Suomen väestöstä ikäihmisten määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 1,5 miljoonalla.  Ikääntyneiden määrän kasvu edellyttää uusia toimia väestön hyvinvoinnin ja palveluiden takaamiseksi. Yhteiskunnallisesti ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisestä on tullut entistä tärkeämpää. Toimintakyvyn heikentyminen lisää väistämättä avuntarvetta ja heikentää elämänlaatua.

Tutkimukset osoittavat vahvasti, että säännöllinen liikunta vähentää huomattavasti riskiä ikäihmisten fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemiselle. Runsas fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hyvään fyysiseen kuntoon, joka on keskeinen tekijä ikäihmisen itsenäisen selviytymisen ja kuntoutumisen kannalta.

Seniorit tikissä-hanke

Seniorit tikissä on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on senioriväestön fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen. Tavoitteena on yhtenäistää ja kehittää pääkaupunkiseudun eri alueiden hyvinvointi- ja liikunta-alan palvelutarjontaa vastaamaan senioreiden tarpeita. Hanke on kolmen ammattikorkeakoulun eli Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean yhteinen, joka toteutetaan ajanjaksolla 1.6.2020-31.12.2022. (Seniorit tikissä 2022.)

Senioripaku  konseptina

Hankkeen yksi konkreettisista toimenpiteistä on ollut liikkuvan pakettiauton eli Senioripaku-konseptin kehittäminen. Senioripakun tavoitteena on luoda uudenlainen tapa ikäihmisille liikkua ja tavata muita samanikäisiä, tuomalla liikunta- ja hyvinvointipalvelut sinne missä seniorit ovat. Tutkimusten mukaan liikuntapaikkojen saavutettavuus lisää ihmisten liikunta-aktiivisuutta. Liikuntapaikkojen hyvä tarjonta toimii myös motivaatiotekijänä liikunnan harrastamiselle. (Prins, Empelen, te Velde, Timperio, van Lenthe, Tak, Crawford, Brug & Oenema, 2010.) Ikääntyneille tarvitaan lisää fyysistä toimintakykyä edistäviä palveluja, joihin voi lähteä matalalla kynnyksellä. Myös sosiaalisia kanssakäymisiä kaivataan raskaiden koronavuosien jälkeen enemmän kuin koskaan (Seniorit tikissä 2021.)

Pandemian ajalle sijoittuvassa hankkeessa oli oleellista pohtia turvallisia sekä yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Ikääntyneille suunnattu eri sektoreiden organisoitu toiminta keskeytyi keväällä 2020 lähes kokonaan, joten Senioripakun tarjoama mahdollisuus kohdata toisia ihmisiä pääosin ulkotiloissa oli kohderyhmälle erittäin tervetullutta. Tutkimusten mukaan (esim. Kangassalo & Teeri 2017) ikääntyessä ihmisen kokemus yksinäisyydestä lisääntyy, joten Senioripakun avulla vastattiin myös tähän haasteeseen.

Opiskelijat mukana Senioripakun toiminnassa

Kolmen hankkeeseen osallistuvan korkeakoulun opiskelijat organisoivat pakupysäkkejä osana erilaisia opintokokonaisuuksia (mm. työharjoittelu, projektiopinnot ja täydentävät sekä vapaavalintaiset opinnot). Mukana oli geronomi-, sairaanhoitaja-, liikunnanohjaaja-, fysioterapia- ja liiketalouden opiskelijoita.  Opiskelijat olivat opinnoissaan eri vaiheissa, ja kokemukset ikääntyneille suunnatusta toiminnasta olivat erilaisten tutkintovaatimusten lisäksi moninaisia. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut opiskelijoiden toiminnassa haasteeksi, vaan erilaiset lähtökohdat mahdollistivat rohkeitakin kokeiluja. Opiskelijat ohjattiin hyödyntämään ammatillisen osaamisen ohella omia vahvuuksia, kun he suunnittelivat ohjelmaa pakupysäkeille. He myös valmistautuivat toimintaan etukäteen, perehtyivät teoriaan ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisesta ja saivat sparrausta ohjaavilta opettajilta.

Senioripakun pysäkeille kutsuttiin mukaan myös yhteistyökumppaneita (esim. Helsingin kaupungin Seniori-info) tuomaan tietoa ikääntyneille suunnatuista palveluista. Mukana oli kaupungin, järjestöjen ja yksityisten palveluntarjoajien edustajia. Tämä sidosryhmien kiinnittäminen toimintaan tukee myös niin sanottua etsivää vanhustyötä. Siinä tavoitteena on löytää kotona asuvia iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät ole palvelujen piirissä ja hyötyvät eri toimijoilta saatavasta tiedosta. (Sutinen 2020.) Yhteistyökumppaneiden aktiivinen osallistuminen täydensi palveluvalikoimaa ja toi lisäarvoa kaikille osapuolille.

Pysäkkitoiminnan sisältö

Pakupysäkeillä toteutettiin suurimmaksi osaksi liikkumista tukevaa ohjelmaa, kuten iäkkäille soveltuvia jumppia, sauvakävelyä ja ohjattua tanssia. Lähes kaikilla pysäkeillä musiikki oli tärkeässä roolissa. Paku kiersi pääasiassa kahdesti viikossa ja pysähtyi, tasaisin väliajoin samalla pysäkillä. Suosituksi kohteeksi osoittautuivat kuntoportaat, missä opiskelijat ohjasivat eri tasoisille liikkujille soveltuvia harjoituksia. Ohjatun tuokion jälkeen juotiin kahvit ja keskusteltiin osallistujien kanssa. Tämä kiireetön kohtaaminen osoittautui etenkin pandemian ollessa pahimmillaan arvokkaaksi hetkeksi.

Palvelun kehittäminen

Pakupysäkeillä kävijöiltä kerättiin aina palautetta, jotta toimintaa voitiin kehittää käyttäjien tarpeita vastaavaksi. Kävijät kertoivat, ettei yksin tule liikuttua tarpeeksi ja uuden liikuntamuodon tai -paikan kokeileminen on mukavampaa ryhmässä ja ohjattuna. Jotkut olivat erityisen mielissään siitä, että Senioripaku saapui heidän kotinsa läheisyyteen, missä ei välttämättä ennestään ollut senioreille kohdennettuja liikuntapalveluita. Pakupysäkkejä järjestettiin sekä ikääntyneiden palveluiden lähistöllä kuten palvelukeskusten yhteydessä (sisä- tai ulkotiloissa) että toisaalta myös alueilla, joilla muita palveluita ei juurikaan ole tarjolla.

Palaute kerättiin kirjallisena ja siinä oli mahdollisuus myös vapaamuotoiseen kommentointiin, jossa osallistujat toivat esille mm. seuraavia asioita:

”Ihanaa ettei meitä iäkkäitä ole unohdettu, vaan tuotte näin kivaa toimintaa lähelle!”

”Tämä on loistavaa!”

”Mahtava tilasuus, lisää kiitos!”

”Kiva nähdä ihmisiä, tämä on elintärkeää.”

Hankkeen opinnollistaminen

Senioripakun toiminta on hanketyön näkökulmasta hyvä esimerkki hankkeen opinnollistamisesta. Pakutoiminnan tavoitteet istuvat luontevasti sosiaali- ja terveysalan opintojen tavoitteisiin. Asiakasnäkökulma ja innovatiiviset tavat toteuttaa asiakaslähtöistä toimintaa soveltuivat myös liiketalouden opiskelijoille. Senioripakun toiminnassa tutkintorajat hälvenivät ja opiskelijat toimivat tiimeinä yhteisen asian äärellä.

Kohderyhmän näkökulmasta tavoitteet kohdistuivat ikääntyneiden osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen, yhteisöllisyyteen, liikkumiseen ja arvostavaan kohtaamiseen. Oppimisen näkökulmasta toiminta tukee yhteistyötä eri alojen tulevien ammattilaisten kanssa, projektioppimista, oman ammatillisuuden esille tuomista ja kenties tärkeimpänä asiakkaiden aitoa kohtaamista. Toisin sanoen tärkeitä työelämätaitoja tulevaisuuden osaajille.

Lopuksi

Erilaisten liikkuvien palveluiden kehittäminen ikääntyvälle väestölle on toimiva keino vastata heidän tarpeisiinsa sekä turvata riittävät liikuntamahdollisuudet.  (Sirviö ym. 2017). Ikääntyneiden palveluissa neuvonta ja ohjaus ovat keskeisiä asioita, ja juuri tähän tavoitettavuuteen Senioripakun kaltaista toimintaa voidaan hyödyntää. Pakupysäkit ovat toimivia kaupunkiympäristössä, mutta myös pitkien välimatkojen alueilla mahdollisuus päästä lähemmäksi asiakkaita on tervetullutta. Yhdistämällä eri ammattilaisten osaamista ikääntyvien ihmisten tarpeisiin voi Senioripaku olla omanlaisensa matalan kynnyksen kohtaamispaikka.

Lähteet:

• Kangassalo, R. & Teeri, S. 2017. Yksinäisyys kotona asuvien iäkkäiden elämässä. Gerontologia 31 (4), 278–290. Viitattu 7.10. https://doi.org/10.23989/gerontologia.63106
• Prins, R., van Empelen, P., te Velde, S., Timperio, A., van Lenthe, F., Tak, N., Crawford, D., Brug, J. & Oenema, A. 2010. Availability of sports facilities as moderator of the intention–sports participation relationship among adolescents. Health Education Research, 25(3), 489–49.
• Seniorit tikissä -hanke 2020–2022. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.10.2022. https://tikissa.metropolia.fi/
• Sirviö, K., Taskinen, H. & Äijö, M. 2017. Liikkuvat hyvinvointipalvelut. Kehittämisen edellytykset ja haasteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2017, 54, 345–356.
• Sutinen, H. 2020. Etsivän vanhustyön toimintamalli vaikuttavaan verkostotyöhön. Diakonissalaitos. Viitattu 27.9.2022. https://evermade-hdl.s3.eu-central-1.amazonaws.com/wp-content/uploads/2020/10/21103845/Etsivan-vanhustyon-toimintamalli-vaikuttavaan-verkostotyohon-1.pdf