Mentalisaatio, eli mielentäminen, tarkoittaa kykyä huomioida oma ja toisen ihmisen mieli. Hyvä mentalisaatiokyky voi vähentää kiusaamista ja kiusaamisesta koettua haittaa. (Kts. esim. Husu 2023.) Mentalisaatio – osaamista kiusaamisen ehkäisyyn -hanke käynnistyi toukokuussa 2021 ja päättyi vuoden 2023 lopussa. Hankkeen päättyessä on hyvä tarkastella toteutunutta toimintaa ja hankkeen tuloksia. Hankkeen tavoitteena oli tarjota lähes 600:lle varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa työskentelevälle yhden opintopisteen (noin 27 tunnin) laajuinen koulutus. Koulutuksessa osallistujien oli tarkoitus oppia mentalisaation edistämisen perusteita, tarkastella omaa mentalisaatiokykyään ja saada käytännönläheisiä työvälineitä lasten ja nuorten mentalisaatiokyvyn vahvistamiseen. Hanke tarjosi haasteita ja opittavaa myös toteuttajilleen.

Koulutusten suunnittelu

Lasten ja nuorten keskuudessa tapahtuva kiusaaminen on yleistynyt jo vuosia, viimeisimmässä Kouluterveys-kyselyssä kiusaamista kertoi viikoittain kokevansa lähes joka kymmenes yläkoululainen (THL 2023). Mentalisaatio-hankkeella päätettiin tavoitella erityisesti kiusaamisen ehkäisyyn liittyvän osaamisen lisäämistä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa.

Hanke käynnistyi koulutuksen suunnittelulla yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun ja MIELI, Suomen mielenterveys ry:n kanssa. Ensimmäiset koulutuskerrat oli suunniteltu syksyyn 2021, joten koulutusten suunnittelu aloitettiin heti myönteisen rahoituspäätöksen tultua toukokuussa. Yhteistyö kumppaneiden kanssa sujui loistavasti.

Kaksipäiväisen koulutuksen sisällöissä huomioitiin kouluttajien monipuolinen osaaminen eri ikäryhmien parista: sisällöt suunniteltiin sekä pienten lasten että nuorten aikuisten parissa työskenteleville sopiviksi. Koulutuksen aikana tutustuttiin luentojen, pienryhmäkeskustelujen ja tehtävien avulla muun muassa oman mielen ymmärtämiseen, mentalisoivaan vuorovaikutukseen ja kiusaamistilanteiden selvittämiseen. Välitehtävänä osallistujat kokeilivat mentalisaatiota lisääviä harjoituksia omassa työssään lasten ja nuorten kanssa.

Haasteena osallistujien rekrytointi

Hankkeen isoimmaksi haasteeksi osoittautui tavoiteltavien osallistujamäärien saavuttaminen some-mainonnasta ja sähköpostitse toteutetusta markkinoinnista huolimatta. Hankkeen käynnistyessä COVID-pandemia oli ehtinyt jyllätä jo jonkin aikaa, mistä aiheutui myös hankkeen kannalta monenlaista pulmaa. Kohderyhmään kuuluvat varhaiskasvatuksen ja opetustoimen ammattilaiset ja organisaatiot olivat pandemian myötä tulleista muutoksista kuormittuneita, eikä aikaa tai voimavaroja koulutusasioille tuntunut ymmärrettävästi riittävän. Muutamilta kohderyhmään kuuluvilta saimme myös kuulla, että osa organisaatioista oli linjannut koulutuksiin osallistumisissa tauon, jotta henkilöstö voi keskittyä etäkoulusta ja koulusuluista aiheutuneisiin seurauksiin ja perustyönsä hoitamiseen vaativissa olosuhteissa.

Pandemia näyttäytyi ilmoittautujamäärissä myös toisella tavalla. Hankkeen 16 koulutuksesta puolet oli suunniteltu pidettävän etätoteutuksina valtakunnallisen saavutettavuuden mahdollistamiseksi, puolet lähitoteutuksina Espoossa ja Joensuussa. Lähitoteutuksiin ilmoittautuneiden määrä jäi kuitenkin lähes olemattomaksi ja lopulta hankkeen aikana toteutui vain yksi lähitoteutus huhtikuussa 2022. Tuollekin kerralle osallistui vain pieni, reilun 10 hengen ryhmä. Palaute osallistujilta oli kuitenkin erittäin positiivista, moni kommentoi nauttivansa suuresti mahdollisuudesta tavata uusia ihmisiä pitkän tauon jälkeen ja puheensorinasta ei meinannut tulla loppua millään keskustelutehtävien jälkeen.

Etätoteutusten myötä näyttäytyi toteen se, että kynnys jättäytyä ilmoittautumisesta huolimatta pois toteutukselta oli matala. Pahimmillaan koulutuspäivään ilmoittautuneista jätti saapumatta tai perui osallistumisensa viime hetkellä jopa 15 henkilöä ja vajaan 10 osallistujan poisjäänti oli enemmän sääntö kuin poikkeus.

