedagogisten ja mediatuotannon asiantuntijoiden voimin. Syksyn 2025 ja kevään 2026 koulutukset järjestettiin hybridinä, ja ne sisälsivät sekä lähitapaamisia kampuksilla että yhteisiä verkko-osuuksia. Syksyllä 2026 koulutus toteutetaan kokonaan verkossa. Osallistujat ovat hankkeessa mukana olevien korkeakoulujen henkilöstöä Laurea AMK:sta, Haaga-Helia AMK:sta ja Oulun yliopistosta.

TKI-hankkeissa palaute on yleisesti ottaen erittäin tärkeää, sillä soveltavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kärjessä on uusien toimintatapojen luominen. Avoin keskustelu saadusta palautteesta auttaa oppimaan ja antaa kollegoille mahdollisuuden väistää ne sudenkuopat, joihin on jo kertaalleen kävelty (Kuitunen & Sutinen 2018, 144–145).

Koulutuksen rakentaminen ja kehittäminen EduMedia-hankkeessa

EduMedia-hankkeen alussa kutsuimme kaikki suomalaiset korkeakoulut vastaamaan kyselyyn, jolla pyrimme kartoittamaan pedagogisen mediatuotannon nykytilannetta kansallisesti. Kartoitus osoitti, että korkeakouluissa on jo nyt välineitä ja digitaalisia työkaluja median tuottamiseen, mutta resurssit kuten oman osaamisen rajallisuus, ajan puute tai teknisen tuen puute haastavat mediasisältöjen tuottamista opettajien arjessa (Eranto & Kulomaa, 2025).

Kartoituksen tuloksia käytettiin apuna korkeakoulujen henkilöstölle suunnatun Kehitä pedagogisen median taitojasi -koulutuskokonaisuuden suunnittelussa, jotta koulutuksesta olisi mahdollisimman paljon hyötyä suomalaisille korkeakoulukentän toimijoille. Koulutusten onnistumiseksi EduMedian hanketyöryhmä kartoitti aluksi myös mukaan ilmoittautuneiden osallistujien taustataitoja sekä odotuksia koulutusta kohtaan, jotta kokonaisuus vastaisi henkilöstön aitoihin tarpeisiin. Teoreettisena viitekehyksenä koulutuksen sisältöjen kehittämisessä on hyödynnetty Mayerin (2008) kognitiivista teoriaa multimediaa hyödyntävästä oppimisesta.

Palautteen keräämistä koulutuksen osallistujilta pidettiin hanketiimissä alusta asti tärkeänä. Ensimmäisen, syksyn 2025 koulutuksen jälkeen osallistujilta saadun palautteen pohjalta kevään 2026 koulutuksen sisältöä tarkennettiin entisestään. Näkyvimmät muutokset kohdistuivat koulutuksen rakenteeseen, sisältöjen keskinäiseen järjestykseen ja painotukseen sekä tehtävien aikataulutukseen. Toisaalta palautteista saatiin myös vahvistusta sille, että laadittu rakenne oli pääosin toimiva ja tarvittavat muutokset olivat kokonaisuuteen nähden melko pieniä. Jokaisesta koulutuskokonaisuudesta kertyneitä palautteita tarkasteltiin seuraavien koulutusten laadun ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi. Palautteesta poimittiin talteen sekä onnistumiset että kehityskohteet.

Keskeiset palautteet osallistujilta

Koulutuksen osallistujat kokivat oppineensa selvästi lisää uusia taitoja videoiden ja podcastien tekemisestä – niin suunnittelusta, käsikirjoittamisesta, kuvauksesta kuin editoinnistakin. Kynnys tuottaa omaa video- tai podcast-sisältöä madaltui osallistujien mukaan selvästi.

Opin käsikirjoittamaan, kuvaamaan ja editoimaan videoita/videopodcasteja sekä käyttämään studioiden palveluita.

Opin editoimaan videoita, lisäämään kuvia ja animaatioita videoon, tekemään H5P:llä interaktiivisen videon eli tosi paljon!

Palautteissa korostui erityisesti pedagogisen mediakäsikirjoituksen tekemisen hyödyllisyys. Mediakäsikirjoitus on dokumentti, joka ohjaa mediatuotteen suunnittelua konkreettisilla askeleilla ja johdattaa pedagogiseen ajatteluun käsikirjoittamisessa. Se koettiin konkreettiseksi uudeksi taidoksi, josta on suoraan hyötyä omassa pedagogisessa työssä korkeakoulussa.

Otan mukaan työstettäväksi pedagogisen käsikirjoittamisen kehittämisen.

Esiintymistaito-osio toi opiskelijoille lisää itsevarmuutta.

Opin editoinnista ja esiintymisestä paljon uutta.

Tekoälyn käyttö koulutuksessa ja materiaalien tekemisen tukena herätti kiinnostusta, ja moni koki saaneensa uusia ideoita sen käyttöön. Toisaalta opiskelijat toivoivat myös tekoälyn käytön selkeää esittelyä ja opastusta. Tekoälytyökalujen laajaa esittelyä tai suosittelua haastaa sovellusten ja palveluiden jatkuvasti muuttuva kirjo, sillä nopeasti kehittyvässä kentässä vanhoja sovelluksia lopetetaan tai päivitetään jatkuvasti ja uusia nousee niiden tilalle.

