Hoitotyön kliininen asiantuntija on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, ensihoitaja tai kätilö, joka tekee itsenäisiä päätöksiä niin asiakas- ja potilastyössä kuin kehittämistehtävissä sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä. Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden YAMK-koulutus käynnistyi Laureassa syksyllä 2023. Koulutusta tarjoamalla voidaan tukea sairaanhoitajien etenemistä kliinisellä työurallaan ja muun muassa edistää näyttöön perustuvan terveydenhuollon toteutumista. Artikkelissa kuvataan hoitotyön kliinisen asiantuntijan roolia terveydenhuollossa ja koulutusta ammattikorkeakoulussa.

Hoitotyön kliinisen asiantuntijan työnkuva

Laajavastuinen hoitotyö on käsite, joka on viime vuosina Suomessa vakiintunut kuvaamaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita hoitotyön asiantuntijoita. Taustalla on kansainvälisesti käytetty käsite Advanced Practice Nursing, jolla voidaan viitata joko kliinisen hoitotyön asiantuntijaan (Clinical Nurse Specialist) tai asiantuntijasairaanhoitajaan (Nurse Practitioner). Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijoihin voidaan katsoa kuuluvan myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat (Nurse Prescriber). (Suomen Sairaanhoitajat 2023.) Käsitteiden käytössä on vielä vaihtelua suomalaisessa koulutus- ja sote-järjestelmässä, joten tässä artikkelissa laajavastuisen hoitotyön asiantuntijasta käytetään jatkossa nimitystä hoitotyön kliininen asiantuntija, jolloin se on linjassa Laureassa tarjottavan koulutuksen nimen kanssa. Sairaanhoitajalla tarkoitetaan jatkossa myös ensihoitajia, kätilöitä ja terveydenhoitajia, koska suomalaisessa järjestelmässä myös heillä on sairaanhoitajan pätevyys.

Hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtäviin voi kuulua asiakkaan tai potilaan vaativaa terveydentilan arviointia ja itsenäistä päätöksentekoa tutkimusten ja hoitovaihtoehtojen valinnassa. Asiakkaan tai potilaan ohjaaminen ja terveyden edistäminen ovat niin ikään keskeisiä kliinisen asiantuntijan tehtäviä. Edellä mainittuja tehtäviä kliininen asiantuntija voi hoitaa esimerkiksi itsenäisellä vastaanotolla tai konsultoivassa roolissa. Välittömän potilashoidon lisäksi hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtäviin kuuluu tyypillisesti hoitotyön kehittämistä, henkilöstön osaamisen kehittämistä ja asiantuntijuuden johtamista. Näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen ja näytön käyttöönotto ja vakiinnuttaminen ovat keskiössä hoitotyön kliinisen asiantuntijan työssä. (Sulosaari ym. 2020, Hoitotyön tutkimussäätiö 2023.)

Hoitotyön kliinisille asiantuntijoille on tarvetta sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässämme. Muun muassa Maailman terveysjärjestö (WHO 2020), Suomen Sairaanhoitajat (2022 & 2023) ja Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (ICN 2020) ovat nostaneet esiin tarpeen kehittää kliinisten asiantuntijoiden rooleja palvelujärjestelmässä. Hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtävät ovat sairaanhoitajalle luonteva tapa edetä urallaan ja pysyä silti kliinisen hoitotyön rajapinnassa – toisin sanoen lähellä asiakkaan tai potilaan välitöntä hoitoa.

Sairaanhoitajille on tärkeää luoda urapolkuja, sillä mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja edetä urallaan lisää hoitotyön veto- ja pitovoimaa (Coco 2019), jota nyt hoitajapulan vallitessa ja edelleen pahentuessa tulisi vahvistaa. Vastaavasti heikot etenemismahdollisuudet lisäävät sairaanhoitajien aikeita jättää hoitotyö ja vaihtaa alaa (Bahlman-van Ooijen, Malfait, Huisman-de Waal & Hafsteinsdóttir 2023). Hoitotyön kliinisten asiantuntijoiden potentiaalin laajemmalla hyödyntämisellä palvelujärjestelmässä voitaisiin myös parantaa kansalaisten pääsyä terveyspalveluihin toimien samalla kustannustehokkaasti (Casey ym. 2017). Huomionarvoista on myös se, että hoitotyössä käytännöt ja ohjeistukset eivät aina perustu parhaimpaan saatavilla olevaan näyttöön edelleenkään, vaikka tilanne on vuosien saatossa hiukan kohentunut (Hoitotyön tutkimussäätiö 2022). Kliinisiä asiantuntijoita voitaisiinkin laajemmin hyödyntää näytön käyttöönoton ja vakiinnuttamisen edistämisessä asiakas- ja potilastyössä.

Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden koulutus käynnistyi Laureassa

Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden (YAMK) koulutus käynnistyi Laurea-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023. Kliinisen asiantuntijan koulutuksia (YAMK) on ollut useiden vuosien ajan tarjolla eri ammattikorkeakouluissa. Laurea on ollut pioneeri sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suunnittelussa ja on tarjonnut koulutusta jo vuodesta 2011, joten kliinisen asiantuntijuuden koulutuksen aloittaminen oli looginen jatkumo Laurealle hoitotyön asiantuntijoiden kouluttajana.

Kliinisen asiantuntijuuden koulutusten painotus vaihtelee ammattikorkeakouluittain. Tarjolla on hoitotyön erikoisaloihin, kuten palliatiiviseen hoitoon, syöpää sairastavan potilaan hoitotyöhön ja mielenterveystyöhön suuntaavia koulutuksia sekä yleisempiä erikoisaloista riippumattomia koulutuksia. Laureassa koulutuksen lähestymistapa on yleinen, jolloin opiskelijat voivat tulla erilaisista hoitotyön toimintaympäristöistä oppien yhdessä paitsi organisaatiorajojen myös erikoisalojen yli.

Laureassa tarjottavan koulutuksen opetussuunnitelman laatimista ohjasivat kliinisen asiantuntijuuden kansallisen opettajaverkoston tuottamat ydinkompetenssien kuvaukset (Sulosaari ym. 2020). Suunnittelussa hyödynnettiin myös sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen opetussuunnitelmaa, jonka osaamistavoitteet ovat EQF 7-tason mukaisia ja tietyiltä osin yhteneviä hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden osaamistavoitteiden kanssa. Opetussuunnitelmaan saatiin lisäksi kommentteja sote-alan työelämäkumppaneilta ja asiantuntijatahoilta työelämärelevanssin varmistamiseksi.

Koulutuksen rakenne ja sisältö

Hoitotyön kliininen asiantuntijuus ja LbD

Laurean pedagoginen lähestymistapa Learning by Developing (LbD) eli kehittämispohjainen oppiminen (Laurea-ammattikorkeakoulu 2024b) näkyy myös kliinisen asiantuntijuuden opinnoissa. Opintojaksoilla on autenttisia työelämän tarpeista lähteviä oppimistehtäviä. Opiskelijat tunnistavat omissa työyksiköissään kehittämistarpeita, joihin lähdetään hakemaan ratkaisuja. Opiskelijat ovat esimerkiksi suunnitelleet näyttöön perustuvan hoitosuosituksen käyttöönottoa ja vakiinnuttamista työyksikkönsä hoitotyöhön, ja samalla tunnistaneet käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä. He ovat myös harjoitelleet koulutuskokonaisuuden suunnittelua ja mallintaneet hoitoprosessia laadun- ja tiedonhallinnan näkökulmasta. Työyhteisöt pääsevät siis hyötymään tulevista kliinisistä asiantuntijoista jo heidän koulutuksensa aikana. Luonnollisesti myös opinnäytetyö tehdään kiinteässä yhteydessä työelämäkumppaniin kehittäen hoitotyötä monipuolisesti tutkimuksellisen kehittämisen menetelmin. Kehittämispohjaiseen oppimiseen keskeisesti kuuluva käytännön taitojen oppiminen toteutuu myös lääkärin opettamissa potilaan kliinisen tutkimisen harjoituksissa. Näitä taitoja myös testataan autenttista kliinistä tilannetta jäljittelevissä OSCE-näyttökokeissa (Objective Structured Clinical Examination).

Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden syksyllä 2023 alkaneeseen koulutukseen osallistuu sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia hyvin monipuolisista hoitotyön toimintaympäristöistä ja eri paikkakunnilta. Opiskelijoilla on syvällistä osaamista ja kokemusta hoitotyöstä, joten vertaisoppimiselle ja verkostoitumiselle on koulutuksen aikana erinomaiset mahdollisuudet.