Muutosten kautta maaliin

Hankkeen aikana reagoitiin osallistujien vaikeaan saavutettavuuteen tekemällä muutoksia suunnitelmiin (Taulukko 1). Hankkeen kestoa päädyttiin pidentämään vuodella rahoittajan luvalla ja lisäksi lähitoteutusten sijaan koulutukset painotettiin selkeästi osallistujia paremmin houkutteleviin etätoteutuksiin. Hankkeen loppuvaiheessa koulutuksesta rakennettiin myös omatoimisesti suoritettava vaihtoehto, joka osoittautui todella suosituksi. Vajaassa puolessa vuodessa omatoimiseen koulutukseen ilmoittautui lähes 160 henkilöä ja sen suoritti 88 henkilöä.

Omatoimisesti suoritettava koulutus oli selkeästi suositumpi hieman pidemmän työkokemuksen omaavien keskuudessa, kun tavallinen koulutus puolestaan houkutteli vahvemmin työuransa alkupuolella olevia (Kuvio 1). Sen sijaan osallistujien ikä ei näyttänyt olevan yhteydessä koulutusvaihtoehdon valintaan; molemmissa vaihtoehdoissa noin kolmasosa osallistujista oli 30–39-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita molemmissa vaihtoehdoissa oli noin 10 % ja yli 60-vuotiaita noin 5 %.

Koulutukseen osallistujista suurin osa työskenteli varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa. Toisen asteen oppilaitoksista osallistujia oli jonkin verran ammatillisesta koulutuksesta, mutta lukiosta vain muutamia. Omatoimikoulutus oli melko tasaisesti suosittu kaiken ikäisten parissa työskentelevien keskuudessa (Kuvio 2). Kaikista ilmoittautuneista noin 45 % työskenteli varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa, noin 40 % perusopetuksessa ja noin 15 % toisella asteella. Omatoimisesti suoritettava koulutus oli selkeästi suositumpi varhaiskasvatuksessa työskentelevien joukossa, tavallinen koulutus puolestaan esiopetuksessa ja peruskoulussa työskentelevien parissa.

Tyytyväiset osallistujat ovat hankkeen suola

Jokaisen toteutuksen jälkeen keräsimme palautteen osallistujilta sähköisellä e-lomakkeella. Joulukuun 2023 puoleen väliin mennessä palautetta antoi 108 osallistujaa. Heistä lähes kaikki (94 %, n=101) suosittelisi koulutusta kollegalleen ja vielä useampi (98 %, n=105) koki saaneensa koulutuksesta hyötyä omaan työhönsä. Omaan työhön koulutuksen koettiin antaneen konkreettisia työkaluja, mutta tarjonneen mahdollisuuksia myös oman toiminnan tarkasteluun. Osallistujat kuvailivat saamaansa hyötyä muun muassa näin:

Uusia työkaluja, syvensi ymmärrystä, verkostoiduin, vertaisoppimista muilta ammattilaisilta.

Oman työotteen reflektiivinen pohdinta, mentalisaatio käsitteen avautuminen itselle, konkreettiset työvälineitä sen toteuttamiseen.

Hyviä harjoituksia oppilaiden kanssa käytettäväksi. Vahvistaa omaa kykyä mentalisoida, kun on konkreettisesti annettu esimerkkiä esim. eri askeleista, joita ottaa keskustelussa.

Koulutukseen oltiin kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä. Osallistujia pyydettiin antamaan arvosana asteikolla yhdestä viiteen sekä kokonaisuudesta, että koulutuksen osa-alueista. Kokonaisarvosanojen keskiarvo oli 4,3. Myös kaikille koulutuksen sisällöllisille osa-alueille annettiin hyvät arvosanat. Tunteiden säätely -osa-alueen arvosanojen keskiarvo oli 4,0. Kaikissa muissa osa-alueissa keskiarvo oli 4,2. Nämä osa-alueet olivat Mentalisaatio ja sen kehittyminen, Mentalisaatiota vahvistavat harjoitukset sekä Mentalisoiva vuorovaikutus ja reflektiivinen työote. Myös sanallinen palaute viesti tyytyväisyydestä:

Koulutus oli positiivinen kokemus, vaikka oma ennakkoajatus ei ollutkaan kovin motivoitunut.

Hyvin rakennettu kokonaisuus, jossa hyvin vuorotteli teoria ja pienryhmätehtävät.

Aluksi erilaiset tehtävät tuntuivat vähän työläiltä, mutta loppujen lopuksi juuri niistä sai itselleen todella paljon . – yhteisiä kokemuksia, vinkkejä, toimintamalleja yms. Oli hyvä, että luento-osuuksiakin oli! Kouluttajat rauhallisia ja miellyttäviä.

Koulutuksen sisältö oli pieniä painotuksia lukuun ottamatta samanlainen sekä varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa toimiville, että yläkoulussa ja toisella asteella toimiville. Osa vastaajista toivoi vahvempaa painotusta omaan työympäristöön ja tietyn ikäisten lasten tai nuorten kanssa toimimiseen. Toisaalta tästä huolimatta koulutus koettiin helposti hyödynnettäväksi varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle asti:

[Sain] vinkkejä päiväkotiarkeen mentalisaatiosta sekä kiusaamiseen puuttumiseen.

Otan käyttöön mentalisaatioharjoitukset toisen asteen opiskelijoiden kanssa.

Koulutukseen oltiin kaiken kaikkiaan tyytyväisiä ja opittua haluttiin levittää myös laajemmalle:

Suosittelen kyllä kaikkia osallistumaan. Välitän myös kurssilla opittua omaan työyhteisöön. Kaunis kiitos kurssista. Ei vienyt liikaa aikaa ja viikonloppuisin tai iltaisin oli mukava kuunnella mielenkiintoisia luentoja.

Toistan: Erittäin selkeä ja hyvä kokonaisuus. Tästä kannattaisi tehdä ihan opettajaopiskelijoille pakollinen kurssi. Yliopistoilla ei ole tämmöistä (tiedän, koska poikani opiskelee luokanopettajaksi). Myös aineenopet tarvitsevat tämän tiedon. Onnittelut tämän kurssin suunnittelijoille.

Pohdinta

Etätoteutuksiin painottumisella ja omatoimikoulutuksen mahdollistamisella oli myönteisiä vaikutuksia, mutta se nosti esiin myös haasteita. Keskeisimpänä etuna oli osallistujien saavuttaminen kattavasti ympäri valtakunnan; osallistujia oli Etelä-Karjalaa ja Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta kaikista mantereen maakunnista. Omatoimikoulutukseen tuotettu materiaali puolestaan mahdollistaa koulutuksen suorittamisen vielä hankkeen päätyttyäkin. Omatoimikoulutusvaihtoehdon voidaan nähdä olevan suosittu tämän ajan osallistujien keskuudessa; vain muutamassa kuukaudessa sen ilmoittautujamäärä oli lähes puolet muihin koulutusmuotoihin reilun kahden vuoden aikana ilmoittautuneista. Omatoimitoteutuksen pohjalta julkaistaan kevään 2024 aikana MOOC-koulutus, joka on maksutta saatavilla Laurean avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa. Hankkeen materiaaleja löytyy myös Avointen oppimateriaalien kirjastosta.

Etätoteutusten haasteena näyttäytyi ajassamme yleinen multitaskaus eli useiden asioiden tekeminen samaan aikaa. Lähes kaikissa toteutuksissa joku osallistujista joutui kesken koulutuspäivän poistumaan toiseen palaveriin tunniksi tai pariksi. Tämän voi ajatella rikkovan keskittymistä ja erityisesti mentalisaatio-teemaan rikkonaisuus sopii huonosti: on vaikeaa pysähtyä tarkastelemaan mitä omassa tai toisten mielessä tapahtuu, jos ajatukset ovat muissa työtehtävissä. Toisaalta etätoteutus mahdollisti osittaisenkin osallistumisen, mikä voidaan nähdä myös etuna.
Toinen haaste etätoteutuksiin liittyen oli osallistuminen koulutukseen kamera pois päältä. Koulutuksen infoviestissä ohjeistettiin pitämään kamera päällä ja asiasta mainittiin koulutuspäivien aikana useasti. Tästä huolimatta vain muutamat osallistujat pitivät kameran auki. Sama ilmiö näkyy opetuksessamme.

Saavutettiinko tavoite ja mitä opittiin?

Hankkeen päättyessä voidaan todeta, että vaikka määrällisten tavoitteiden osalta ei täysin onnistuttu, saavutettiin laadulliset tavoitteet erinomaisesti. Seuraavia koulutuksia varten kolme keskeistä oppia:

1. Suunnittele koulutuksen markkinointi huolellisesti ja varaa sille riittävästi resursseja
2. Mahdollista etäosallistuminen ainakin osittain
3. Huolehdi rauhallisesta ja yhteyttä rakentevasta ilmapiiristä myös etätoteutuksilla.

Hankkeen julkaisut:

• Husu, K. 2022. Mentalisaatio – mielen supervoima. Laurea Journal 4.10.2022.
• Husu, K. 2023. Mentalisaatio – osaamista kiusaamisen ehkäisyyn. Neuvola ja kouluterveys 23:1, 26–27.
• Lappalainen, M. & Maaranen, T. 2023. Turvallinen ryhmä: mentalisaation merkitys ryhmän vuorovaikutuksessa. Pulssi, Karelia-ammattikorkeakoulu 9.1.2023.
• Mentalisaatio – osaamista kiusaamisen ehkäisyyn -koulutuksen luentodiat ja harjoitukset. Materiaali Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
• Putkuri, T. 2022. Mentalisaatio – osaamista kiusaamisen ehkäisyyn. Laurea Journal 22.4.2022.