Laurea-ammattikorkeakoulussa on muiden korkeakoulujen tapaan uudistettu säännöllisesti korkeakoulun strategiaa yhteisöllisessä prosessissa, johon on toivottu laajaa osallistumista koko korkeakouluyhteisön jäseniltä ja kaikilta sidosryhmiltä. Johtuen moninaisesta ja monialaisesta toiminnasta sekä tarpeista laajojen sidosryhmien osallistumiseen toiminnan suunnitteluun, on strategiaprosessista pyritty rakentamaan yhä jatkuvampi prosessi ja korkeakoulussa on siirrytty vuodesta 2018 lähtien iteratiiviseen strategiaprosessiin. Tavoitteena on reagoida ennakoidusti ja säännöllisesti toimintaympäristössä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tapahtuviin muutoksiin. Näin strategiaprosessista säännöllisesti toteutuvana prosessina on tavoiteltu yhä kiinteämpää kytkentää korkeakoulun toiminnan ja talouden suunnitteluun, kuten blogikirjoituksessani aiemmin kuvasin (ks. Suunnitelmallisuus korkeakoulun johtamisessa, 2.2. 2021).
Lukuvuonna 2018–2019 uudistettuun Laurea-ammattikorkeakoulun 2030-strategiaan ei olla tehty varsinaisia muutoksia kolmen viimeisimmän strategiaprosessin myötä vuosina 2020, 2021 ja 2022. Vuonna 2020 päätettiin täydentää strategiaa korkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmalla ja seuraavilla strategiaprosessikierroksilla päätettiin 2030-strategian toteuttamista vauhdittavista strategisista aloitteista, joiden taustoista ja tavoitteista kerroin taannoin blogikirjoituksessani (ks. Strategiset aloitteet vahvistamassa kehittyvän korkeakoulun strategian toteutumista, 18.8.2021). Nämä tunnistetut tekijät strategisina aloitteina olivat sellaisia, joissa tarvitaan entistä vahvempaa korkeakoulutasoista näkemystä ja ohjausta, jolloin ne eivät toteudu riittävän tehokkaasti vain yksikkörakennetta hyödyntäen.
Laurea-ammattikorkeakoulun nykyisen strategian toteuttamista on jäntevöittänyt vuosina 2018–2019 tunnistetut ja yhdessä määritetyt kriittiset muutostarpeet (5 kpl), joiden nähtiin olevan edellytyksenä Laurea 2030-strategian ja sen tahtotilan toteutumiselle: ”Laurea-ammattikorkeakoulu on vuonna 2030 työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla”. Kriittisiin muutostarpeisiin vastaamiseksi korkeakoulu on rakentanut kriittiset muutoshankkeet, joihin myös strategiaprosesseissa 2021–2022 asetetut strategiset aloitteet on integroitu.
Vaikka strategiaprosessien 2020-2022 myötä on korkeakoulussa tehty arvokkaita uusia linjauksia (mm. kestävän kehityksen ohjelma ja strategiset aloitteet), ei niissä voimakkaasti haastettu vuosina 2018–2019 laadittua niin sanottua päästrategiaa. Milloin olisi sen aika? Covid -19 -pandemia mullisti käsityksiämme niin koko yhteiskunnan kuin korkeakoulujen toiminnasta ja arjesta tulevaisuudessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut koko Eurooppaan ja suomalaiset korkeakoulut ovat keskeyttäneet kaiken kansainvälisen korkeakouluyhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Inflaatio jyllää kaikkialla, kun energian hinta ja korot ovat nousseet. Valtiontalouden kantokyky ja tulevaisuus huolestuttavat ihmisiä laajasti. Miten nämä kaikki tulevat vaikuttamaan yhteiskunnan toimintaan ja korkeakoulujen toimintaedellytyksiin?
Miten korkeakoulu voisi olla muuttuvassa toimintaympäristössä yhä vaikuttavampi tulevaisuudessa? Nyt käynnistyvässä Laurea-ammattikorkeakoulun strategiaprosessissa on siis tarpeen esittää isoja kysymyksiä. Millaisen tahtotilan korkeakoulu tarvitsee tulevaan? Miten korkeakoulun tulisi uudistua muuttuvassa maailmassa? Millaiset kriittiset muutostarpeet korkeakoululle olisi nyt tunnistettavissa tulevaan?
Toivon, että jaat ajatuksiasi näihin kysymyksiin ja esität myös uusi juuri avautuneessa Laurea-ammattikorkeakoulun strategiakyselyssä: http://www.fountainpark.fi/2030laurea
K i i t o s jo etukäteen osallistumisesta yhä vaikuttavamman korkeakoulun rakentamiseen!
Lähteet:
