Laurea-ammattikorkeakoulussa on tutkittu jo pitkään oppilaitosturvallisuutta. Esimerkiksi lehtori Soili Martikainen ja yliopettaja Harri Koskenranta (2015) tutkimuksessa tuodaan esille, millaisia kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuden ratkaisuja voidaan käyttää, jotta fyysisestä oppimisympäristöstä saadaan turvallisempi. Martikaisen ja Koskenrannan mukaan oppilaitoksen näkökulmasta kiinteistön tehtävänä on edistää oppimista, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä samalla suojata oppilaitoksen aineellista ja aineetonta omaisuutta (Koskenranta ja Martikainen 2015.)

Viime vuosikymmenien aikana oppilaitosten tiloissa tapahtuneet hyökkäykset saivat minut ajattelemaan Suomen koulumaailmassa tapahtuneita ikäviä tapauksia kuten Mikkelin koulupalo, Kuopion ammattioppilaitoksen hyökkäys, Jokelan kouluampuminen ja Tuusulassa tapahtunut auton hallinnan menettäminen ja sen ”tippuminen” Mikkolan koulun lähellä sijaitsevalle kevyenliikenteen väylälle. (Rautio 2019; Nyman 2019; Bjurström 2019 ja Ruokoski 2019.) Mietin, miten fyysisillä turvallisuuteen liittyvillä ratkaisuilla pystyttäisiin vaikuttamaan parantavasti myös henkilöstöturvallisuuteen. Fyysisillä turvallisuuden ratkaisuilla, kuten automatisoidulla kulunvalvonnalla ja rakenteellisella suojaamisella voidaan vähentää ihmisistä johtuvia virheitä ja näin saavutettu turvallisuustaso on pysyvämpää.

Käsittelen artikkelissa oppilaitosten turvallisuutta fyysisen oppimisympäristön ja henkilöstöturvallisuuden näkökulmasta ja vertaan sitä omiin kokemuksiini fyysisen turvallisuuden suunnittelusta eri oppilaitoksissa, kokemuksiini ulkomailla Skotlannissa Robert Gordon Universityssä opiskelusta ja Laurea-ammattikorkeakoulussa hankkimaani turvallisuustietouteen. Kuvaukseen ja ehdotuksiin, joita artikkelissa esitän, on vaikuttanut Laurea-ammattikorkeakoulussa hankkimani turvallisuuskoulutuksen lisäksi usean vuoden työkokemus turvallisuusohjaajana sekä erityisopettajana erityiskouluissa.

Fyysisellä turvallisuudella tarkoitetaan erilaisia fyysisiä turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja, joilla suojataan kiinteistön omaisuutta, tietoa, toimintaa ja ihmisiä käyttäen erilaisia riskienarviointimenetelmiä. Fyysinen turvallisuus nähdään usein osana kiinteistöjohtamista. Finanssialan keskusliiton sivuilla on paljon ohjeistusta muun muassa avainturvallisuudesta ja kameravalvonnasta fyysisen turvallisuuden näkökulmasta. (FK 2019.) Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan fyysinen turvallisuus liittyy suurelta osin toimitila- ja kiinteistöturvallisuuteen (EK 2019). Fyysisiin turvallisuusratkaisuihin kuuluu myös kulunvalvonta, aulapalvelut, vartiointi- ja järjestysmiestoiminta (Bourdache 2018). Usein pelkästään valvontakameroiden olemassaolo vähentää esimerkiksi halukkuutta murtautua kiinteistöön (Koskenranta ja Martikainen 2015).

Henkilöstöturvallisuustoimilla pyritään minimoimaan riskejä, jotka liittyvät ihmisten turvallisuuden ja toimintakyvyn varmistamiseen, suojelemalla heitä rikoksilta ja onnettomuuksilta. Tämän lisäksi henkilöstöturvallisuusteoilla pyritään varmistamaan, että organisaatiossa on tarvittavat henkilöresurssit, jotta sen toiminta on mahdollisimman tehokasta ja häiriötöntä myös ei-toivottujen tapahtumien sattuessa. (EK 2019.)

Fyysisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan koko sitä ympäristöä, jossa opetusta ja opiskelua tapahtuu. (Piispanen 2008, 18-24.) Nykymaailmassa tämä kattaa opetuksen ja oppimisen niin verkossa, kampuksella kuin yhteistyökumppaniyritysten tiloissa. Tässä artikkelissa keskitytään fyysiseen oppimisympäristöön (kampuksien opetustilat ja lähiympäristö), johon oppilaitos voi yleensä suoraan vaikuttaa, ja rajataan verkkoympäristö käsittelyn ulkopuolelle.

