Mitä jatkuvan työssä oppimisen kehittäjät voivat oppia luovilta aloilta?

Future LaaS benchmarkkasi ODDferencessä

ODDference järjestettiin Helsingissä 11.–12.6.2026. Tapahtumassa kysyttiin, mitä liiketoiminta ja yhteiskunta voivat oppia luovilta aloilta. Ohjelma rakentui kolmen teeman ympärille: Creativity at Work, The Creative Engine ja Creative Futures.

Future LaaS -hankkeessa (elokuu 2025 – kesäkuu 2026) kehitettiin jatkuvan työssä oppimisen toimintamallia, jossa oppiminen kytkeytyy organisaation strategiaan, tuleviin osaamistarpeisiin ja työn arkeen. Tavoitteena on vahvistaa organisaation kykyä uudistaa työtä ja muuttaa uusi osaaminen toiminnaksi (Kuhmonen & Seppä-Kortelainen 2026).

ODDference tarjosi Future LaaS -hankkeelle mahdollisuuden hakea luovilta aloilta uusia näkökulmia jatkuvan työssä oppimisen kehittämiseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme kuutta puheenvuoroa, jotka haastoivat ja täydensivät omaa ajatteluamme tulevaisuuden työssä oppimisesta.

Tulevaisuutta voi harjoitella

Tanskalainen kirjailija ja kokemuksellisen oppimisen asiantuntija Claus Raasted ilmoitti puheenvuoronsa aluksi jatkavansa vasta, kun auditorion ensimmäiset penkkirivit olivat täynnä. Hän teki yleisöstä osan esitystä myös äänen ja liikkeen avulla.

Lavalla Raasted esiintyi keltamustassa Batman-asussa. Taustalla komeili Batman ja teksti:

“Always be yourself unless you can be Batman. Then always be Batman.”

Kokemuksellisuus ei ollut Raastedin puheenvuorossa vain aihe vaan toimintatapa. Hän siirsi yleisöä tarkkailijan roolista osallistujaksi: luovuus ei ollut jotakin, mitä katsottiin, vaan jotakin, johon astuttiin mukaan. (Raasted 2026.)

Entä jos emme vielä tiedä, mitä pitäisi harjoitella?

Mitä harjoittelemme, jos emme vielä tiedä, millaiseksi työ on muuttumassa? Leikin ja leikillisyyden tutkija Katriina Heljakka tarkasteli leikillisyyttä tapana suhtautua keskeneräiseen ja epävarmaan. Hän havainnollisti ajatuksiaan kuutioilla, joiden sivuille oli kirjoitettu työhön ja johtamiseen liittyviä väitteitä ja kysymyksiä. Ne kutsuivat muun muassa päättämään kokoukset uusiin kysymyksiin, näkemään virheet oppimiskutsuina ja antamaan ihmisille luvan ajatella ääneen. Yksi kiteytyksistä kuului:

“Organizations learned how to create safe uncertainty.” (Heljakka 2026.)

Kun tekoäly vastaa kysymykseen ”miten”, ihmiselle jää kysymys ”miksi”

Tekoälyasiantuntija ja yrittäjä Anttu Koistinen lähti liikkeelle tekoälyn nopeasti kasvavasta kyvykkyydestä. Tekoäly ei ole enää vain avustaja, vaan hoitaa tehtäviä yhä itsenäisemmin. Muutos ei koske vain työtehtäviä tai toimeentuloa. Automaatio voi haastaa myös ammatillista identiteettiä ja työn merkityksellisyyden kokemusta (Koistinen 2026).

Kun tekoäly hoitaa yhä suuremman osan tehtävien suorittamisesta, ihmisen tehtäväksi jää entistä enemmän arvioida, mitä kannattaa tehdä, mitä tavoitellaan ja kuka kantaa vastuun lopputuloksesta. Koistinen kuvasi tätä siirtymänä kysymyksestä ”miten” kysymykseen ”miksi”.

Työn merkitys ei tällöin synny vain siitä, mitä ihminen tuottaa, vaan myös siitä, millaisen roolin hän ottaa, mitä hän tavoittelee ja miksi työtä tehdään. Tätäkin on rakennettava aktiivisesti työn ja teknologian muuttuessa. Koistinen kiteytti ajatuksen:

”Purpose is a practice.” (Koistinen 2026.)

Luova yhteistyö on harjoiteltava kyvykkyys

Ohjaaja, kuvaaja ja näyttelijä Heikki Slåen haastoi ajatuksen luovuudesta yksilön ominaisuutena tai satunnaisena inspiraationa. Rohkeiden ajatusten tarvitsema tila yhdistyi esityksessä rakenteeseen, luottamukseen ja kurinalaiseen yhteistyöhön. Ideoita ei lukittu liian nopeasti valmiiseen muotoon, vaan niitä käsiteltiin yhdessä osana yhteistä prosessia. Samalla korostui keskinäisriippuvuus: parhaat tulokset eivät synny yhden luovan sankarin suorituksena. (Slåen 2026.)

Teknologiasta saa innostua ilman, että siihen rakastuu

Teknofuturisti ja kirjailija Galit Ariel tarkasteli ihmisen, teknologian ja kulttuurin suhdetta. Teknologia ei kehity irrallaan ihmisistä ja kulttuurista, vaan kietoutuu osaksi arkea ja muovaa samalla kulttuuria ja käyttäytymistä.

Ariel kiteytti ajatuksensa näin:

“You can love technology, without falling in love with it.”

