Tutustumassa Viron innovaatiotoimintaan

Teksti | Laura Rinta-Jouppi

Helmikuussa 2026 toteutettu Innokaupunkien oppimismatka Tallinnaan tarjosi ajankohtaisen näkymän siihen, miten Viro on rakentanut yhden maailman tunnetuimmista digitaalisista yhteiskunnista ja ketteristä innovaatioekosysteemeistä. Oppimismatkan tavoitteena oli tarkastella erityisesti sitä, miten julkinen sektori tukee yritysten kasvua, startup‑toimintaa ja kansainvälistymistä sekä millaisia oppeja tästä voidaan soveltaa suomalaisessa TKI‑toiminnassa.

Palvelumuotoilijan unelma

Saimme kuulla käytännön esimerkin, kuinka Virossa digitaalisuus ja datan kulkeminen käytännössä toteutuu. Hyvä esimerkki tästä on lapsen syntymään liittyvä asiointiprosessi, joka havainnollistaa digitaalisen kansalaisuuden periaatteita.

Kun lapsi syntyy Virossa, hän saa heti synnytyssairaalassa henkilötunnuksen. Vanhempien tehtäväksi jää ilmoittaa lapsen nimi väestörekisteriin, mikä voidaan tehdä helposti sähköisesti. Tämän jälkeen eri viranomaisjärjestelmät hyödyntävät samaa tietoa ilman, että vanhempien tarvitsee toimittaa sitä erikseen useaan paikkaan.

Keskeistä on, että palvelut toimivat ennakoivasti. Kun lapsen tiedot on rekisteröity, sosiaalivakuutusviranomainen muodostaa automaattisesti perheelle valmiin tukitarjouksen. Sen sijaan, että vanhemmat täyttäisivät hakemuksia, he saavat ilmoituksen ja voivat tarkistaa ehdotuksen sähköisessä palvelussa.

Prosessi huipentuu siihen, että vanhemmat hyväksyvät tuen ja sopivat sen jakamisesta digitaalisesti. Näin monivaiheinen hallinnollinen prosessi on tiivistetty muutamaan selkeään vaiheeseen, joissa käyttäjän rooli on lähinnä tietojen tarkistaminen ja hyväksyminen.

Tämä esimerkki havainnollistaa konkreettisesti Viron digitaalisen toimintamallin ydintä, jossa ihminen tulee ensin ja sitten järjestelmä. (Kirjoittajan muistiinpanot Tallinnan tapaamisista 2026.)

Digitaalinen kansalaisuus innovaatiokehityksen perustana

Viron kehitys nojaa vahvaan digitaaliseen infrastruktuuriin, jonka kulmakivenä toimii kansallinen sähköinen identiteetti (e‑ID). Digitaalinen identiteetti mahdollistaa turvallisen asioinnin niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa, mukaan lukien verotus, terveyspalvelut ja äänestäminen.

Keskeinen osa tätä kehitystä on e‑kansalaisuus (e‑Residency), josta meille kertoi Johanna-Kadri Kuusk Estonia Briefing- Centrestä (e-Estonia Briefing Centre 2026). E-kansalaisuus avaa Viron digitaaliset palvelut myös ulkomaalaisille. E‑kansalaisuuden avulla yrityksen perustaminen ja hallinnointi on mahdollista täysin verkossa, ja digitaalinen allekirjoitus tekee asioinnista sujuvaa ja rajat ylittävää. (Kirjoittajan muistiinpanot Tallinnan tapaamisista 2026.)

kuvituskuva.
Vierailulla E-Estonia Briefing Centressä. Kuva: Laura Rinta-Jouppi

Ekosysteeminen ajattelu käytännössä

Oppimismatkalla keskeiseksi oivallukseksi nousi Viron innovaatiojärjestelmän ekosysteeminen luonne. Tallinnan toimintamallissa ei keskitytä yksittäisiin hankkeisiin, vaan pitkäjänteisiin rakenteisiin, jotka tukevat yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Matkan aikana korostui erityisesti julkisen sektorin rooli aktiivisena mahdollistajana. Viron hallinto toimii alustana, joka tuo yhteen yritykset, tutkimusorganisaatiot ja kaupungit sekä tukee innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa.

Ekosysteemin toimintaa ohjaa myös vahva kokeilukulttuuri. Päätöksenteko on ketterää ja hierarkiat matalia, mikä mahdollistaa uusien ratkaisujen nopean testaamisen ja käyttöönoton. Yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi nousi maan pienuus, moni tapaamistamme ihmisistä oli työskennellyt niin kaupungilla, startupissa kuin yliopistolla. Näin eri toimintatavat ja verkostot ovat tuttuja ja usein vain yhden tai kahden puhelun päässä. (Kirjoittajan muistiinpanot Tallinnan tapaamisista 2026.)