Oppilaitosten fyysisen turvallisuuden erityispiirteitä

Jokaisen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön perustuu lakiin (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017; Perusopetuslaki 628/1998). Mielestäni erityisesti fyysisellä opiskeluympäristöllä on iso merkitys oppilaitosten turvallisuudessa, etenkin niissä oppilaitoksissa, joissa inkluusio on viety pidemmälle. Tällaisissa oppilaitoksissa henkilöstöturvallisuus saattaa vaarantua esimerkiksi erityisopiskelijoiden erityispiirteisiin kuuluvista aistikanavien häiriöistä, joihin fyysisillä rakennusteknisillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa. Aistikanavien häiriöillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi Hyper-näköä, jolloin henkilö saattaa olla valolle yliherkkä (Delcato 1995). Näiden vaaratilanteiden taustalla on varsinkin autisminkirjolle tyypillinen haastava käytös (Kaski, Manninen ja Pihko 2009).

Erityisopiskelijoille, jotka nykyään opiskelevat enenevissä määrin niin sanotuissa normaaleissa ammattioppilaitoksissa, struktuurit ovat tärkeitä. Tämä auttaa autisminkirjon opiskelijoita ennakoimaan, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. (Dunlap, Huber, Iovannone, ja Kincai, 2003, 157-159.) Struktuurien tärkeys on myös syynä siihen, miksi tilojen, joita erityisopiskelijat käyttävät, tulisi pysyä mahdollisimman muuttumattomina ja haastavan käyttäytymisen takia olla myös viihtyisiä. Työntekijöiden ja muiden opiskelijoiden turvallisuuden takia tilojen tulisi olla kalusteiltaan mahdollisimman riisuttuja. Jos jotain aistiärsykettä on liikaa tai luokkatilan ympäristöä on muutettu, siitä saattaa seurata haastavaa käyttäytymistä, jossa joko opiskelija satuttaa itseään tai muita samassa tilassa olevia henkilöitä. Siksi ehdotan, että kaikkien oppilaitosten ikkunat olisivat suojattu kalvoilla ja ympärillä ei olisi hirveästi teräviä kulmia ja esineitä, joihin voi satuttaa itseänsä. Tällä toimenpiteellä suojaudutaan samalla murtoja vastaan fyysisen turvallisuuden näkökulmasta. Hätäpoistumisen takia suojatut ikkunat tulisi kuitenkin olla avattavissa tai rikottavissa.

Kaikki turvallisuustoimenpiteet olisi hyvä tehdä riskien arviointiin perustuen. Eri oppilaitoksilla on erilaiset tarpeet fyysisen turvallisuuden näkökulmasta. Yhteistä kaikille oppilaitoksille on se, että tilojen tulisi olla viihtyisiä, jotta luodaan samalla turvallisempi opiskelu- ja työilmapiiri. Laurea-ammattikorkeakoulussa turvallisuutta vahvistetaan muun muassa turvallisuuspoikkeamien ilmoituksilla, henkilöstön koulutuksilla, matalan kynnyksen puuttumisilla ja riskien arviointien avulla.

Ammattioppilaitoksissa on usein myös alle 18-vuotiaita opiskelijoita, jotka ovat huostaanotettuja. Huostaanotettujen vanhemmat voivat aiheuttaa myös monenlaisia vaaratilanteita tästä tilanteesta johtuen koulun henkilöstölle. Perinteisillä fyysisen turvallisuuden ratkaisuilla kuten materiaalivalinnoilla, valaistuksella, avainturvallisuudella, kulunvalvonnalla voidaan parantaa henkilöstöturvallisuutta ja fyysistä oppimisympäristöä.

Opiskellessani Skotlannissa Robert Gordon Universityssä kiinnitin huomiota siihen, että yliopiston kampusalue oli suojattu autoliikenteeltä ja parkkipaikat sijaitsivat pitkän matkan päässä itse kiinteistöstä. Sekä henkilökunnalla että opiskelijoilla oli henkilökortit ja sisälle mentäessä aulassa oli vastaanottovirkailija, joka tarkasti aamuisin kaikkien henkilökortit. Rakennukseen sisälle pääsi silti periaatteessa kuka tahansa kirjautumalla ensin vieraaksi.

Johtopäätökset

Monilla perinteisillä fyysisen turvallisuuden teoilla ja fyysisen oppimisympäristön muokkaamisen keinoilla voidaan suojata koko henkilöstöä tehokkaasti ja monipuolisesti erilaisilta onnettomuuksilta ja rikoksilta. Perinteisesti ajatellaan, että fyysisen turvallisuuden parantamisella suojaudutaan pelkästään murtoja tai tulipaloja vastaan ja suojataan ensisijaisesti omaisuutta. Tekemällä huolellinen riskienarviointi ja miettimällä, miten fyysisen turvallisuuden keinoin voidaan suojella tietoa, omaisuutta, ympäristöä, mainetta ja henkilöstöä, voidaan parantaa oppilaitoksen turvallisuutta merkittävästi kokonaisvaltaisesti katsottuna.