Teknologiasta voi innostua ja sitä voi hyödyntää rohkeasti ilman, että sen lupauksia tai käyttötapoja hyväksyy kritiikittä. Ariel haastoi myös tieteisfiktion avulla tulevaisuutta ja teknologiaa koskevia oletuksiamme. (Ariel 2026.)

Vanhat tarinat voivat rajata tulevaisuutta

Innovaatioiden, muotoilun ja johtamisen professori ja kirjailija Alf Rehn tarkasteli luovuutta tarinoiden kautta. Hän haastoi Suomen tutun kertomuksen insinööriosaamisesta ja tehokkuudesta. Rehnin mukaan Suomella on myös outo, radikaali ja luova historiansa, mutta olemme alkaneet kertoa itsestämme siistimpää tarinaa. Yhteisöjen ja kansakuntien itsestään kertomat tarinat eivät vaikuta vain siihen, miten menneisyys ymmärretään. Ne voivat rajata myös sitä, mitä tulevaisuudessa osataan kuvitella. (Rehn 2026.)

Miten ODDference haastoi ja terävöitti Future LaaSia?

Benchmarkingin tuloksena nostamme esiin viisi näkökulmaa:

1. Tulevaisuuden harjoittelu ja leikillinen tutkiminen osaksi työssä oppimisen kokeiluja

Future LaaSissa uutta osaamista kokeillaan jo todellisessa työssä. Raastedin ja Heljakan puheenvuorot laajentavat kokeiluajattelua: oppimiskokeilusta voi tulla myös tulevaisuusharjoitus, jossa mahdollisia tulevaisuuksia tehdään koettaviksi ja niissä toimimista harjoitellaan etukäteen. Leikillisyys puolestaan auttaa tutkimaan vaihtoehtoja silloin, kun valmista ratkaisua ei vielä ole (Raasted 2026; Heljakka 2026). Kokeilun kohteena ei silloin ole vain uusi toimintatapa nykyisessä työssä, vaan myös se, millaista tuleva työ voisi olla.

2. Osaamisen lisäksi toimijuus ja tarkoitus

Future LaaSissa roolit ja vastuut ovat osa oppimisen johtamista. Koistisen puheenvuoro laajentaa roolikysymystä: teknologian muuttaessa työtä on arvioitava myös, miten ihmisen toimijuus, ammatillinen identiteetti ja työn tarkoitus muuttuvat. Työssä oppimisessa ei silloin riitä kysymys siitä, mitä pitää osata, vaan rinnalle nousevat kysymykset siitä, millaisen roolin ihminen ottaa, mitä hän tavoittelee ja miksi työllä on merkitystä. (Koistinen 2026.)

3. Teknologiaosaamiseen myös kyky säilyttää kriittinen etäisyys

Future LaaSissa teknologiaosaamiseen kuuluu jo tekoälyn tulosten kriittinen arviointi sekä turvallisen käytön ja ihmisen vastuun huomioiminen. Arielin puheenvuoro laajentaa kriittistä tarkastelua teknologian kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin: millaista työtä, vuorovaikutusta ja tulevaisuutta teknologian avulla rakennamme? (Ariel 2026.)

4. Ennakoinnin rinnalle omien oletusten haastaminen

Future LaaSissa ennakointi auttaa tunnistamaan tulevia muutoksia ja osaamistarpeita. Rehnin puheenvuoro lisää ennakointiin toisen suunnan: ulospäin katsomisen lisäksi organisaation on tarkasteltava omia lähtöoletuksiaan ja itsestään kertomiaan tarinoita (Rehn 2026). Jos lähtöoletus on, että ”meidän alallamme asiat tehdään näin”, ennakointi voi näyttää eteenpäin katsomiselta ja tuottaa silti vain nykyisyyden jatkoa. Siksi muutossignaalien rinnalla kannattaa kysyä, mitkä omat oletuksemme rajaavat sitä, mitä pidämme mahdollisena.

5. Yhteinen oppiminen tarvitsee rakenteita ja luottamusta

Future LaaSissa yhteinen oppiminen rakentuu rakenteista, luottamuksesta ja käytännöistä, joiden avulla yksilöiden kokemukset muuttuvat organisaation yhteiseksi osaamiseksi. Slåenin puheenvuoro vahvistaa tätä ajatusta luovan yhteistyön näkökulmasta: rohkeat ideat eivät synny vain yksilön luovuudesta, vaan tarvitsevat ympärilleen luottamusta, yhteisen prosessin ja tilaa keskeneräisen kehittämiseen (Slåen 2026).

Tulevaisuuteen ei voi valmistautua vain osaamisvajeita paikkaamalla

Kaikkea tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista ei voida tunnistaa etukäteen. Siksi tulevaisuuteen on valmistauduttava myös tutkimalla vaihtoehtoja, haastamalla omia oletuksia ja harjoittelemalla mahdollisia tulevaisuuksia. Teknologian muutos nostaa osaamisen rinnalle myös kysymykset toimijuudesta ja tarkoituksesta: millaisen roolin ihminen ottaa muuttuvassa työssä, mistä hän kantaa vastuuta ja miksi työtä tehdään.

Mitä tulevaisuuden työtä teidän organisaatiossanne voisi jo nyt harjoitella, tutkia tai rakentaa yhdessä?

Artikkelissa on hyödynnetty tekoälyä tekstin tiivistämisessä ja kielellisessä viimeistelyssä.