Tekoälyn hyödyntämisestä sain paljon lisäideoita, vaikka itse hyödyntäminen on itsellä edelleen aivan alkutekijöissä.

Opin AI:n mahdollisuuksista. Se säästää aikaa, ja silti kontrolloin itse sisältöjä.

Palautteissa nousi esiin myös saavutettavuus, jonka toivottiin olevan luonteva osa kaikkea tekemistä eikä niinkään erillinen elementti. Koulutuksen verkkoalustana käytettiin Howspacea. Sen monipuolisuus sai kiitosta, mutta alustan rakenne koettiin paikoin sekavaksi ja liian monitasoiseksi kokonaisuuden hahmottamisen kannalta.

Ympyröistä rakennettu kuvaaja, joka tiivistää koulutuksen keskeiset opit ja hyödyt. Näitä ovat saavutettavuus, video- ja podcast-tuotanto, pedagoginen käsikirjoitus, esiintymistaidot, Howspace-alustan käyttö sekä tekoäly.

Kuva 1: EduMedia Syksy 2025 – Pedagogisen median koulutuksen osallistujapalaute, keskeiset opit ja hyödyt. Toteutettu Canvalla. Tekijä: Tanja Eranto

Kehitysterveiset työryhmälle

Merkittävimpinä kehityskohteina nousivat esille kurssin ohjeistus, mediakirjon laajuus ja aikataulutus. Osallistujat toivoivat esimerkiksi selkeämpiä ohjeita, enemmän sanallista palautetta tuotoksista sekä ohjaajien tukea tavoitteiden saavuttamisessa.

Pienten yksityiskohtien hiontaa, jotka varmasti paranevat kun koulutus tehdään uudelleen ja saadaan rutiinia sekä palautetta koulutuksesta.

Koulutuksen osallistujilla oli lähtökohtaisesti vaihtelevat median tekemisen taidot ja motivaatiot. Osa toivoi koulutuksen mediakirjon laajentamista ja koki, että käsiteltävissä aiheissa keskityttiin vain videoihin ja podcasteihin, vaikka mediatuotteiden kirjo on laajempi (esim. H5P, ThingLink, infograafit).

Koulutuksen aikataulua toivottiin joustavammaksi. Jotkut pohtivat myös sitä, miten digitaalisten mediataitojen pariin saataisiin myös heitä, joilla digitaidot ovat vasta kehittymässä.

Miten saavutetaan opettajat, joilla ei ole vielä paljon digitaitoja, eli he, joita saattaa tällainen koulutus jännittää?

Kehittämisen seuraavat askeleet EduMedia-hankkeessa

Koulutuksesta saatu palaute auttoi hanketiimiä koulutuksen kehittämisessä konkreettisella tasolla, mutta sen lisäksi palaute koettiin hyödylliseksi myös laajemmasta näkökulmasta. Pääosin positiivinen palaute osoitti hanketiimille sen, että työskentelemme tärkeän aihepiirin parissa, ja että koulutus on tarpeellinen pedagogisen median tuottamisen kyvykkyyden kasvattamiseksi. Samansuuntaisia ajatuksia oli ilmassa koulutuksen yhteisissä tapaamisissa sekä niiden yhteydessä käydyissä keskusteluissa, ja koulutustilaisuuksien hyvä ilmapiiri sekä iloinen puheensorina kertoivat nekin omaa tarinaansa onnistumisesta. On mukava huomata, että myös kirjallinen palaute noudattelee samoja kaikuja.

Kirjallista palautetta käsitellessä huomasimme, että lomakkeemme ei vielä ottanut riittävän hyvin huomioon osallistujan omien seuraavien askelten pohtimista. Tulevaisuudessa suuntaamme siis palautetta entistä vahvemmin osallistujan oman reflektion suuntaan, jotta saamme paremman ymmärryksen siitä, millaisia pedagogisen median hyödyntämisen mahdollisuuksia koulutuksen osallistujat näkevät omassa arjessaan. Mediatuotanto on ikään kuin lihas, jota on treenattava, jotta saavutettu taitotaso pysyy yllä ja kehitystä voi tapahtua.

Hankkeiden koulutukset toimivat usein pilotteina, joista saadaan parhaimmillaan pitkäksi aikaa käyttöön jääviä osaamisen kehittämisen väyliä. Pilottikierroksella tai –kierroksilla on suuri merkitys sille, millaiseksi lopullinen koulutus muodostuu. Siitä syystä olemme iloisia jokaisesta palautelomakkeeseen saamastamme vastauksesta. Samoin haluamme kannustaa jokaista hankkeisiin ja muihin pilotteihin osallistuvaa henkilöä antamaan rohkeasti palautetta sekä onnistumisista että kehittämisen kohteista. Jokaisella mielipiteellä on aidosti merkitystä.