Kiinnittämällä erityisesti huomiota opetuksen turvallisuuteen ja muun toiminnan jatkuvuuteen, voidaan löytää tehokkaimmat ”fyysiset keinot” tehdä oppimisympäristöstä turvallinen. Jokaisella oppilaitoksella on omat erityispiirteensä johtuen sen henkilöstöstä ja opiskelijoista. Tämän takia jotkut fyysisen turvallisuuden suojautumiskeinot ovat tärkeämpiä kuin toiset ja siksi suunnittelu on tärkeää. Fyysisen turvallisuuden ratkaisut eivät saisi tämän takia olla niin sanottuja valmiita patenttiratkaisuja, vaan huolellisen riskienarvioinnin tuloksen pohjalta tehtyjä investointeja. Fyysisen turvallisuuden, etenkin teknisten fyysisen turvallisuuden ratkaisujen avulla oppilaitosten turvallisuuden tilaa voidaan parantaa pysyvämmin.

Lähteet

• Bjurström, E. 2019. Kymmenen vuotta sitten Suomi-sydän pysähtyi kahdesti Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien myötä – Tutkija: Nykyään toimimme paremmin, mutta parantaa voi.
  Tulostettu 22.10.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10999906
• Bogdashina, O. 2003. Sensory Perceptual Issues in Autism and Asperger Syndrome. Different Sensory Experiences. Different Perceptual Worlds. London: Jessica Kingsley Publishers.
• Bourdache, K. 2018. Guarding Services. Teoksessa Organization and Individual Security. (Toim. Ivitan Kisnica) Riga: Turiba University ,137-169. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101115894
• Delacato, C. 1995. Muukalainen keskuudessamme: Autistinen lapsi. Helsinki: Hakapaino.
• Dunlap, G., Huber, H., Iovannone, R. ja Kincai, D. 2003. Effective Educational Practices for Students with Autism Spectrum Disorders. Sage Journals. Vol.18, 150-165. Tulostettu 3.10.2019.
  https://doi.org/10.1177/10883576030180030301
• EK. 2019. Yritysturvallisuus. Tulostettu 10.10.2019.
  https://ek.fi/mita-teemme/tyoelama/yritysturvallisuus/
• Finanssiala ry. 2019. Finanssiala turvallisuusohjeet. Tulostettu 3.10.2019.
  http://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/materiaalipankki/Sivut/Turvallisuusohjeet.aspx
• Kaski, M., Manninen, A. ja Pihko, H. 2009. Kehitysvammaisuus. Helsinki: WSOY.
• Kootz, J. P., Marinelli, B. ja Cohen, D. J. 1982. Modulation of response to environmental stimulation in autistic children. Journal of Autism and Developmental Disorders 12, 185-193.
• Laki ammatillisessa koulutuksessa (531/2017).2019. Tulostettu: 4.10.2019
  https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531
• Martikainen, S. ja Koskenranta. H. 2015. Kiinteistö- ja turvallisuustekniikka oppilaitoksissa. Teoksessa Arjen ennakoiva turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa. (Toim. Soili Martikainen). Espoo: Laurea Publications, 53-56. Tulostettu 22.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-413-2
• Nyman, J. 2019. Auto putosi Tuusulanväylältä kuusi metriä lasten koulutielle, kuljettaja kuoli: ”Onni onnettomuudessa, ettei kukaan ollut väylällä” Tulostettu 22.10.2019. https://www.hs.fi/kaupunki/tuusula/art-2000006280405.html
• Opetusministeriö, 2019. Jokelan koulusurmat 7.11.2007. Tutkintalautakunnan raportti
  Tulostettu: 10.10.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/76154
• Perusopetuslaki (628/1998). 2019.Tulostettu: 4.10.2019.
  http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L4P16a
• Piispanen, M. 2008. Hyvä oppimisympäristö. Oppilaiden, vanhempien ja opettajien hyvyyskäsitysten kohtaaminen peruskoulussa. Vaajakoski: Gummerus. Väitöskirja. Tulostettu 23.09.2019.
  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4871-9
• Rautio, M. 2019. Poliisin voimankäyttö Kuopion koulusurman jälkeen oli hätävarjelua – ampuminen oli perusteltua. Tulostettu 10.10.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11010705
• Rimland, B. 1964. Infantile Autism: The Syndrome and It`s Implications for a Neural Therapy of Behavior. New York: Appleton Century Crofts.
• Ruokoski, V. 2019. Mikkelin koulupalon kustannuksiksi arvioidaan 2–3 miljoonaa euroa.Tulostettu 22.10.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10850272
• Szedga, D. ja Hokkanen, E. 2009. Apua arkeen ja aistihäiriöihin. Ohjeita ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvattamiseen. Helsinki: Kehitysvammaliitto.