Tallinna “city as a testbed” kaupunki kokeilualustana

Yksi konkreettisimmista esimerkeistä Viron toimintatavasta on Tallinnan “Test in Tallinn[” ‑malli, jossa kaupunki toimii innovaatioiden kokeiluympäristönä Test in Tallinn 2026). Mallia meille esitteli Tallinnan kaupungin innovaatiojohtaja Mark-Emil Talivere. Malli tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata ratkaisujaan aidossa kaupunkiympäristössä yhteistyössä julkisen sektorin kanssa.  (Kirjoittajan muistiinpanot Tallinnan tapaamisista 2026.)

kuvituskuva.
Mark-Emil Talivere esittelemässä kaupunkia testausalustana. Kuva: Laura Rinta-Jouppi
Infografiikka kuvaa Tallinnan testausprosessia ideasta toteutukseen. Prosessi alkaa kriteerien tarkistamisesta ja ehdotuksen lähettämisestä, jonka jälkeen seuraavat kelpoisuustarkistus, ennakkovalidointihaastattelu sekä riski- ja vaikutusarviointi. Päätöskohdassa hanke joko hylätään tai etenee pitchaukseen ja komitean päätökseen. Hyväksytyn hankkeen kohdalla nimetään projektivastaava ja allekirjoitetaan sopimus. Testaus toteutetaan noin 12 kuukauden aikana kaupungin ohjauksessa, ja lopuksi tehdään raportointi sekä kerätään palaute. Prosessi voi johtaa jatkokehitykseen tai julkiseen hankintaan.
Ideasta toiminnaksi: kuinka testausta toteutetaan Tallinnassa. Kuva: Laura Rinta-Jouppi

Tallinna tarjoaa kokeiluille muun muassa:

  • pääsyn kaupunki-infrastruktuuriin ja todellisiin käyttöympäristöihin
  • avoimen datan ja verkostot kehittämisen tueksi
  • tukea pilotointien toteuttamiseen ja arviointiin
  • referenssejä kansainvälistä kasvua varten.

Kaupungin kompakti koko ja digitaalinen valmius mahdollistavat sen, että uusia ratkaisuja voidaan testata nopeasti ja skaalata tehokkaasti muihin ympäristöihin.

Tallinnan tavoitteena on toimia aktiivisena innovaatioiden mahdollistajana ja rakentaa kansainvälisesti kiinnostava kokeilualusta yrityksille ja tutkimustoimijoille.  (Kirjoittajan muistiinpanot Tallinnan tapaamisista 2026.)

Kolme keskeistä havaintoa Viron innovaatioympäristöstä

Oppimismatkan ja siihen liittyvien pohdintojen perusteella Viron tavasta tukea kasvuyrityksiä voidaan tunnistaa kolme keskeistä tekijää.

1. Kokeilukulttuuri ja nopeus
Viro hyödyntää pienuuttaan ketteryytenä: uusia ratkaisuja testataan nopeasti ja ilman raskasta byrokratiaa.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin tiivis yhteistyö
Innovaatioekosysteemi perustuu kumppanuuteen, jossa eri toimijat tukevat yritysten kasvua yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

3. Selkeä palvelupolku yrityksille
Yrityksiä tuetaan systemaattisesti koko kehityskaaren ajan ideasta kansainväliseen kasvuun, mikä vahvistaa ekosysteemin vaikuttavuutta.

 (Kirjoittajan muistiinpanot Tallinnan tapaamisista 2026.)

Pohdinta: mitä oppeja suomalaiselle TKI toiminnalle?

Tallinnan esimerkki haastaa tarkastelemaan suomalaisia innovaatioekosysteemejä erityisesti toimintakulttuurin näkökulmasta. Viron malli korostaa jatkuvia rakenteita yksittäisten hankkeiden sijaan sekä julkisen sektorin roolia aktiivisena mahdollistajana.
Keskeinen oppi liittyy myös kokeilukulttuuriin: innovaatioiden kehittämisessä korostuu nopea pilotointi, iterointi ja oppiminen käytännön kokeilujen kautta. Tämä lähestymistapa voi tarjota uusia näkökulmia myös suomalaisten kaupunkien ja korkeakoulujen TKI toimintaan.

Lopuksi

Oppimismatka Tallinnaan osoitti, että Viron vahvuus ei ole yksittäisissä ratkaisuissa, vaan kyvyssä yhdistää digitaalinen infrastruktuuri, yrittäjämäinen toimintakulttuuri ja julkisen sektorin aktiivinen rooli yhtenäiseksi innovaatioekosysteemiksi.

Viron esimerkki nostaa esiin keskeisen kysymyksen suomalaiselle kehittämistyölle: miten voimme rakentaa vastaavanlaista ketteryyttä, yhteistyötä ja digitaalisuuteen pohjautuvaa arjen innovatiivisuutta omassa toimintaympäristössämme.

logot.

Lähteet

  • e-Estonia Briefing Centre 2026. Kotisivu. Vierailtu 13.5.2026.
  • Rinta-Jouppi, L. 2026. Muistiinpanoja Tallinnan tapaamisista 2026. Julkaisematon lähde.
  • Test in Tallinn 2026. Kotisivu. Vierailtu 13.5.2026.
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060160317

Jaa sivu