Kokeiluista osaksi arkea: järjestöjen tekoälymatka jatkuu

Tiedosta käytännön kokeiluihin

Saavuta Äly -hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa järjestötoimijoiden valmiuksia hyödyntää tekoälyä tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti. Hankkeen käynnistyessä loppuvuonna 2024 järjestöjen tekoälyn käyttö oli vielä pitkälti kokeiluvaiheessa. Järjestödigi 2024 -kartoituksessa 37 prosenttia vastaajista kertoi, ettei tekoälyä hyödynnetty heidän järjestössään lainkaan, ja vain 5,5 prosentissa käyttö oli päivittäistä. Tekoälyä käytettiin erityisesti ideointiin, tiedonhakuun sekä tekstien tuottamiseen ja muokkaamiseen. (Vuohelainen, Seppälä & Heikkilä 2025.)

Samankaltainen tilannekuva muodostui Saavuta Älyn keväällä 2025 järjestämissä kuudessa verkostotapaamisessa, joihin osallistui 60 henkilöä yli 40 järjestöstä. Tekoälyssä nähtiin mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen, viestintään ja rutiinitehtävien vähentämiseen, mutta sen hyödyntämiseen kaivattiin käytännön osaamista, konkreettisia esimerkkejä ja tukea. Käyttöönottoa hidastivat esimerkiksi ajan ja osaamisen puute sekä tietoturvaan, etiikkaan ja tekoälyn luotettavuuteen liittyvät kysymykset. (Dookie & Tuominen 2025.)

Hankkeessa näihin tarpeisiin on vastattu etenemällä perustiedosta käytännön kokeiluihin ja edelleen organisaatiokohtaiseen kehittämiseen. Tekoälyä koskevaa tietoa ja osaamista on vahvistettu tietoiskuilla ja työpajoilla, joissa on käsitelty muun muassa tekoälyn hyödyntämistä viestinnässä ja sisällöntuotannossa, työn tehostamisessa, tiedolla johtamisessa ja datan analysoinnissa sekä saavutettavuuden parantamisessa. Lisäksi aiheina ovat olleet digisäädökset, tekoälystrategian kehittäminen, varainhankinta ja vaikuttamistyö. Työpajoissa osallistujat ovat päässeet kokeilemaan tekoälyä käytännössä ja soveltamaan sitä oman työnsä tilanteisiin.

Yleisistä koulutuksista ja työpajoista on edetty myös järjestökohtaiseen kehittämiseen. Noin kuuden kuukauden mittaisissa kehittämiskumppanuuksissa Saavuta Äly -hankkeen asiantuntijat ovat tukeneet organisaatioita niiden omista tarpeista lähtevissä tekoälyn kehittämiskohteissa. Kehittämisen aiheiksi on tunnistettu esimerkiksi viestintä ja markkinointi, strateginen kehittäminen, hanketyö, varainhankinta, tiedolla johtaminen sekä henkilöstön ja vapaaehtoisten koulutus. Lähtökohtana on ollut, että varsinainen kehittämistyö tapahtuu organisaatiossa ja hankkeen asiantuntijat tukevat prosessia.

Hankkeen toiminnassa näkyy näin eteneminen yleisestä tiedosta kohti käytännön soveltamista: järjestöjen tarpeiden tunnistamisesta on edetty osaamisen vahvistamiseen, kokeilemiseen ja tekoälyn soveltamiseen järjestöjen omissa kehittämiskohteissa.

Oppimisen ja soveltamisen tueksi hankkeessa on tuotettu materiaaleja, joihin voi palata myös koulutusten jälkeen. Järjestöille suunnattu promptikirjasto tarjoaa valmiita kehotteita erilaisiin järjestötyön tilanteisiin, ja hankkeen julkaisuissa tekoälyä on tarkasteltu muun muassa vastuullisuuden, kestävyyden, tekoälylukutaidon, tekoälylinjausten ja järjestötyön inhimillisyyden näkökulmista. Hankkeen loppuvaiheessa julkaistaan lisäksi avoimesti saatavilla oleva työkirja, joka kokoaa tietoa tekoälyn vastuullisesta käytöstä ja käytännön esimerkkejä erilaisiin käyttötarpeisiin. Näin hankkeessa syntynyt tieto, kokemukset ja materiaalit jäävät järjestöjen hyödynnettäviksi myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Mitä olemme oppineet?

Saavuta Äly -hankkeen koulutuksissa ja työpajoissa on tullut näkyväksi, kuinka erilaisista lähtökohdista järjestötoimijat lähestyvät tekoälyä. Osa käyttää generatiivista tekoälyä jo päivittäin, kun toisille ensimmäinen askel on vielä sen kokeileminen turvallisessa ympäristössä. Yksi kaikille sopiva tapa edetä ei siksi ole mahdollinen.

Kouluttajan näkökulmasta yksi keskeinen havainto on ollut konkretian merkitys. Yleinen tieto tekoälyn mahdollisuuksista ei vielä kerro, mitä sillä voisi tehdä omassa työssä. Oppiminen muuttuu konkreettisemmaksi, kun tekoälyä kokeillaan esimerkiksi oman viestinnän, tiedonhaun, suunnittelun tai muun todellisen työtehtävän yhteydessä. Samalla myös tekoälyn rajoitukset ja tuotosten tarkistamisen tarve tulevat näkyviksi.

Toinen havainto liittyy kokeilemiseen. Tekoälyn käyttöä on vaikea oppia pelkästään kuuntelemalla. Työkalujen nopea kehitys tarkoittaa myös sitä, ettei koulutuksissa voida antaa valmista toimintamallia kaikkiin tuleviin tilanteisiin. Olennaista on siksi vahvistaa valmiuksia kokeilla, arvioida tuotoksia kriittisesti ja soveltaa opittua uusiin käyttötarkoituksiin.

Kolmas havainto vie yksilön osaamista pidemmälle. Yksittäisten työntekijöiden innostus ja osaaminen ovat tärkeitä, mutta niiden varaan ei vielä synny organisaation yhteistä tapaa hyödyntää tekoälyä. Tarvitaan myös keskustelua siitä, mihin tekoälyä halutaan käyttää, mitä työkaluja voidaan käyttää, millaisia yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan ja miten toimivia käytäntöjä jaetaan organisaatiossa. Oheinen kuva 1 havainnollistaa edellä esitettyjä oppeja.

Mitä seuraavaksi?

Kun perustaidot ovat hallussa ja ensimmäisiä kokeiluja on tehty, seuraava askel ei välttämättä ole uuden tekoälytyökalun opettelu. Organisaatioiden tekoälyvalmiutta käsittelevässä tutkimuksessa onnistuneen käyttöönoton on todettu edellyttävän teknologian lisäksi esimerkiksi johdon tukea, riittäviä resursseja, osaamista, yhteistyötä, sopivia käyttökohteita sekä tekoälyn hyödyntämisen kytkemistä organisaation tavoitteisiin (Ali & Khan 2025). Myös organisaatioiden tekoälyn käyttöönottoa kuvaavat kypsyysmallit korostavat etenemistä yksittäisistä kokeiluista kohti tavoitteellisempaa ja organisaation toimintaan integroitua hyödyntämistä (Ozkaya ym. 2026).

Järjestön seuraavaa vaihetta voikin lähestyä muutaman käytännön kysymyksen avulla:

• Mihin tarpeeseen tekoälyä halutaan käyttää?
• Mitkä yksittäisten työntekijöiden löytämät käyttötavat kannattaisi jakaa ja ottaa yhteiseen käyttöön?
• Missä työprosessin vaiheissa tekoälystä voisi olla hyötyä ja milloin ihmisen osaaminen ja harkinta ovat välttämättömiä?
• Mistä tiedämme, että tekoälyn käytöstä on meille todella hyötyä?

Tekoälyä käyttöönotettaessa lähtökohdaksi kannattaa ottaa työ, johon kuluu paljon aikaa, joka kuormittaa tai jonka laatua halutaan parantaa. Seuraavaksi kannattaa tunnistaa jo tehdyt onnistuneet kokeilut. Samalla voidaan pohtia, tarvitaanko yhteisiä toimintatapoja, osaamisen jakamista tai tekoälyn käyttöä koskevia linjauksia. Yksittäisten tehtävien lisäksi katsetta voidaan siirtää vähitellen kokonaisiin työprosesseihin sen sijaan, että tekoälyä käytetään esimerkiksi yhden tiedotteen kirjoittamiseen.

Lopuksi on muistettava, että nopeammin valmistunut teksti ei välttämättä tarkoita parempaa toimintaa. Parhaimmillaan hyöty voi näkyä ajansäästön lisäksi työn laadussa, henkilöstön kuormituksessa tai siinä, että aikaa vapautuu järjestön perustehtävään ja ihmisten kohtaamiseen. 

Kirjoittajatiedot

Kirjoittaja toimii Saavuta Äly – Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeen asiantuntijana ja kouluttajana.  Hanke vahvistaa kolmannen sektorin toimijoiden tekoälyosaamista ja valmiuksia hyödyntää tekoälyä työn ja organisaatioiden kehittämisessä. Hanke tukee työelämän muutokseen vastaamista, muutoskyvykkyyttä ja uusien toimintatapojen kehittämistä kokeilujen kautta sekä edistää saavutettavampia ratkaisuja arjen työhön. Hanke toteutetaan Uudellamaalla 1.11.2024–31.10.2026 Laurea-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä, ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus ESR-rahoituksella.