Tulevaisuuden näkymiä

Sote-alan työnantajien keskuudessa kliinisten asiantuntijoiden osaamista ja rooleja ei vielä täysin tunnisteta eikä hyödynnetä riittävän laajasti. Tässä vielä suhteellisen tuoreilla hyvinvointialueilla olisi tarkastelun paikka: kuinka he voisivat ottaa näiden korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden potentiaalin täysillä käyttöön terveyspalveluiden järjestämisessä. Saatetaan jopa ajatella, että uusia rooleja tai uudenlaista työnjakoa ei kannata tarkastella nyt hoitajapulan aikaan. Olisi kuitenkin hyvä tarkastella kokonaisuutta ja huomioida, että tarjoamalla sairaanhoitajille mielekäs kliininen urakehitys, voitaisiin kenties lisätä heidän sitoutumistaan työnantajaansa ja ylipäänsä hoitotyöhön.

Positiivista kehitystä on nähtävissä, sillä monissa sote-organisaatioissa on viime vuosina perustettu esimerkiksi opetushoitajan tehtäviä. Heillä on tärkeä rooli hoitohenkilöstön osaamisen varmistamisessa, ja he tarvitsevat vahvaa kliinistä asiantuntemusta sekä osaamista kollegoiden kouluttamiseen. Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden koulutus sopiikin oivallisesti myös opetushoitajan tehtävään tähtääville sairaanhoitajille. Vahvalla yhteistyöllä ammattikorkeakoulut ja työelämä voivat kehittää hoitotyön kliinisen asiantuntijan tunnettuutta ja roolia osana laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Me kouluttajat uskomme vakaasti, että kliiniset asiantuntijat ovat lähitulevaisuudessa kiinteä ja välttämätön osa suomalaista palvelujärjestelmää, kuten on asian laita monissa kliinisen asiantuntijuuden pioneerimaissa.

Lähteet

• Bahlman-van Ooijen, W., Malfait, S., Huisman-de Waal, G. & Hafsteinsdóttir, T. 2023. Nurses’ motivations to leave the nursing profession: A qualitative meta-aggregation. Journal of Advanced Nursing 79, 445–4471.
• Casey, M., O’Connor, L., Cashin, A., Smith, R., O’Brien, D., Nicholson, E., O’Leary, D., Fealy, G., McNamara, M., Glasgow, M., Stokes, D. & Egan, C. 2017. An overview of the outcomes and impact of specialist and advanced nursing and midwifery practice, on quality of care, cost, and access to services: A narrative review. Nurse Education Today 56, 35–40.
• Coco, K. 2019. Vetovoimatekijät erikoissairaanhoidossa: Kysely tehyläisille sairaanhoitajille. Tehyn julkaisusarja B, Selvityksiä 1/19. Viitattu 2.2.2024.
• Hoitotyön tutkimussäätiö 2022. Näyttöön perustuvan hoitotyön ja sen tukirakenteiden toteutuminen Suomessa. Viitattu 2.2.2024
• Hoitotyön tutkimussäätiö 2023. FinAME-asiantuntijuusmalliTM. Viitattu 2.2.2024.
• International Council of Nurses 2020. Guidelines on Advanced Practice Nursing. Viitattu 2.2.2024.
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2024a. Hoitotyön kliininen asiantuntijuus. Viitattu 2.2.2024.
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2024b. Laurean pedagogiikka ja LbD. Viitattu 2.2.2024.
• Sulosaari, V., Elomaa-Krapu, M., Hopia, H., Koivunen, K., Leinonen, R., Liikanen, E., Penttinen, U., Törmänen, O., Walta, L. & Heikkilä, J. 2020. Ydinkompetenssit kliinisen asiantuntijan (ylempi AMK) koulutuksessa. AMK-lehti/UAS Journal 1/2020.
• Suomen Sairaanhoitajat 2023. Laajavastuinen hoitotyö – sairaanhoitajan uramalli lähellä ihmistä. Viitattu 1.2.2024.
• World Health Organization 2020. State of the World’s Nursing. Viitattu 2.2.2024.